Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistavat edelleen yhteistyötä - painopisteet vuodelle 2026 valittu

Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoustivat Helsingissä 13.3.2026 jokavuotisten yhteistyösopimusneuvotteluiden merkeissä. Kokouksessa päätettiin vuoden 2026 yhteistyön painopisteistä.

Yhteistyöneuvottelut ovat osa THL:n ja Saamelaiskäräjien vuonna 2023 allekirjoittamaa yhteistyösopimusta ja sen toteuttamista. Yhteistyön tavoitteena on edistää Suomen saamelaisväestön terveyttä ja hyvinvointia, muun muassa tuottamalla tietoa Suomen saamelaisväestön terveyden, hyvinvoinnin ja arjen turvan tilasta.

”Olen tyytyväinen, että THL:ssä on viime vuosina sitouduttu entistä vahvemmin edistämään saamelaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Näen yhteistyön kehityksen myönteisenä, ja haluamme jatkaa tämän suuntaista tiivistä ja rakentavaa kumppanuutta”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso. 

”Haluamme pyrkiä omalta osaltamme edistämään Suomen saamelaisväestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, tunnistaen ja tunnustaen saamelaisten erityisaseman alkuperäiskansana. Olemme rakentaneet yhdessä luottamusta, luoneet yhteistyörakenteita ja edistäneet saamelaisasioiden näkyvyyttä. Tavoitteenamme on vahvistaa THL:n osaamista tuottaa tulevaisuudessa tutkimusta ja tietoa, joka huomioi Suomen saamelaisväestön ja kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeuksia”, sanoo THL:n pääjohtaja Mika Salminen.

Kokouksessa käytiin läpi vuoden 2025 onnistumisia ja haasteita ja keskusteltiin ajankohtaisista kysymyksistä, kuten Totuus- ja sovintokomission työstä, saamelaiskäräjälain uudistuksesta ja alkuperäiskansatutkimuksen tutkimuseettisten ohjeiden kehittämisestä.

Tämän vuoden yhteistyön painopisteiksi valittiin seuraavat teemat:

• THL ja Saamelaiskäräjät vahvistavat yhteistyön rakenteita perustamalla Saamelaisasioiden kumppaniraadin. Se on yhteistyöverkosto, jonka keskiössä on saamelaisten ja terveyden ja hyvinvoinnin risteyskohta. Kumppaniraati toimii siltana ja dialogin rakentajana eri toimijoiden välillä. Mukaan nimetään viranomaistahoja, tutkimuslaitoksia ja järjestöjä.
• THL kehittää saamenkielisiä materiaalejaan, jotta materiaalit olisivat saavutettavia ja kulttuurin mukaisia sekä niiden tuotanto koordinoidumpaa.
• THL lisää saamen kielen ja kulttuurin osaamista henkilöstönsä keskuudessa ja vahvistaa osaamista alkuperäiskansan oikeuksien erityiskysymyksistä.
• Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa otetaan konkreettisia askeleita kohti saamelaisten tutkimuseettisten periaatteiden liittämistä osaksi THL:n toimintaa.

Kokoukseen osallistuivat Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Leena Niittyvuopio-Jämsä, vs. sosiaali- ja terveyssihteeri Anni Koivisto ja sosiaali- ja terveyssihteeri Riitta Lehtola-Kosonen ja kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio. 

THL:lta osallistuivat pääjohtaja Mika Salminen, sote-osaston johtaja Piia Aarnisalo, palvelujärjestelmä-yksikön päällikkö Anu Niemi, kulttuurinen moninaisuus -tiimin tiimipäällikkö ja tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusio, tutkimusprofessori Anu Castaneda, kehittämispäällikkö Saida Mäki-Penttilä ja suunnittelijat Niila Rahko ja Maria Nousiainen. 

