Kestävyys ja vastuullisuus
Haluamme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella edistää kestävää kehitystä, väestön hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta. Pyrimme osaltamme varmistamaan, että päättäjät voivat tehdä tietoon perustuvaa kestävää politiikkaa, sillä Suomessa vuosikymmeniä jatkunut väestön terveyden ja hyvinvoinnin kohentuminen on viime vuosina osin hiipunut.
Yhteiskuntamme sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin pystymme takaamaan väestölle perustuslain mukaiset oikeudet, kuten yhdenvertaisuuden ja vapauden sekä elämän ja terveyden turvan. Ratkaisut vaativat sosiaali- ja terveyspolitiikan painopisteen siirtämistä selvästi nykyistä vahvemmin terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä samanaikaisesti toteutettavia muita päätöksiä, jotka tukevat väestön terveellistä elämää ja kestäviä valintoja. Paljon voidaan saavuttaa, jos nämä toimet nostetaan yhteiskunnan arvoasteikossa etusijalle, ja jos päättäjät uskaltavat tehdä tarvittavia ratkaisuja.
Olemme organisaationa sitoutuneet edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Haluamme, että kädenjälkemme näkyy erityisesti näissä kestävän kehityksen tavoitteissa:
- terveys ja hyvinvointi
- sukupuolten tasa-arvo
- ihmisarvoinen työ ja talouskasvu
- eriarvoisuuden vähentäminen
- rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto.
Uskomme, että vastuullisuus näkyy teoissa parhaiten silloin, kun:
- ratkaisumme perustuvat aina tutkittuun tietoon
- vahvalla ja monipuolisella asiantuntijuudella varmistamme työn laadun ja tuloksellisuuden
- toimintamme on riippumatonta ja läpinäkyvää kaikille
- työyhteisömme on monimuotoinen ja -arvoinen.
Olemme täällä sitä varten, että me kaikki voisimme hyvin. Nyt ja tulevaisuudessa.
THL:n vastuullisuus- ja kestävyys -raportti 2024 (Julkari)
Kädenjälki 2024
Edistämme THL:ssa planetaarisen terveyden lähestymistapaa, jossa tunnistetaan ihmisen ja muun luonnon terveyden ja hyvinvoinnin olevan riippuvaisia toisistaan. Sen avulla voidaan tunnistaa ja tukea toimia, jotka hyödyttävät yhtä aikaa ihmisen ja muun luonnon hyvinvointia. Planetaarisen terveyden lähestymistapa auttaa rakentamaan kokonaisvaltaisesti kestävää yhteiskuntaa.
Vahvistamme vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri sektoreiden kanssa sekä teemme tutkimus- ja kehitystyötä, jonka pohjalta viestimme aktiivisesti terveyttä edistävistä ja ympäristöä säästävistä valinnoista. Tietoa hyödynnetään myös kansallisten ohjelmien, politiikkojen ja lainsäädännön kehittämisessä. Näin tarjoamme kestäviä ratkaisuja terveyttä ja hyvinvointia edistävien päätösten ja valintojen toteuttamiseen kaikilla tasoilla.
Vuonna 2024:
- Tuotimme tietoa ilmastonmuutoksen ja luontoympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Toimme esiin ihmisen ja muun luonnon terveyden ja hyvinvoinnin yhteyksiä esimerkiksi TKI-hankkeissamme, lausunnoissamme, viestinnässämme, tapahtumissamme sekä vuoropuhelussa kumppaneidemme kanssa.
- Edistimme planetaariselle terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeää monialaista yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti. Olimme mukana laatimassa vuonna 2024 uudistuneita kansallisia ravitsemussuosituksia, joissa on huomioitu paitsi terveydelle, myös ympäristölle edullinen ravitsemus.
- Kokosimme tietoa luontoympäristöjen terveys- ja talousvaikutuksista ja laadimme suosituksia luontoympäristöjen terveyshyötyjen edistämiseksi. Lisäksi edistimme kansanterveyslaitosten työtä ilmastonmuutokseen ja terveyteen liittyen Maailman kansanterveysjärjestöjen (IANPHI) Ilmastonmuutos ja terveys -komiteassa.
