Puutiaisaivotulehdus

Mikä on puutiaisaivotulehdus?

Puutiaisaivotulehdus eli TBE (tick borne encephalitis), eli Kumlingen tauti tai puutiaisaivokuume on puutiaisten eli punkkien pureman välityksellä tarttuva virustauti. Flaviviruksiin kuuluva TBE-virus voi aiheuttaa pahimmillaan enkefaliitin eli aivotulehduksen.

Puutiaisaivotulehdusta esiintyy leveällä vyöhykkeellä Keski-Euroopasta Siperian läpi Japaniin. TBE-virusta on kolmea eri alatyyppiä: eurooppalainen, siperialainen ja Kaukoidän tyyppi. Suomessa yleisin tyyppi on eurooppalainen, mutta myös siperialaista tyyppiä on tavattu.

Suomessa tautia esiintyy etenkin rannikkoseuduilla mutta myös Kaakkois-Suomen rajakunnissa. Suomessa riskialueilla keskimäärin 1–2 % punkeista kantaa puutiaisaivotulehdusta.

Punkit levittävät myös borrelioosia eli Lymen tautia, joka on bakteerin aiheuttama infektio ja eri sairaus kuin puutiaisaivotulehdus.
Mikä on borrelioosi?

Miten puutiaisaivotulehdus tarttuu?

TBE-virus leviää puutiaisten pureman välityksellä. Se tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa.

Myös punkkien varhaiset kehitysvaiheet, nymfit ja toukat, voivat levittää virusta. Niiden puremaa ei yleensä havaita. Baltian maissa ja Keski-Euroopassa tartuntoja on kuvattu tapahtuneen myös pastöroimattoman maidon tai maitotuotteiden välityksellä.

Miten puutiaisaivotulehduksen tarttuminen ehkäistään?

Puutiaisaivotulehdusta voi ehkäistä ihoa peittävällä vaatetuksella, hyönteiskarkotteilla sekä rokotteella.

Kun liikut alueilla, joilla esiintyy puutiaisaivotulehdusta

pukeudu vaaleisiin, pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin
laita housunlahkeet sukkien sisään
käytä korkeavartisia saappaita
käytä iholle levitettäviä hyönteiskarkotteita paljaaksi jäävälle ihoalueelle.

Luonnossa liikkumisen jälkeen

tarkasta vaatteet niihin tarttuneiden punkkien varalta
tarkasta lemmikkieläinten turkki, sillä lemmikit voivat kuljettaa punkkeja sisätiloihin.

Koska puutiaisaivotulehdus tarttuu tautia kantavan puutiaisen puremasta minuuteissa, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota oikeaoppiseen suojautumiseen, kun liikutaan riskialueilla.

Perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa ei ehkäise tehokkaasti puutiaisaivotulehdusta. Se on kuitenkin tarpeen borrelioositartunnan estämiseksi. Koska borrelioosin ja puutiaisaivotulehduksen esiintyvyysalueet ovat osittain samat, punkkisyynin tekeminen on viisasta aina punkkialueilla liikkumisen jälkeen.

On syytä muistaa, että myös kotieläimet, kuten kissat ja koirat, voivat kantaa turkissaan punkkeja ja siten levittää punkkien välityksellä leviäviä sairauksia.

Esite: Puutiaisten levittämät taudit. Ohjeita suojautumiseen. (pdf 2,2 Mt)

Rokote

Puutiaisaivotulehdusta vastaan on olemassa rokote.
TBE-rokote eli "punkkirokote"

Huomaa, että rokote suojaa vain puutiaisaivotulehdukselta. Se ei suojaa borrelioosilta eikä se estä punkkia kiinnittymästä iholle.

Mitkä ovat puutiaisaivotulehduksen oireet?

Puutiaisaivotulehduksen oireita ilmenee 10‒30 prosentilla tartunnan saaneista. Aika puremasta ensimmäisiin oireisiin voi vaihdella 4‒28 vuorokauden välillä.

Puutiaisaivotulehdus on tyypillisesti taudinkuvaltaan kaksivaiheinen:

Noin viikon kuluttua puremasta ilmaantuu ensimmäinen vaihe, jonka oireina on kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta. Tämä vaihe kestää keskimäärin alle 7 päivää (yleensä noin 4‒7 päivää). Valtaosa oireista päättyy tähän.

Noin 20–30 prosentille tartunnan saaneista kehittyy noin viikon (3–21 vuorokauden) oireettoman vaiheen jälkeen taudin toinen vaihe, varsinainen aivotulehdus, kuume- ja aivotulehdusoireineen. Aivotulehduksen oireita ovat:

kuume
päänsärky
niskajäykkyys
valonarkuus
pahoinvointi
mahdolliset neurologiset oireet, kuten tajunnanhäiriöt, kouristukset tai halvausoireet.

Mitkä ovat puutiaisaivotulehduksen jälkitaudit ja seuraukset?

Kuolleisuus puutiaisaivotulehdukseen on pieni, alle 1 % tautiin sairastuneista.

Suurelle osalle varsinaiseen aivokuumeeseen sairastuneista jää kuitenkin pitkäkestoisia, ja 2–10 prosentille jopa pysyviä, keskushermosto-oireita.

Tavallisia jälkioireita:

ärtyneisyys
muisti- ja keskittymisvaikeudet
kuulovauriot
raajan halvaukset
lihasheikkous.

Miten puutiaisaivotulehdus todetaan?

Tuoreessa puutiaisaivotulehduksessa muodostuu TBE-virusvasta-aineita, jotka voidaan todeta verikokeella aikaisintaan 1–2 viikkoa tartunnan saamisen jälkeen. Myös selkäydinnesteestä voidaan tutkia vasta-aineet.

Puutiaisaivotulehduksen voi sairastaa vain kerran, sillä taudin sairastaneelle jää elinikäinen immuniteetti eli suoja uutta tautia vastaan.

Miten puutiaisaivotulehdusta hoidetaan?

Puutiaisaivotulehdus on virustauti eikä siihen ole olemassa spesifiä lääkehoitoa. Diagnoosi tehdään oireiden ja tutkittujen vasta-aineiden perusteella. Hoito on oireiden mukaista. Aivotulehdus vaatii usein sairaalahoitoa.

Miten paljon puutiaisaivotulehdusta esiintyy ja miten sitä seurataan?

Kliiniset laboratoriot ilmoittavat kaikista puutiaisaivotulehdustapauksista THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin.

Puutiaisaivotulehduksen epidemiologiaa seurataan tehostetusti siten, että ja kaikki tartuntatautirekisteriin ilmoitetut tapaukset varmistetaan vielä erikseen haastattelemalla sairastunut ja käymällä läpi sairaskertomukset. Haastattelun tekee joko oman asuinkunnan epidemiologinen yksikkö tai THL. Seurannan ensisijaisena tarkoituksena on selvittää tartuntapaikka mahdollisimman tarkasti ja siten kartoittaa TBE-viruksen levinneisyyttä.

Lue puutiaisaivotulehduksen esiintyvyydestä Suomessa