Iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on nyt kriittinen hetki – kuntien ja hyvinvointialueiden on saatava yhteistyö toimimaan

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä on suuri potentiaali vahvistaa ikääntyvän väestön toimintakykyä, tukea arjessa pärjäämistä ja siirtää raskaampien palvelujen tarvetta myöhemmäksi. Tämä onnistuu vain, jos tarjolla on hyvinvointia tukevaa toimintaa ja tukea tarvitsevat tavoitetaan ajoissa. 

Vaikuttava toiminta edellyttää hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden toimivia yhteistyörakenteita. Niiden vakiinnuttamisella on kiire.  

Rakennemuutos on edelleen kesken – yhteistyö ei toimi ilman yhteistä suuntaa 

Sote-uudistuksen myötä vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu nyt kunnille ja hyvinvointialueille. Ne tukevat iäkkäiden hyvinvointia, toimintakykyä ja arkea eri tehtävistään käsin. Uudistuksessa aiempia toimintamalleja purkautui ja kuntien ammattilaisten osaamista siirtyi hyvinvointialueille. Uudet käytännöt eivät ole kaikilta osin vakiintuneet. 

Laki velvoittaa sekä hyvinvointialueita että kuntia laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja tekemään yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Suunnitelmat eivät voi olla irrallisia toisistaan. Hyvinvointialueet ja kunnat tarvitsevat yhteisen tahtotilan siitä, millaista hyvinvointia, toimintakykyä ja arkea ne iäkkäille ihmisille haluavat rakentaa. Yhteisen suunnan mukaan määritellään konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot ja seuranta. Silloin ennaltaehkäisevä työ voi muuttua satunnaisista toimista johdetuksi kokonaisuudeksi. 

Mitä pidempään toimintatavat ovat epäselvät, sitä suurempi riski on, että iäkkäät ihmiset eivät saa tukea ajoissa tai jäävät sen ulkopuolelle. Tämä heikentää elämänlaatua, mutta tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi. Kun väestö ikääntyy vauhdilla, on lisättävä kaasua.  

Resursseja ei ole hukattavaksi – yhteistyö auttaa kohdentamaan tuen oikein 

Kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä tehdään paljon työtä iäkkäiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikunta- ja elintapaohjausta, ravitsemuksen tukemista, kaatumisten ehkäisyä tai yksinäisyyden vähentämistä esimerkiksi ryhmätoiminnan keinoin. 

Järjestöillä on tässä tärkeä rooli: ne tunnistavat tuen tarpeita varhain ja tavoittavat ihmisiä, joita julkiset palvelut eivät aina tavoita. Lisäksi järjestöillä on vahvaa osaamista ja kykyä mukauttaa toimintaansa ketterästi muuttuvien tarpeiden mukaan. 

Kun toimijat tuntevat toistensa työn ja alueen palvelut, voidaan välttää päällekkäistä tekemistä ja kohdentaa toimet iäkkäille, jotka niistä eniten hyötyvät. Jos suunnitelmat ovat erillisiä, samankaltaiset palvelut voivat kohdentua samoille ihmisille samalla kun osa tukea tarvitsevista jää kokonaan tavoittamatta. 

Onnistumisia on jo: esimerkiksi Pohjanmaalla yhteistyössä järjestetyssä FINGER-elintapaohjelmatoiminnassa hyvinvointialue huolehtii sairauksien hoidosta ja tarjoaa elintapaohjausta, kunnat järjestävät liikuntaryhmiä ja muistiyhdistys huolehtii kognitiivisista harjoituksista. Jokainen toimija hyödyntää omaa osaamistaan. Kaikkea ei tarvitse eikä ole järkevää tehdä yksin.  

Parempaa arkea ja toimintakykyisiä vuosia 

Suuri osa iäkkäistä löytää itse tarvitsemansa toiminnan, mutta kaikilla ei ole siihen voimavaroja. Ohjaus, matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja etsivä työ auttavat varmistamaan, että tuki löytyy helposti ja oikeaan aikaan. 

Parhaimmillaan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarkoittaa iäkkäiden parempaa arkea, toimintakykyisiä vuosia ja mahdollisuuksia elää hyvää, omannäköistä elämää. Tämä lisää ihmisten luottamusta järjestelmään. Heistä pidetään huolta. 

Terveyden edistämisen määrärahat haussa 

Yhteistyörakenteiden vahvistamiseen tarvitaan myös resursseja. Ajankohtainen mahdollisuus tähän on terveyden edistämisen määräraha. Sillä tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa, jota kunnat tekevät yhteistyössä hyvinvointialueiden ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. 

Haussa vuodelle 2027 yhtenä painopisteenä on iäkkäiden toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen tukeminen sekä omaishoitajien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistäminen. Haku on käynnissä 11.5.–12.6.2026. 

Lue lisää

Terveyden edistämisen määräraha

13.5. webinaari: Vuoden 2027 terveyden edistämisen määrärahan hakuinfo