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjät
puheenjohtajan sijainen
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Hannamaria Kuusio
THL
tiimipäällikkö, tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7657
[email protected]

Davvisámegiella (Pohjoissaame)

Sámediggi ja Dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádus nannejit ain ovttasbarggu – jagi 2026 váldodeattut leat válljejuvvon

Sámediggi ja Dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádus (THL) čoahkkinaste Helssegis 13.3.2026 jahkásaš ovttasbargoráđđádallamiin. Čoahkkimis mearriduvvui jagi 2026 váldodeattuid birra.

Ovttasbargoráđđádallamat gullet THL ja Sámedikki jagis 2023 vuolláičállán ovttasbargosoahpamuššii ja dan ollašuhttimii. Ovttasbarggu ulbmilin lea ovddidit Suoma sámeálbmoga dearvvasvuođa ja buresveadjima, earret eará dan láhkai, ahte buvttaduvvo diehtu Suoma sámeálbmoga dearvvasvuođa, buresveadjima ja árgga dorvvu dilis.

”Lean duđavaš, ahte THL lea maŋimuš jagiid áigge čatnašuvvan nannosabbotgo ovdal ovddidit sámiid dearvvasvuhtii ja buresveadjimii gullevaš gažaldagaid. Oainnán ovttasbarggu ovdáneami positiivvalažžan, ja mii háliidit joatkit dákkár nana ja ovddideaddji guoibmevuođa”, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji sadjásaš Tuomas Aslak Juuso. 

”Mii háliidit figgat iežamet bealis ovddidit Suoma sámeálbmoga buresveadjima, dearvvasvuođa ja dorvvolašvuođa, nu ahte dovdát ja dovddastit sámiid sierrasajádaga eamiálbmogin. Mii leat huksen ovttas luohttámuša, ráhkadan searvvušstruktuvrraid ja ovddidan sámeáššiid oinnolašvuođa. Mis lea mihttomearrin nannet THL máhtu buvttadit boahtteáiggis dutkamuša ja dieđu, mii vuhtiiváldá Suoma sámeálbmoga ja gudnejahttá eamiálbmogiid vuoigatvuođaid.”, dadjá THL oaivehoavda Mika Salminen.

Čoahkkimis gieđahallojuvvojedje jagi 2025 lihkostuvvamat ja hástalusat ja ságastallojuvvui áigeguovdilis gažaldagain, dego Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggus, Sámediggelága ođastusas ja eamiálbmotdutkamuša dutkanehtalaš rávvagiid ovddideamis.

Dán jagi ovttasbarggu váldodeaddun válljejuvvojedje čuovvovaš temát:

• THL ja Sámediggi nannejit ovttasbarggu struktuvrraid dan láhkai, ahte vuođđudit Sámeáššiid guoibmeráđi. Dat lea ovttasbargofierpmádat, man guovddážis lea sámiid ja dearvvasvuođa ja buresveadjima deaivvadanbáiki. Guoibmeráđđi doaibmá šaldin ja ságastallama huksejeaddjin sierra doibmiid gaskkas. Mielde nammaduvvojit eiseváldeoassebealit, dutkanásahusat ja searvvit.
• THL ovddida iežas sámegielat materiálaid, vai materiálat livčče olámuttos ja vuhtiiválddáše kultuvrra ja daid buvttadeapmi livčče buorebut koordinerejuvvon.
• THL lasiha sámegiel- ja kulturmáhtu bargiid gaskavuođas ja nanne máhtu eamiálbmogiid vuoigatvuođaid sierragažaldagain.
• Dutkan- ja ovddidandoaimmas váldojuvvojit konkrehta lávkkit sámiid dutkanehtalaš prinsihpaid laktima guvlui THL doibmii.

Čoahkkimii oassálaste Sámedikki ságajođiheaddji sadjásaš Tuomas Aslak Juuso, sosiála- ja dearvvasvuođalávdegotti ságajođiheaddji Leena Niittyvuopio-Jämsä, vs. sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anni Koivisto ja sosiála- ja dearvvasvuođačálli Riitta Lehtola-Kosonen ja gielladorvočálli Anne Kirste Aikio. 