- Tarkastelimme hyvinvointitaloudellisen ohjauksen, jonka päämääränä on sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykyistä parempi tasapaino, toimeenpanon mahdollisuuksia osana kansallisen tason päätöksentekoa. Lisäksi teimme suosituksia siitä, kuinka hyvinvointitaloudellinen näkökulma tulisi huomioida kansallisessa politiikkaohjauksessa Suomessa. Hyvinvointitalous on konkreettinen keino edistää kokonaiskestävyyttä.
Epävarman maailmantilanteen vuoksi ihmisten psyykkinen jaksaminen ja kriisinkestävyys on ollut jo useita vuosia koetuksella myös Suomessa. THL:n tavoitteisiin kuuluu yhteiskuntamme resilienssin vahvistaminen.
Vuonna 2024 halusimme keskittyä erityisesti päihteistä ja riippuvuuksista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn sekä nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Tavoitteemme on ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja eri aineiden käytön kasvua, varmistaa riittävän aikainen hoitoon pääsy sekä päihde- ja riippuvuuskuntoutukseen pääsyn yhdenvertaisuus, vähentää mielenterveysongelmista kärsiviin ja päihteitä käyttäviin kohdistuvaa stigmaa ja syrjintää sekä lisätä hoidon vaikuttavuutta.
Pyrimme myös vahvistamaan lasten ja nuorten positiivista mielenterveyttä sekä kaventamaan hyvinvointieroja. Haluamme vahvistaa sellaisia arjen rakenteita, joissa mielen hyvinvointi rakentuu sekä lisätä nuorten omia ja soteammattilaisten mielenterveystaitoja ja -osaamista sekä matalan kynnyksen palveluita.
Vuonna 2024:
- Nostimme aktiivisesti esiin julkaisuissa, lausunnoissa ja mediassa uusien nikotiinituotteiden haittoja eritoten nuorille sekä suunniteltujen alkoholipoliittisten muutosten ongelmallisuutta kansanterveyden näkökulmasta.
- Toimme esille konkreettisia muutosehdotuksia, joiden avulla sääntely tukisi tupakkalain tavoitteen saavuttamista, edistäisi väestön terveyttä ja suojaisi uusia sukupolvia nikotiiniriippuvuudelta.
- Yhteistyössä nikotiiniviestintäverkoston kanssa (mukana mm. Opetushallitus, Valvira ja järjestötoimijoita) toteutimme kaksi asiantuntijawebinaaria nuorten parissa työskenteleville sekä valtakunnallisen virtuaalisen vanhempainillan. Tilaisuuksien teemoina olivat uudet nikotiinituotteet ja niiden käytön ehkäiseminen sekä käyttöön puuttuminen.
- Julkaisimme Juomatapatutkimuksen tuloksista raportin, joka tarjoaa tietoa alkoholihaittojen ja -ongelmien synnyn ja niihin vaikuttamisen tueksi.
- Julkaisimme laajassa yhteistyössä tuotetun eritoten kohtaavien alojen ammattilaisille ja esihenkilöille suunnatun verkkokoulun mielenterveyteen, päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvästä stigmasta ja sen purkamisesta.
- Aloitimme osana hallitusohjelman toimeenpanoa sekä hyvinvointialueille suunnatun nuorten huumekuolemien ehkäisyn ELOSSA -valtionavustushankkeen valmistelun ja koordinoinnin että ehkäisevän päihdetyön ja päihde- ja riippuvuuspalveluiden laatusuositusten valmistelun.
- Aloitimme osana STM:n päihde- ja riippuvuusstrategian toimeenpanoa Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman arvioinnin ja vuoden 2026 alussa julkaistavan uuden ohjelman valmistelun vuosille 2026–2035.
- Osallistuimme valtioneuvoston kanslian johtamaan tulevaisuusselonteon valmisteluun, erityisesti sosiaalisen kestävyyden ja STM:n hallinnonalan muutostekijöiden näkökulmasta.
- Selvitimme nuorten vakavien mielenterveyshäiriöiden palvelujen nykytilaa sekä nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin seurantaa ja raportointia myös sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Tarkastelimme myös romani- ja saamelaisväestöjen mielen hyvinvointia.
