Sairaudet ja hoidon laatu – Sydäntaudit

Pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen jälkeiset uusintatoimenpiteet

Päivystykselliset uusintatoimenpiteet seitsemän vuorokauden sisällä pallolaajennuksesta tai ohitusleikkauksesta ovat melko harvinaisia. 

Vuoden seurannassa pallolaajennuksen jälkeen tehtyjen uusintatoimenpiteiden osuus vaihteli sairaaloittain tyypillisesti noin 5–12 prosenttiin. Ohitusleikkauksen jälkeen uusintatoimenpiteitä tehtiin selvästi vähemmän, keskimäärin 2,1 prosentille potilaista. Pallolaajennuksen jälkeen uusintatoimenpiteiden osuus oli 1–3 vuoden seurannassa oli 3–8 prosenttia, kun taas ohitusleikkauksen jälkeen vastaava osuus oli keskimäärin 1,8 prosenttia.

Tiedot perustuvat sydänrekisteriin, joka kuuluu kansallisiin laaturekistereihin. Sydänrekisterin indikaattori pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen jälkeisistä uusintatoimenpiteistä on julkaistu keväällä 2026.

”Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että analyyseissa ei ole voitu vakioida kaikkia merkittäviä tekijöitä. Esimerkiksi potilaiden erilaiset tilanteet ja hoitokäytännöt sekä riskitekijöiden hoidon toteutuminen voivat selittää havaittuja sairaalakohtaisia eroja”, toteaa Sydänsairaalan ylilääkäri Markku Eskola.

Pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat olennainen osa sydänpotilaiden hoitoa

Sepelvaltimotauti ryhmitellään eri vaikeusasteisiin muun muassa ahtautuneiden suonien määrän ja sijainnin mukaan. Hoitolinjan valinta perustuu yksilölliseen arvioon, jossa lääkehoito on potilaalle usein ensisijainen ja paras hoitovaihtoehto. 

Kaikille potilaille pelkkä lääkehoito ei kuitenkaan riitä, jolloin niin sanotut kajoavat hoitomuodot, kuten pallolaajennus tai ohitusleikkaus voivat tulla kyseeseen.

Sydänrekisterin tietojen mukaan esimerkiksi vaikea-asteista (kolmen suonen) kroonista sepelvaltimotautia sairastavista kolmelle neljästä toteutetaan lääkehoidon lisäksi joko pallolaajennus tai ohitusleikkaus.

Hoitosuositukset ohjaavat potilaan hoitoa

Diabetesta sairastavilla potilailla kolmen suonen taudin hoidoksi suositellaan yleensä ohitusleikkausta, sillä se parantaa potilaan ennustetta enemmän kuin pallolaajennustoimenpide. 

Sydänrekisterin tietojen perusteella voidaan havaita, että diabetesta ja vaikea-asteista sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla päädytään useammin ohitusleikkaukseen. Diabetes siis vaikuttaa hoitomuodon valintaan.

Hoitopäätökseen vaikuttavat aina monet muutkin tekijät kuin pelkkä diabeteksen olemassaolo, erityisesti kun arvioidaan leikkaushoitoon liittyviä riskejä. Tiedot kertovatkin ainoastaan toteutuneista toimenpiteistä, eivät päätöksentekoprosessista niiden takana. 

Kolesterolia alentavaan lääkehoitoon sitoutuminen on yhteydessä sydäninfarktipotilaiden pienempään kuolleisuuteen

Sepelvaltimotauti on sairaus, jonka etenemistä voidaan hidastaa elintapamuutoksilla ja lääkehoidolla. Korkealaatuisella hoidolla sekä sydäninfarktin uusiutumista ehkäisevillä toimilla voidaan vähentää kuolleisuutta sekä parantaa potilaan toimintakykyä.

Sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla kolesterolilääkkeen käytön lopettaminen tai lääkitykseen sitoutuminen vain osittain heikentävät hoidon tehoa ja lisäävät vakavien sydäntapahtumien riskiä.

Tulokset havainnollistavat konkreettisesti, miten tärkeää säännöllinen ja pitkäkestoinen kolesterolilääkitykseen sitoutuminen on. Lääkitykseen sitoutumisen sekä kuolleisuuden välillä voidaan nähdä selvä yhteys.

