Mielenterveys – Traumaperäinen stressihäiriö

Traumaperäinen stressihäiriö -diagnoosi on ulkomaalaistaustaisilla ihmisillä kokonaisuutena harvinainen  

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) voi kehittyä, kun henkilö on joutunut kokemaan poikkeuksellisen uhkaavan tai katastrofaalisen tapahtuman. Sen oireisiin kuuluvat traumatapahtuman uudelleen kokeminen, traumatapahtumasta muistuttavien olosuhteiden vältteleminen, vaikeus muistaa joitakin traumatapahtumaan liittyviä tekijöitä ja/tai jatkuva psyykkinen ylivireys.

THL:n tilasto tarkastelee PTSD:n esiintyvyyttä Suomen ulkomaalaistaustaisella väestöllä. Ensimmäinen tilasto kattaa aikavälin 2016–2020, joten edellistä vertailuaineistoa ei vielä ole kertynyt. 

Tilaston mukaan PTSD‑diagnoosit ovat kokonaisuutena harvinaisia: 0,7 prosenttia ulkomaalaistaustaisesta väestöstä sai diagnoosin erikoissairaanhoidossa tarkastelujakson aikana. Vaikka kokonaisluvut ovat matalia, tilasto tuo esiin selkeitä eroja taustamaaryhmien välillä. PTSD:n kokonaisesiintyvyys Suomessa ei noussut merkittävästi tarkastelujakson aikana.

Samalta ajalta toteutettua vertailutietoa PTSD-diagnoosin ei ole saatavilla Suomen koko väestön esiintyvyydestä, mutta vuosina 2007–2010 PTSD-diagnoosin neljän vuoden esiintyvyys erikoissairaanhoidossa oli 0,1 prosenttia suomalaissyntyisillä miehillä ja 0,2 prosenttia suomalaissyntyisillä naisilla (Markkula et al, 2017).   

Taustamaiden ja sukupuolten väliset erot

Ulkomailla syntyneillä PTSD:n diagnoosin esiintyvyys oli 0,7 prosenttia, Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla 0,6 prosenttia. 

Lähes kaikissa taustamaaryhmissä PTSD:n esiintyvyys oli korkeampaa naisilla kuin miehillä, myös Suomessa syntyneiden keskuudessa. 

Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että naisille PTSD-oireita kehittyy miehiä useammin. Osasyynä eroihin voi olla se, että naiset ja miehet altistuvat keskimäärin erityyppisille traumakokemuksille. Poikkeuksena oli kuitenkin Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -ryhmä. Kyseiseltä alueelta tulleilla miehillä esiintyvyys oli 2,7 prosenttia ja naisilla 2,4 prosenttia. Etelä-Euroopasta tulleilla esiintyvyys myös keskiarvoa korkeampi, 1,1 prosenttia.

Nuoret ja vasta maahan muuttaneet korostuvat tilastossa

PTSD-diagnoosin saanti oli keskimääräistä yleisempää nuorilla, vasta maahan muuttaneilla ja niillä, jotka olivat asuneet Suomessa 5–10 vuotta. 

PTSD-diagnoosin esiintyvyys oli siis korkeampaa niillä, jotka olivat asuneet Suomessa viidestä kymmeneen vuotta verrattuna niihin, jotka olivat asuneet Suomessa alle viisi vuotta. Tämä saattaa viitata diagnoosin viivästymiseen ja terveyspalveluihin pääsyn esteisin. Tähän päätelmään myös viittaa se, että Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuneilla esiintyvyys saattoi olla korkeaa myös useita vuosia Suomeen muuton jälkeen. 

Syvenny tilaston aineistoihin

Lue koko tilastoraportti (Julkari)

Tietokantaraportti

Taustatietoja

Tilaston laaturaportti

Lähde 

Traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) esiintyvyys ulkomaalaistaustaisessa väestössä vuosina 2016–2020. Tilastoraportti 47/2022, 20.12.2021. THL.

Tilastokuvaus

Tilastossa tarkastellaan traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) esiintyvyyttä Suomen ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Tilaston aineistoon sisältyy THL:n hoitoilmoitusrekisteriin kertyneet erikoissairaanhoidossa tapahtuneet ICD-10-luokituksen F43.1-koodin diagnoosit.

Tilastoraportti on tarkoitettu toiminnan seurannan, arvioinnin ja palvelujen suunnittelun tueksi terveydenhuollon ammattihenkilöille, hallintoviranomaisille, suunnittelijoille ja tutkijoille, jotka tarvitsevat ajantasaista tietoa ulkomaalaistaustaisten mielenterveydestä Suomessa.

Tilaston liitetaulukot tarjoavat mahdollisuuden hyvinvointialueiden palveluiden suunnitteluun ja tietopohjan parantamiseen.

Päivittymisaikataulu

Vuosien 2021–2025 tilasto julkaistaan vuoden 2026 syksyn aikana.