- Kirjoitimme työpaperin hallitusohjelman mielenterveysvaikutusten arvioinnista pääpaino nuorissa aikuisissa.
Väestön henkisestä kriisinkestävyydestä, terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on olennainen osa kokonaisturvallisuutta. Sosiaalinen kestävyys ilmenee kokonaisvaltaisena fyysisenä ja psyykkisenä hyvinvointina sekä osallisuutena, yhdenvertaisuutena ja sosiaalisena oikeudenmukaisuutena. Sosiaalinen kestävyys varmistaa sen, että yhteiskunta ja ihmiset ovat vahvoja ja yhtenäisiä ja siten valmiita kohtaamaan erilaisia uhkia ja kriisejä.
Tavoitteena on, että yhteiskuntaan suuntautuvat uhat ovat hallittuja olipa kyse pandemiasta, luonnonkatastrofista, terrorismin uhasta tai kyberhyökkäyksestä. Varautumisessa onkin tärkeä vahvistaa fyysisen infrastruktuurin lisäksi yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä. Näin voimme tukea väestön kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja toipua niistä.
THL:n tehtäviin kuuluu vahvistaa yhteiskunnan kykyä ylläpitää arjen turvaa ja kohdata kriisejä. Tehtävämme on myös varautua, tunnistaa ja vastata kansallisiin ja rajat ylittäviin terveysuhkiin, kuten pandemioihin ja kemikaaliuhkiin sekä muihin häiriötilanteisiin.
Vastaamme valmiudesta seuraavilla toiminta-alueilla:
- tartuntataudit, biouhat sekä tuntemattomat terveysuhat
- ympäristöterveyteen liittyvät uhat ja kemialliset riskit
- lääketukkukauppa ml. RescEU-varmuusvarasto
- oikeuslääkintä ja DNA-tunnistaminen
- sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen liittyvän tietotuotannon kansallinen viranomaisyhteistyö
- laitoksen infrastruktuuri ja sisäinen valmius.
Vuonna 2024:
- Teimme aktiivista yhteistyötä erityisesti varuskunnissa ilmenneen adenovirusepidemian seurannassa ja hillitsemisessä.
- Osallistuimme RescEU-hankkeeseen hankkimalla lääkevalmisteita varmuusvarastoihin.
- Osallistuimme kansallisen pandemiasuunnitelman tekemiseen ja CBRNE (chemical, biological, radiological and nuclear) -strategian päivitystyöhön.
- Jatkoimme viikoittaisen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden tilannekuvan keräämistä ja käynnistimme tulevan tilannekuvapalvelun tarvitseman datapohjaisen tiedonkeruun alueilta.
- Tuimme kansallisten kehittämisohjelmien (Kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma, Hyvän työn -ohjelma, mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma) yhteensovitetulla toimeenpanolla väestön hyvinvointia, terveyttä ja kokonaisturvallisuutta.
- Kehitimme ja tutkimme laajasti väkivallan vastaista työtä. Vuonna 2024 muun muassa käynnistimme Terveyden edistämisen määrärahalla rahoitetun Turvalliset kadut -kokonaisuuden, joka keskittyy nuorisorikollisuuden ja katuväkivallan ehkäisyyn, korjaaviin toimiin ja turvallisuuden lisäämiseen.
Jalanjälki 2024
Organisaation jalanjälki tarkoittaa olemassaolostamme ja toiminnastamme aiheutuvia kielteisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Siinä missä haluamme kasvattaa kädenjälkeämme, haluamme pienentää jalanjälkeämme. Pyrimme tähän vähentämällä hiilidioksidipäästöjämme, käyttämällä julkisia varoja vastuullisesti ja pitämällä huolta tärkeimmästä resurssistamme eli henkilöstöstä.
Hiilijalanjälkeämme arvioidaan Valtiokonttorin toimesta koko valtionhallinnon tasolla. Hiilijalanjälkemme koostuu suurimmaksi osaksi toimitiloista ja matkustamisesta. Noudatamme valtion toimitilastrategiaa ja pyrimme pienentämään hiilijalanjälkeämme tehostamalla toimitilojemme käyttöä. Lisäksi olemme mukana valtion yhteisissä työympäristöhankkeissa.
