Kiusaamisen ja seksuaaliväkivallan kokemukset ovat yleistyneet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla

Kouluterveyskyselyn tulokset vuodelta 2025 osoittavat vakavia huolenaiheita 8. ja 9. luokkaa käyvien sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvoinnissa. Nuorten hyvinvoinnin kannalta myös myönteistä kehitystä on tapahtunut.

Kiusaamisen, syrjinnän, seksuaaliväkivallan ja häirinnän kokemukset olivat vuonna 2025 sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla yleisempiä kuin muilla nuorilla. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voivat  monilla mittarilla seksuaalivähemmistöjä huonommin. 

Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tammikuussa julkaisemasta Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisusta, jossa tarkastellaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien 8.- ja 9.-luokkalaisten hyvinvointia vuosina 2019–2025.

Yli puolet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista on kokenut syrjintää 

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista noin viidesosa oli kokenut koulukiusaamista vähintään kerran viikossa vuonna 2025. Kiusaamisen kokemukset olivat vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla noin kaksi kertaa yleisempiä kuin verrokkinuorilla. Kiusaamiskokemukset ovat myös lisääntyneet vuosista 2021 ja 2023. Yleisimmin kiusaaminen oli nimittelyä, valheiden levittämistä, loukkaavia eleitä ja ilmeitä ja ulkopuolelle jättämistä. 

Syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla oli vuonna 2025 kokenut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista yli puolet, sukupuolivähemmistöt seksuaalivähemmistöjä yleisemmin. Lähes joka viides sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluva nuori oli kokenut seksuaaliväkivaltaa. Seksuaaliväkivaltaa kokeneiden osuus on kasvanut vuoteen 2023 nähden. 

Osa vähemmistöihin kuuluvista nuorista voi hyvin

Elämäänsä tyytyväisten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten osuus on hieman kasvanut vuosista 2021 ja 2023. Samaten niiden osuudessa, jotka kokevat voivansa puhua asioistaan vanhempiensa tai koulun aikuisen kanssa, on tapahtunut hienoista kasvua vuosista 2021 ja 2023. Silti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat edelleen verrokkinuoria harvemmin, että he voivat keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa. Tämä voi lisätä riskiä siihen, että erimuotoista väkivaltaa kokevat nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua.

”On tärkeää huomioida, etteivät kaikki sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret suinkaan voi huonosti, vaan tilanteeseen vaikuttavat yksilölliset tekijät sekä sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen kanssa risteävät muut tekijät, kuten terveydentila”, kertoo kehittämispäällikkö Satu Majlander THL:sta.

Nuorten turvallisuuden vahvistaminen vaatii toimia

Kiusaamisen, syrjinnän, seksuaaliväkivallan ja häirinnän yleisyys edellyttää välittömiä toimia nuorten turvallisuuden varmistamiseksi. On varmistettava, että nuorten elämässä on turvallisia aikuisia, joille nuoret voivat kertoa heidän mieltään painavista asioista. Nuorille on tärkeää, että ammattilainen suhtautuu nuoreen avoimesti ja kohtaa hänet kiireettömästi. 

Yhteiskunnan turvallisuutta edistävää työtä on tehtävä laajasti nuorten elinympäristössä ja kodeissa. Esimerkiksi kouluissa tehtävä työ vähemmistöihin kohdistuvan kiusaamisen, syrjinnän ja väkivallan estämiseksi edistää kaikkien koulun oppilaiden turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia. Lakisääteinen toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu tukee syrjinnän, kiusaamisen ja väkivallan estämiseen tähtäävää työtä. 

Sukupuolivähemmistöihin määriteltiin julkaisussa ne nuoret, jotka ilmoittivat kyselyssä sukupuolensa eroavan virallisesta sukupuolestaan ja seksuaalivähemmistöihin ne nuoret, jotka ilmoittivat kyselyssä olevansa bi- tai panseksuaaleja, homoja tai lesboja sekä ne, jotka ilmoittivat, etteivät kysytyt vaihtoehdot sovi kuvaamaan heitä. 

Sukupuolivähemmistöjen tuloksia verrattiin cissukupuolisiksi julkaisussa määriteltyjen tuloksiin, eli nuoriin, joiden virallinen ja koettu sukupuoli vastaavat kyselyssä toisiaan. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten tuloksia verrattiin puolestaan heteroiksi kyselyssä ilmoittaneiden nuorten tuloksiin. 

Lähteet

Majlander S, Lehtonen J, Rantanen E, Luopa P: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien 8.- ja 9- luokkalaisten hyvinvointi 2019–2025. Tutkimuksesta tiiviisti 2/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Lisätietoja

Kouluterveyskysely
Tietopaketti sateenkaarilapsista ja -nuorista ammattilaiselle
Pieni sateenkaarisanasto
Sukupuolen moninaisuus : Nuorten hyvinvointi ja kohtaaminen sote-palveluissa

Yhteystiedot

Satu Majlander
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7510
[email protected]