Uusi työaikaa koskeva ruokailusuositus edistää terveellistä ravitsemusta eri työtehtävissä
Uusi suositus lisää tietoisuutta terveyttä edistävästä ravitsemuksesta töissä. Suositus sisältää käytännöllisiä ohjeita ruokailuun eri työympäristöissä, myös haastavissa olosuhteissa.
Tavoitteena on parantaa työikäisten ravitsemusta, tukea jaksamista ja ylläpitää hyvää työkykyä. Suositus perustuu vuonna 2024 julkaistuun Kestävää terveyttä ruoasta - kansalliseen ravitsemussuositukseen, eri ammattien erityispiirteitä koskevaan tutkimustietoon sekä hyviin käytäntöihin.
Kyseessä on ensimmäinen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ja THL:n julkaisema suositus työaikaiseen ruokailuun.
Eriarvoisuus näkyy myös ravitsemuksessa
Monen työikäisen suomalaisen ruokavalioissa on parannettavaa. Ruokavaliot sisältävät liikaa suolaa ja tyydyttyneitä rasvoja sekä liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa ja palkokasveja. Tämä lisää kroonisten sairauksien riskiä ja heikentää työkykyä.
Ravitsemuksen ongelmat kasautuvat tutkimusten mukaan heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville.
”Suomessa sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat suuremmat kuin monissa muissa länsimaissa. Eriarvoisuus työikäisten lautasella ja hyvinvoinnissa on lisääntynyt”, kertoo suositustyöryhmän jäsen, Helsingin yliopiston professori Maijaliisa Erkkola.
Työnantajalla ja ruokapalveluilla on tärkeä rooli
Terveyttä edistävää työaikaista ruokailua voidaan tukea tarjoamalla monipuolisia, ravitsemussuositusten mukaisia lounasvaihtoehtoja henkilöstöravintolassa ja esimerkiksi hedelmiä taukotiloissa. Työnantaja voi edistää henkilöstöravintolassa tarjottavan ruoan ravitsemuksellista laatua asettamalla kilpailutuskriteerejä ja sisällyttämällä ravitsemuslaatuvaatimukset palveluntarjoajan kanssa tehtäviin sopimuksiin.
Henkilöstöravintolan ruokailuympäristö vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä työntekijät valitsevat syödäkseen.
”Terveyttä edistäviä ja kestäviä vaihtoehtoja valitaan todennäköisemmin, kun ne ovat vaivatta saatavilla ja houkuttelevasti esillä. Henkilöstöravintolat ovat avainasemassa esimerkiksi palkokasvien ja muiden kasvipohjaisten proteiininlähteiden hyväksyttävyyden ja kulutuksen edistämisessä työikäisillä”, sanoo suositustyöryhmän jäsen, THL:n erikoistutkija Eeva Rantala.
Työaikaista eväsruokailua tukevat viihtyisät henkilöstötilat, joissa on riittävät mahdollisuudet ruokien kylmäsäilytykseen ja lämmittämiseen.
Muuttuva työelämä haastaa terveyttä edistävää ruokailua
Työelämä on muuttunut nopeasti, ja esimerkiksi etä- ja hybridityö ovat yleistyneet. Vuoro- ja matkatyö voivat puolestaan vaikeuttaa terveyttä edistävien ruokailutottumusten noudattamista.
Työaikaisesta ruokailusta on saatu uutta tietoa THL:n vuonna 2022 toteuttamasta Terve Suomi -tutkimuksesta.
”Vastaajista vain puolella oli mahdollisuus syödä henkilöstö- tai oppilaitosravintolassa, ja yleisintä se oli korkeammin koulutetuilla. Yleisin lounaspaikka oli koti tai työpaikka, jossa syötiin eväitä”, kertoo suositustyöryhmän jäsen, THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raulio.
Lähde:
Lisätietoa:
Susanna Raulio
tutkimuspäällikkö
THL
puh.029 524 8574
[email protected]
Eeva Rantala
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7224
[email protected]
Nina Halonen
suositustyöryhmän pj., VRN:n jäsen
Ammattikeittiöosaajat ry, Espoo Catering oy
puh. 043 826 6663
[email protected]
Satu Jyväkorpi
pääsihteeri
Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN)
puh. 029 520 4262
[email protected]
