THL: Kanta-palveluiden tiedot eivät riitä sote-rahoituksen laskennan aineistopohjaksi
THL kehittää sote-rahoituksen tarvelaskennan tietopohjaa pitkäjänteisesti yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Tarvelaskennassa käytettävän sairastavuustiedon, mukaan lukien diagnoositiedon, tulee kuvata mahdollisimman kattavasti alueiden asukkaiden sairastavuutta ja siten ennustaa palveluiden tarvetta.
Valtiovarainministeriön julkaisemassa (19.3.2026) raportissa esitetty näkemys siitä, että laskennassa tulisi käyttää Kelan Kanta-palveluiden tietoja, ei ratkaise nykyisen aineistopohjan puutteita. Mahdolliset puutteet pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa koskettavat yhtä lailla Kanta-tietoja kuin THL:n hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) tietoja.
Kannasta ei ole myöskään mahdollista saada kaikkia sote-rahoituslaskennassa tarvittavia tietoja.
”Rahoituslain mukaan palvelutarpeen laskenta perustuu Hilmon määrittelyihin. Hilmosta näkyy diagnoositiedon lisäksi muiden muassa palvelun tyyppi, kuten kotihoito, ja missä kanavassa potilas on asioinut. Vastaavaa tietosisältöä ei ole Kannassa”, kuvailee THL:n johtaja Piia Aarnisalo.
THL hyödyntää hoitoilmoitusrekisterin tietoja useissa lakisääteisissä tehtävissään
Aarnisalo muistuttaa myös, että THL hyödyntää Hilmo-tietoja rahoituslaskennan lisäksi monessa muussakin lakisääteisessä tehtävässään, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon arvioinnissa ja ohjauksessa, tutkimuksessa ja tilastoinnissa. Kannasta ei saa myöskään kaikkia näissä tehtävissä tarvittavia tietoja.
Kanta-tiedon puutteista huolimatta THL kuitenkin käyttää jo nyt paljon sen aineistoja. Tähän velvoittaa myös THL-laki, jonka mukaan viimeistään vuonna 2029 kaikki tiedot, jotka saadaan valtakunnallisesta tietojärjestelmäpalvelusta eli Kannasta, myös kerätään sieltä.
”Olemme tehneet jo vuosia pitkäjänteisesti Kelan kanssa yhteistyötä, jotta Kanta-tietoja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti ja laadukkaasti THL:n tiedonkeruissa. Ei ole kuitenkaan todennäköistä, että THL:n tiedonkeruita voitaisiin lähitulevaisuudessa kokonaan korvata Kanta-tiedoilla”, sanoo THL:n johtaja vt. Jan Magnusson.
Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueiden toimittaman sairastavuustiedon kattavuus paranee vuosi vuodelta. Kääntöpuolena on, että tämä yhdessä tietotoimitusten laatuerojen kanssa aiheuttaa alueiden rahoitukseen heilahtelua vuosittain. Tämä puolestaan vaikeuttaa alueiden talouden suunnittelua.
Vuoden 2026 alusta alkaen malliin on tuotu vakautta laskemalla rahoituksen määrän määrittävät tarvekertoimet kahden vuoden keskiarvona. Näin yksittäisen vuoden vaihtelut sairastavuudessa tai tietotoimituksissa eivät vaikuta rahoitukseen niin paljon.
THL uudistaa toimintakäytäntöjään aktiivisesti
THL tekee jatkuvaa yhteistyötä hyvinvointialueiden ja tietojärjestelmätoimittajien kanssa. Hyvinvointialueuudistus on mahdollistanut myös uusia yhteistyön muotoja, kun kumppaneita on kuntiin verrattuna huomattavasti vähemmän.
”Kehitämme tietopohjan laatua yhteistyössä alueiden ja tietojärjestelmätoimittajien kanssa verkostoissa, säännöllisissä tapaamisissa ja koulutuksissa. Esimerkiksi tänä keväänä järjestämme alueille keskustelutilaisuuksia, joissa käymme läpi vaihtoehtoisia tiedon toimittamisen tapoja”, Magnusson kertoo.
Myös hyvinvointialueiden toimittamien tietojen läpinäkyvyys on parantunut. THL julkaisi joulukuussa 2025 uuden avoimen raportointityökalun, josta voi tarkastella sote-rahoituksen diagnoositietoja koko maan tasolla ja hyvinvointialueittain.
Tuoreessa raportissa nousee esiin kritiikkiä THL:n laatimia kirjaamista ja tietojen toimittamista koskevia ohjeistuksia kohtaan. Ohjeistuksia pidetään osin sekavina ja ristiriitaisina. THL tarkistaa ohjeistuksensa, selkeyttää niitä ja varmistaa, että ristiriitoja ei ole.
Lisätietoja:
VM:n tiedote (19.3.2026) Selvityshenkilöt: Sote-diagnoositietojen kirjaamista ja ohjausta täytyy kehittää yhteistyössä
THL: Sote-rahoituksen usein kysytyt kysymykset
THL: Hyvinvointialueiden sote-rahoituksen tarvevakiointimallin sairastavuustiedot
Jan Magnusson
johtaja vt.
THL
p. 029 524 7465
Piia Aarnisalo
johtaja
THL
p. 029 524 7048
