THL: Kela-korvauskokeilu 65 vuotta täyttäneiden lääkärikäynneistä on kytkettävä julkisiin terveyspalveluihin
THL:n mukaan 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilu tulisi kytkeä osaksi julkista terveydenhuoltoa. THL toteaa lakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että perusterveydenhuoltoa voitaisiin tehokkaammin vahvistaa kohdistamalla kokeiluun suunniteltu rahamäärä hyvinvointialueille siten, että se käytettäisiin hoitojonojen purkuun palvelusetelien avulla.
Hallituksen kaavailemassa kokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille maksamalla julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaavan summan. Kela korvaisi käynnistä loput.
THL katsoo, että malli lisäisi järjestelmän pirstaleisuutta eikä olisi kustannustehokkain tapa purkaa hoitojonoja.
”Kela-korvauskokeilussa julkisen perusterveydenhuollon rinnalle kehitettäisiin erillinen ja erilainen palvelumalli, jonka palveluvalikoima on suppeampi eikä palveluun pääsyn kriteereitä ole käytössä. Palvelusetelimallilla yksityisiä palveluita voitaisiin tarjota kohdennetusti 65 vuotta täyttäneille, ja käyttää osa rahoista hoitajatyövoiman vahvistamiseen. Tällöin rahoitus tukisi hyvinvointialueiden kehittämistyötä ja samalla hoidon tarpeen arviointi ja lääkäriin pääsy toteutuisivat yhdenmukaisin kriteerein”, toteaa sote-osaston johtaja Piia Aarnisalo THL:stä.
Monikanavarahoituksen vahvistaminen ongelmallista
THL:n mukaan kokeilu vahvistaisi jo nykyisellään raskasta sote-palvelujen monikanavarahoitusta, mikä ei edistä palvelujärjestelmän toimintaa tai palvelujen oikeudenmukaista ja kustannusvaikuttavaa jakautumista. Kokeilu on myös kallis suhteessa todennäköisesti saavutettavaan terveyshyötyyn.
"On riski, että merkittävä osa lisärahoituksesta ohjautuu niille, jotka jo nykykorvauksillakin käyttävät yksityisiä lääkäripalveluita. Lisäksi kokeilusta voi muodostua kallis tapa tuottaa suppeaa palvelua ilman kannustetta tuottaa palvelu tehokkaasti. Tämä ei vähennä julkisen terveydenhuollon kuormitusta", toteaa THL:n tutkimusprofessori Timo Sinervo.
THL pitää erittäin tärkeänä, että kokeilun vaikutuksia seurataan ja tutkitaan tarkoin, jotta oppeja voidaan hyödyntää sote-palvelujärjestelmän kehittämisessä.
Kokeilu ei tue moniammatillista työtä
Kela-korvauskokeilu koskisi yksityisen yleislääkärin palveluita, mutta ei kattaisi esimerkiksi sairaan- ja terveydenhoitajien työpanosta.
THL pitää tätä ongelmallisena, sillä julkisessa terveydenhuollossa kaksi kolmasosaa avosairaanhoidon käynneistä on hoitajakäyntejä ja moniammatillinen työote on keskeinen osa kustannustehokasta hoitoa.
“Kun ostetaan vain lääkärikäyntejä, palveluntuottajilla ei ole kannustetta tuottaa palveluja mahdollisimman tehokkaasti”, Sinervo sanoo.
Lisäksi kokeiluun kuuluvat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ovat rajallisia ja puolet niiden kustannuksista tulisivat asiakkaan maksettavaksi, kun ne julkisella sektorilla ovat ilmaisia.
Hyvinvointialueet kehittävät palveluja määrätietoisesti, jotta rajallisia lääkäriresursseja saadaan kohdennettua tarpeen mukaan. Suunnitellun kaltainen kokeilu veisi palvelujärjestelmää päinvastaiseen suuntaan ja haittaisi julkisen sektorin kehittämistyötä.
”Kokeilussa ei pyritä missään muodossa hyödyntämään hoitajien osaamista niiltäkään osin kuin se työnjaollisesti olisi tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta”, Sinervo toteaa.
”Koska hoitajakäynnit ovat julkisella sektorilla suuressa roolissa, pidämme todennäköisenä, että Kela-kokeiluun siirtyisi asiakkaita erityisesti hoitajakäynneiltä, ei niinkään lääkärikäynneiltä. Tämä voi sekä heikentää terveysjärjestelmän kustannusvaikuttavuutta että ajan mittaan pahentaa lääkäripulaa.”
Lisätietoja:
THL:n lausunto Kela-korvausten valinnanvapauskokeilusta
Piia Aarnisalo
johtaja
THL
puh. 029 524 7048
[email protected]
Timo Sinervo
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7231
[email protected]
