Tällä sivulla

Tyypin 2 diabetesta sairastaa yli 424 000 suomalaista

Suomessa oli vuoden 2025 lopussa 424 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa. Heistä 63 prosenttia oli alle 75-vuotiaita. Tyypin 2 diabetesta sairastaa seitsemän sadasta suomalaisesta. Ilmaantuvuus on 510/100000 eli uusia potilaita sairastuu 24000 vuodessa. 

Tiedot perustuvat diabetesrekisteriin, joka kuuluu kansallisiin laaturekistereihin.

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa on onnistuttu parantamaan LDL-kolesterolin hoitotasapainoa

Tyypin 2 diabetesta sairastavilla 18–74-vuotiailla on viime vuosina aktiivisesti parannettu LDL-kolesterolin hoitotasapainoa hyvin tuloksin. 

Kohtalaisen ja suuren riskin tyypin 2 diabetesta sairastavista potilaista LDL-kolesteroli saatiin vuonna 2018 tavoitteeseen 51 prosentilla ja vuonna 2025 jo 72 prosentilla. 

Tyypin 2 diabeteksen korkean riskin potilainen tunnistaminen on keskeistä

Tyypin 2 diabetes on hyvin heterogeeninen sairausryhmä, ja korkean riskin potilaiden tunnistaminen on keskeistä. 

Nuorena sairastuneet ja munuaistaudin etenemisen riskissä olevat potilaat ovat korkeassa riskissä saada sydäntapahtuma tai kuolla ennenaikaisesti. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla munuaistaudin riskiryhmän tunnistaminen valkuaisvirtsaisuutta seulomalla kasvoi 41 prosentista 62 prosenttiin vuosina 2018–2025. 

Hälyttävä trendi on kuvassa näkyvä alle 40-vuotiaiden tyypin 2 diabetesta sairastavien esiintyvyyden kasvu. Alle 40-vuotiaana tyypin 2 diabetekseen sairastuminen merkitsee suurta komplikaatioiden ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

18–40-vuotiaiden tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys lisääntyy koko Suomessa
Vuosi Esiintyvyys/ 100 asukasta
2018 0,48
2019 0,51
2020 0,54
2021 0,57
2022 0,61
2023 0,64
2024 0,66
2025 0,69

Tyypin 1 diabetesta sairastaa 45 700 suomalaista 

Tyypin 1 diabetesta sairastavia oli vuoden 2025 lopussa 45700 ja heistä puolet oli alle 40-vuotiaita. 

Tyypin 1 diabetesta sairastaa yksi sadasta suomalaisesta ja ilmaantuvuus on 18/100000 asukasta vuodessa. Joka vuosi 1000 uutta potilasta sairastuu tyypin 1 diabetekseen. Ilmaantuvuus on korkeimmillaan lapsuudessa.

Tyypin 1 diabetekseen liittyy ylikuolleisuus ja merkittävästi menetettyjä elinvuosia

Tyypin 1 diabetekseen liittyy 2,11-kertainen ylikuolleisuus diabetesta sairastamattomaan väestöön verrattuna, ja diabetes lisää ennenaikaista kuolleisuutta lähes 4-kertaiseksi 30–49-vuotiaiden joukossa. Diabetesta sairastavilla on keskimäärin 14,8 vuotta lyhempi elinikä kuin diabetesta sairastamattomilla suomalaisilla ja suoraan diabeteksesta johtuvat kuolemat aiheuttavat eniten menetettyjä elinvuosia, keskimäärin 20,2 vuotta. Näistä syistä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tyypin 1 diabeteksen hoidon kehittämiseen tulee kohdentaa resursseja. Glukoositasapaino, munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja aktiivinen hoito sekä mielenterveyden ja päihdeongelmien aktiivinen tunnistaminen ja hoito ovat keskisiä ennusteeseen vaikuttavia riskitekijöitä.

Tyypin 1 diabetekseen liittyvä ylikuolleisuus korostuu 30–49-vuotiailla, joilla ylikuolleisuus on nelinkertainen ei diabetesta sairastamattomiin verrattuna.
Ikäryhmä SMR= standardized mortality rate
0–9 0
10–19 2
20–29 2,95
30–39 3,71
40–49 3,82
50–59 3,07
60–69 2,24
70–79 1,71
≥80 1,1

Syvenny tilaston aineistoihin

Siirry diabetesrekisterin raporttiin

Raportoitavat laatuindikaattorit

  • Diabetespotilaiden lukumäärä
  • Diabeteksen esiintyvyys
  • Diabeteksen ilmaantuvuus ja uusien diabetespotilaiden lukumäärä
  • Diabetespotilaiden kuolleisuus
  • Sydän- ja verisuonisairauden esiintyvyys
  • Diabeteksen munuaistauti
  • HbA1c eli pitkäaikainen verensokeri
  • LDL-kolesteroli eri riskiryhmissä

Tulokset ilmoitetaan erikseen tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastaville, ikäryhmittäin. Tuloksia voi vertailla hyvinvointialueittain tai hyvinvointialueiden sisällä kotikunnittain.

Taustatietoja

Lähde

Diabetesrekisterin tulosraportti. Kansalliset laaturekisterit. THL.
Raportti päivitetty 10.4.2026. Aineisto sisältää tiedot 31.12.2025 asti.

Tilastokuvaus

Kansallisen diabetesrekisterin tavoitteena on seurata ja auttaa parantamaan diabeteksen hoidon laatua ja vaikuttavuutta koko Suomessa. Diabetesrekisterissä seurataan koko hoitoketjussa toteutunutta diabeteksen seurantaa ja hoitoa. 

Rekisteriin kerätään tiedot perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta sekä julkisesta ja yksityisestä terveydenhuollosta. Tietolähteenä käytetään Kelan Kanta-arkistoa ja Reseptikeskusta, Etuusrekisteriä ja Väestötietojärjestelmää. 

Tiedot kerätään automaattisesti eikä rekisterin ylläpitämiseksi tarvita ammattilaisten erillistä kirjaamista tai erillisiä tiedonsiirtoja.

Päivittymisaikataulu

Rekisterin ja raportin tiedot päivitetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä.

 

Yhteystiedot

Miia Ryhänen-Tompuri

kehittämispäällikkö, diabetesrekisterin yhteyshenkilö
puh. 029 524 8352
[email protected]
laaturekisterit(at)thl.fi