THL:s oassálaste oaivehoavda Mika Salminen, sode-ossodaga jođiheaddji Piia Aarnisalo, bálvalanvuogádat-ossodaga hoavda Anu Niemi, kultuvrralaš máŋggahámatvuohta -joavkku joavkohoavda ja dutkanhoavda Hannamaria Kuusio,  dutkanprofessor Anu Castaneda, ovddidanhoavda Saida Mäki-Penttilä ja plánejeaddjit Niila Rahko ja Maria Nousiainen. 

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Sámediggi
ságajođiheaddji sadjásaš
tel. 040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Hannamaria Kuusio
THL
joavkohoavda, dutkanhoavda
tel. 029 524 7657
[email protected]

Anarâškielâ (Inarinsaame)

Sämitigge já Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs nanodeh ain oovtâstpargo - tiäddutmeh ihán 2026 väljejum

Sämitigge já Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs (THL) čuákkimistii Helsigist 13.3.2026 ihásij oovtâstpargosopâmušráđádâlmij ooleest. Čuákkimist meridii aašijn, moh tiäduttuvvojeh ive 2026 oovtâstpargoost.

Oovtâstpargoráđádâlmeh láá uási THL já Sämitige ive 2023 vuáláčallum oovtâstpargosopâmušâst já ton olášutmist. Oovtâstpargo ulmen lii ovdediđ Suomâ sämiaalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem, eereeb iärrás pyevtitmáin tiäđu Suomâ sämiaalmug tiervâsvuođâ, pyereestvaijeem já argâpeeivi torvo tiileest.

”Mun lam tuđâvâš, ete THL:st láá majemui iivij čonâdâttâm ovdiist nanosubbooht ovdediđ sämmilij tiervâsvuotân já pyereestvajemân lohtâseijee koččâmušâid. Mun anam oovtâstpargo ovdánem positiivlâžžân, já mij halijdep juátkiđ taan sullâsii noonâ já ovdedeijee kyeimivuođâ”, iätá Sämitige saavâjođetteijee sajasâš Tuomas Aslak Juuso. 

“Mij halijdep viggâđ jieččân uásild ovdediđ Suomâ sämmilij pyereestvaijeem, tiervâsvuođâ já torvolâšvuođâ, tubdâmáin já tuubdâstmáin sämmilij sierânâssajattuv algâaalmugin. Mij lep huksim oovtâst luáttámuš, lááččám oovtâstpargoráhtusijd já ovdedâm sämiaašij oinum. Mii ulmen lii nanodiđ THL mättim pyevtittiđ puátteevuođâst tutkâmuš já tiäđu, mii váldá vuotân Suomâ sämmilijd já kunnijât algâaalmugij vuoigâdvuođâid.”, iätá THL uáivihovdâ Mika Salminen.

Čuákkimist ellii čoođâ ive 2025 luhostuumijd já hástusijd já savâstâllii äigikyevdilijn koččâmušâin, tego Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargoost, Sämitiggelaavâ uđâsmitmist já algâaalmugtutkâm ravvui oovdedmist.

Taan ive oovtâstpargo merhâšitten äššin väljejuvvojii čuávuvááh teemah:

• THL já Sämitigge nanodeh oovtâstpargo ráhtusijd vuáđđudmáin Sämiaašij kyeimirääđi. Tot lii oovtâstpargoviärmádâh, mon kuávdáást lii sämmilij já tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem ratkuuttâh. Kyeimirääđi tuáimá šalden já savâstâllâm huksejeijen sierâ tuáimei kooskâ. Mieldi nomâttuvvojeh virgeomâhâšpeleh, tutkâmlájádâsah já seervih.
• THL oovded jieijâs sämikielâlijd materialijd, vâi materialeh liččii juvsâttetteeh já kulttuur miäldásiih, sehe toi pyevtittem pyerebeht koordinistum.
• THL lasseet sämikielâ já -kulttuur mättim jieijâs pargovievâ juávhust já naanood jieijâs mättim algâaalmug vuoigâdvuođâi sierânâskoččâmušâin.
• Tutkâm- já ovdedemtooimâst váldojeh konkreetliih läävhih toho kulij, ete sämmilij tutkâmeettisiih prinsiipeh lahtojeh uássin THL tooimâ.