THL:n tulosohjauksen alaisen Lagmansgårdenin koulukodin uusi päärakennus valmistui tammikuussa 2025. Hanke oli suunniteltu kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, ja rakennukset hyödyntävät energiatehokkaita ratkaisuja. Kiinteistön lämmitysjärjestelmä käyttää maalämpöä, ja rakennukseen asennettu aurinkovoimala tuottaa uusiutuvaa energiaa. Hiilijalanjälki muodostui noin 35 % alhaisemmaksi kuin vastaavan betonirunkoisen rakennuksen.
Senaatti-kiinteistöjen energiansäästöohjelman mukaisesti tehtävät lämmityksen, viilennyksen ja ilmanvaihdon säädöt energiatehokkaammaksi ja ympäristöä säästävämmäksi ovat muotoutuneet osaksi kiinteistöjen tavanomaista käyttöä. Käytämme valaistuksessa energiatehokkaita led-lamppuja. Rakennus- ja korjaushankkeissa suosimme uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa tiloissamme. Helsingin toimipisteessä Tilkanmäellä sähkönkäyttö on edelleen vähentynyt: vuonna 2024 kulutimme sähköä 23,3 % vähemmän kuin vuonna 2023.
Pidimme planetaarisen ruokavalion kampanjaviikon Helsingissä toukokuussa 2024. Kampanjaviikolla henkilöstö sai maistella lounaaksi ilmastoystävällistä kasvisruokaa tai vegaanisia ruokalajeja. Henkilöstö sai myös tietoa planetaarisesta lautasmallista ja ruokavaliosta sekä erilaisten ateriavalintojen ilmastovaikutuksista.
Matkustaminen vähentyi huomattavasti koronan takia vuosina 2020–2021. Tämän jälkeen se on kasvanut, minkä vuoksi hiilidioksidipäästömme ovat nousseet. Lento- ja junamatkustamisesta aiheutuneet päästöt (CO2e kg) olivat 230 514 vuonna 2022, 360 544 vuonna 2023 ja 366 154 vuonna 2024. Lento- ja junakilometrien määrä vähentyi edellisvuodesta, vaikka hiilidioksidipäästöt hieman nousivatkin.
THL on tarjonnut vuodesta 2024 henkilöstölle mahdollisuuden työsuhdepyöräetuun.
Voimakkaasti laskeva valtion talousarviorahoitus ja samanaikaisesti laitokselle osoitetut uudet tehtävät ja niihin liittyvät toiminnan uudelleenjärjestelyt johtivat THL:ssa muutosneuvotteluihin keväällä 2024. Neuvotteluiden lopputuloksena saavutimme tavoitteen 12 miljoonan euron vuotuisesta säästöstä kehyskaudella 2024–2027. Taloudellinen varojen käyttö vuodelta 2024 on kuvattu tilinpäätöksessä.
Hankinnoissa tarkastelemme jokaisen kilpailutuksen yhteydessä mahdollisuutta ottaa huomioon vastuullisuus. Seuraamme vastuullisuuden huomioon ottamista hankinnoissa vuositasolla ja teemme tarvittavia toimenpiteitä (esim. parannamme ohjeistusta) asian edistämiseksi.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä elementtejä kaikessa toiminnassamme. Tavoitteemme on toimia yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjänä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kehitämme ja seuraamme toimintaamme aktiivisesti sekä toiminnallisen että henkilöstöpoliittisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman avulla. Sukupuolten tasa-arvon ja ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista seuraamme säännöllisesti toteutettavilla työhyvinvointikyselyillä. Lisäksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus on osa koko henkilöstölle tarkoitettua koulutusohjelmaa ja osa uusien työntekijöiden perehdytysmateriaalia.
Ulkopuolinen taho arvioi THL:n toiminnallisen ja henkilöstöpoliittisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman 2021–2023 toteutumisen. Hyödynsimme tuloksia uuden suunnitelman tekemisessä vuonna 2024.
Teimme Sitoumus2050-palvelussa rasismin vastaisen toimenpidesitoumuksen. THL:n tehtäviin kuuluu toimia yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjänä. Olemme sitoutuneet edistämään ja valtavirtaistamaan antirasistisia toimenpiteitä myös omassa organisaatiossamme.