THL seuraa puutiaisaivotulehduksen (TBE) ilmaantuvuutta tehostetusti, jotta valtakunnallinen rokotusohjelma ja rokotussuositukset voidaan kohdentaa taudin riskialueille. Riskialueet määritellään tartuntatautirekisterin laboratorioilmoitusten ja sairastuneiden henkilöiden haastattelutietojen perusteella.
Puutiaisaivotulehdus on valvottava tartuntatauti, johon sairastuneen ja sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön on tartuntatautilain (1227/2016) 22 §:n mukaisesti annettava asiaa selvittävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle nimensä, syntymäaikansa tai henkilötunnuksensa, yhteystietonsa, kotikuntansa sekä mahdollinen muu oleskelupaikkansa ja muut tartuntataudin leviämisen estämiseksi tarvittavat välttämättömät tiedot, sekä lisäksi tartuntataudin leviämisen estämiseksi käsityksensä tartuntatavasta, -ajankohdasta ja -paikasta.
Kansallisen rokotusohjelmaan määritellyt rokotusalueet perustuvat TBE:n tehostetun seurannan perusteella tehtyyn riskiarvioon. Tartuntapaikkatiedon perusteella alueille lasketaan ilmaantuvuus viiden vuoden liukuvalla keskiarvolla suhteessa 100 000 asukasta kohden, ja näitä ilmaantuvuuslukuja tarkastellaan tapauskohtaisesti.
Yleensä alueet, joilla ilmaantuvuus on yli 15/100 000 on pyritty lisäämään rokotusohjelmaan. Tähän rajaan on päädytty mm. kustannusvaikuttavuustutkimuksen perusteella. Korkean ilmaantuvuuden lisäksi edellytetään, että alueella on ollut tapauksia useampana vuotena, ja lisäksi huomioidaan tapausmäärissä oleva nouseva trendi. THL arvioi ilmaantuvuutta kunta- sekä postinumerokohtaisesti. Rokotusohjelmaa voidaan laajentaa vain rokotusohjelmalle budjetissa myönnetyn rahoituksen puitteissa.
Puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus alueilla ja rokotussuositukset:
Karttaesitys puutiasaivotulehduksen esiintyvyydestä ja rokotussuosituksista paikkakunnittain
THL seuraa tehostetusti puutiaisaivotulehduksen (TBE) ilmaantuvuutta. Osana tätä seurantaa jokainen TBE:hen sairastunut tulisi haastatella. Haastattelujen tavoitteena on selvittää mahdollisimman tarkasti, missä sairastunut on todennäköisimmin saanut tartunnan.
Haastattelijana voi toimia esimerkiksi tartuntatautihoitaja, terveydenhoitaja, hygieniahoitaja tai lääkäri. Täytetyn haastattelulomakkeen voi haastattelun jälkeen tallentaa itselleen.
Potilashaastatteluiden avulla saadut tiedot ovat perustana vuosittain päivitettävälle kansalliselle TBE-rokotusohjelmalle ja TBE-rokotussuosituksille. Potilashaastattelut tuottavat tärkeää tietoa alueen TBE-tilanteesta THL:n lisäksi myös hyvinvointialueelle itselleen.
THL tukee hyvinvointialueita TBE-haastatteluihin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa.
Huomioi nämä asiat ennen kuin teet TBE-potilashaastattelun
Potilashaastatteluiden tärkein tehtävä on selvittää mahdolliset tartunta-alueet.
- Altistumispaikkoja tulisi selvittää viimeisen 28 vuorokauden ajalta ennen oireiden alkamista.
- Tartuntapaikka on usein haasteellista määrittää tarkalleen, sillä moni potilas ei huomaa punkin tarttumista. Tästä huolimatta haastattelussa on tärkeää
- selvittää mahdollisimman tarkasti potilaan viheralueilla liikkumista viimeisen 28 vuorokauden ajalta ennen oireiden alkamista
- listata kaikki kunnat ja viheralueet, joilla potilas liikkunut.
- Haastattelulomakkeeseen kirjataan altistumistieto mahdollisimman tarkasti.
Esimerkki 1. Jos sairastunut on viettänyt aikaa kesämökillä, kirjataan lomakkeeseen kesämökin osoite ja päivät, jolloin mökillä on oltu.
Esimerkki 2. Sairastunut on viettänyt paljon aikaa kotinsa lähimetsissä, mutta tiedossa ei ole mitään yksittäistä tarkkaa sijaintia. Lomakkeeseen kirjataan potilaan kotiosoite ja tieto, millä metsäalueilla hän on oleskellut, esim. mitä katuja alueen lähistöllä on.
Kyselylomakkeet
Lomake suomeksi
Lisätietoja
Anni Koivisto
THL
Asiantuntija
029 524 6278
[email protected]