Čuákkimân uásálistii Sämitige saavâjođetteijee sajasâš Tuomas Aslak Juuso, sosiaal- já tiervâsvuotâlävdikode saavâjođetteijee Leena Niittyvuopio-Jämsä, vs. sosiaal- já tiervâsvuotâčällee Anni Koivisto já sosiaal- já tiervâsvuotâčällee Riitta Lehtola-Kosonen já kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio. 

THL:st čuákkimân uásálistii uáivihovdâ Mika Salminen, soti-uásáduv jođetteijee Piia Aarnisalo, palvâlusvuáhádâh-ohtâduv hovdâ Anu Niemi, kulttuurlâš maaŋgânálásâšvuotâ -tiimi tiimihovdâ já tutkâmhovdâ Hannamaria Kuusio, tutkâmprofessor Anu Castaneda, ovdedemhovdâ Saida Mäki-Penttilä já vuávájeijee Niila Rahko já Maria Nousiainen. 

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Sämitigge
saavâjođetteijee sajasâš
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi

Hannamaria Kuusio
THL
tiimihovdâ, tutkâmhovdâ
puh. 029 524 7657
ovdânommâ.suhânommâ@thl.fi

Nuõrttsääʹmǩiõll (Koltansaame)

Sääʹmteʹǧǧ da Tiõrvâsvuõđ da pueʹrrvââjjam strooiʹtel raavee veâl täʹst ooudâs õhttsažtuâj - teäddpääiʹǩ eeʹjj poʹdde 2026 liâ vaʹlljum

Sääʹmteʹǧǧ da Tiõrvâsvuõđ da pueʹrrvââjjam strooiʹtel (THL) såbbrõʹstte Heʹlssnest 13.3.2026 juõʹǩǩekksaž õhttsažtuâjjsuåppmõš-saǥstõõllmõõžži aaʹššin. Såbbrest tuʹmmješ eeʹjj 2026 õhttsažtuâj teäddpaaiʹǩin.

Õhttsažtuâjjsaǥstõõllmõõžž liâ vueʹss THL da Sääʹmteeʹǧǧ eeʹjjest 2023 vuâllaǩeeʹrjtum õhttsažtuâjjsuåppmõõžž da tõn čõõđ viikkmõõžž. Õhttsažtuâj täävtõssân lij oouʹdeed Lääʹddjânnam sääʹm-meer tiõrvâsvuõđ da puârastvââjjmõõžž, jeäʹrbi mieʹldd puuʹtʼteeʹl teâđaid Lääʹddjânnam sääʹm-meer tiõrvâsvuõđ, pueʹrrvââjjmõõžž da aarǥ tuõrv sââʹjest.

”Leäm tååđvaž, što THL:st liâ mõõnni iiʹjjin čõnnõõttâm oouʹdab raavben oouʹdeed säʹmmlai tiõrvâsvuõʹtte da puârastvââjjmõʹšše õhttneei kõõččmõõžžid. Vuäinam õhttsažtuâj ooudâsviikkmõõžž miõttlõssân, da haaʹleep juäʹtǩǩed näkam aktiivlaž da raajji kueiʹmmvuõđ”, särnn Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹj sâjjsaž Tuomas Aslak Juuso. 

”Haaʹleep ǩiččlõõttâd mij beäʹlest oouʹdeed Lääʹddjânnam sääʹm-meer puârastvââjjmõõžž, tiõrvâsvuõđ da tuõrvlažvuõđ, vuâmmšõõđeeʹl da tobdsteeʹl säʹmmlai jeäʹrab sââʹj alggmeeran. Leäʹp raajjâm õõutsââʹjest luõʹttjummuž, raajjâm õhttsažtuâjjrajjsid da ooudääm sääʹmaaʹšši kuâsttjemvuõđ. Mij täävtõssân lij raaveed THL silttummuž puuʹtʼted pueʹttiääiʹjest tuʹtǩǩummuž da teâđ, kååʹtt väldd lokku Lääʹddjânnam sääʹm-meer da ciʹsttai alggmeerai vuõiggâdvuõđid”, särnn THL väʹlddjååʹđteeʹjj Mika Salminen.

Såbbrest jiõʹlleš čõõđ eeʹjj 2025 oʹnnstummšid da vaʹǯǯtõõzzid da saǥstõʹlleš ääiʹjpoddsaž kõõččmõõžžin, diǥu Tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio tuâjast, Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođummšest da alggmeertuʹtǩǩummuž tuʹtǩǩeemeettlaž vuäppõõzzi ooudâsviikkmõõžžâst.

Tän eeʹjj õhttsažtuâj teäddpäiʹǩǩen vaʹlljeeš näkam teeʹmid:

• THL da Sääʹmteʹǧǧ raavee õhttsažtuâj rajjsid vuâđđeeʹl Sääʹmaaʹšši kueiʹmmnorrõõzz. Tõt lij õhttsažtuâjjsäimmõs, koon kõskksââʹjest lij säʹmmlai da tiõrvâsvuõđ da puârastvââjjmõõžž räätktõkpäiʹǩǩ. Kueiʹmmnorrõs tåimm mosttân da dialoog raajjʼjen jeeʹres tåimmji kõõskâst. Mieʹldd nõõmtet veʹrǧǧneǩvueʹssbeäʹlid, tuʹtǩǩeemstroiʹttlid da organisaatioid.
• THL oouʹdad sääʹmǩiõllsaž materiaalid, što materiaal leʹčče âsttjemnalla da kulttuur meâldla di tõi puuʹtʼtõs pueʹrben koordinõsttum.
• THL lââʹzzat sääʹm ǩiõll- da kulttuursilttummuž tuâjjlažkååʹddes seʹst da ravsmâtt silttummuž alggmeer vuõiggâdvuõđi jeeʹrab kõõččmõõžžin. 
• Tuʹtǩǩeem- da ooudeemtåimmjummšest vääʹldet konkreettlaž laauʹǩid säʹmmlai tuʹtǩǩeemeettlaž vuâđđjurddji õhttummšest pieʹǩǩen THL tåimmjummuž.

Såbbra vuässõʹtte Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹj sâjjsaž Tuomas Aslak Juuso, sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd saaǥǥjååʹđteeʹjj Leena Niittyvuopio-Jämsä, vs. sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiisar Anni Koivisto da sosiaal- da tiõrvâsvuõttpiisar Riitta Lehtola-Kosonen da ǩiõllstaanpiisar Anne Kirste Aikio. 

THL:st vuässõʹtte väʹlddjååʹđteeʹjj Mika Salminen, soti-juâkkaz jååʹđteeʹjj Piia Aarnisalo, kääzzkõsriâžldõk-juâkkaz šurr Anu Niemi, kulttuursaž määŋgnallšemvuõtt -tiim tiimšurr da tuʹtǩǩeemšurr Hannamaria Kuusio, tuʹtǩǩeemprofessor Anu Castaneda, oouʹdeemšurr Saida Mäki-Penttilä da plaaneeʹj Niila Rahko ja Maria Nousiainen. 

Lââʹssteâđ:

Tuomas Aslak Juuso
Sääʹmteʹǧǧ
saaǥǥjååʹđteeʹj sâjjsaž 
teʹl. 040 687 3394 
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Hannamaria Kuusio
THL
tiimjååʹđteeʹjj, tuʹtǩǩeemšurr
teʹl. 029 524 7657
[email protected]