Verenkiertoelinten sairaudet, mukaan lukien sepelvaltimotauti, ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa. Sepelvaltimotautiin sairastuneiden keski-ikä on noussut ja sydäninfarktien määrä on vähentynyt 2020-luvulla. 

Veren kolesterolitasoon vaikuttaminen ja erityisesti LDL-kolesterolin saaminen tavoitetasolle on olennainen osa sepelvaltimotautipotilaan hoitoa. Lääkitys kestää usein koko loppuelämän ja potilaan tuleekin sitoutua siihen pitkäjänteisesti, vaikka kolesterolin alenemista ei suoraan omassa voinnissa voikaan tuntea. 

Kolesterolilääkitykseen sitoutuminen heikkenee kahden vuoden seurannassa

Sydänrekisteri tuottaa seurantatietoa muun muassa pallolaajennuksella hoidetuista sydäninfarktin sairastaneista potilaista. Yksi indikaattoreista kuvaa, miten nämä potilaat sitoutuvat kolesterolilääkityksen käyttöön.

Potilaat sitoutuvat kolesterolilääkitykseensä erittäin hyvin ensimmäisen vuoden aikana pallolaajennuksen jälkeen. 

Koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa yhden vuoden kohdalla kolesterolilääkitykseensä oli sitoutunut 92,2 prosenttia potilaista. Sitoutuminen vaihteli hyvinvointialueiden välillä Kainuun 87 prosentista Keski-Suomen 95,1 prosenttiin. 

Kolesterolilääkityksen käytön on kuitenkin havaittu selvästi vähenevän seurantajakson pidentyessä. Kahden vuoden seurannassa lääkehoitoon sitoutuminen heikkeni selvästi kaikilla hyvinvointialueilla koko maan keskiarvon pudotessa noin 85 prosenttiin.

Tulokset korostavat pitkäaikaisen seurannan ja hoitoon sitoutumisen tukemisen merkitystä, jotta pallolaajennuksen jälkeinen, kolesterolia alentava lääkehoito toteutuisi suositusten mukaisesti myös pidemmällä aikavälillä.

Syvenny tilaston aineistoihin 

Siirry sydänrekisterin raporttiin

Raportoitavat laatuindikaattorit

• Ilmaantuvuus
• Kuolleisuus
• LDL-kolesteroliarvo 1 ja 2 vuoden aikapisteissä
• Kolesterolia alentavan lääkityksen toteutuminen
• Sepelvaltimotoimenpiteiden toteutuminen hoitosuositusten mukaisesti
• Pallolaajennuksen ja ohitusleikkauksen jälkeiset uusintatoimenpiteet

Taustatietoja

• Sydänrekisterin aineistokuvaus (Aineistokatalogi)  
• Tietosuojailmoitus

Lähde

Sydänrekisterin tulosraportti. Kansalliset laaturekisterit. THL. 
Raportti päivitetty 13.4.2026. Aineisto sisältää tiedot 31.12.2025 asti. 

Tilastokuvaus

Sydänrekisteri tuottaa järjestelmällistä ja yhdenmukaista tietoa siitä, miten sepelvaltimotautia sairastavia potilaita hoidetaan valtakunnallisesti ja alueellisesti Suomessa. Rekisteriin kerätään tietoja sekä sydäninfarktin sairastaneista että kroonista sepelvaltimotautia sairastavista potilaista. Sydänrekisterin tarjoaman tiedon avulla voidaan kehittää sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoidon laatua ja vaikuttavuutta. 

Sydänrekisterissä on tiedot arviolta 277 000 sepelvaltimotautia sairastavasta potilaasta Manner-Suomen hyvinvointialueilta. Tulokset raportoidaan hyvinvointialue- tai sairaalatasolla indikaattorista riippuen.

Hyvinvointialuekohtaisissa tuloksissa Uudenmaan hyvinvointialueet (Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Vantaa-Kerava) ja Helsinki on yhdistetty yhdeksi alueeksi (Uusimaa), sillä HUS-yhtymä koordinoi kyseisen alueen sydäninfarktipotilaiden erikoissairaanhoitoa.

Raportissa esitettävät tiedot perustuvat sydänrekisteriin, joka kuuluu THL:n kansallisiin laaturekistereihin. 

Päivittymisaikataulu

Sydänrekisterin raportti päivitetään kerran vuodessa, huhti-toukokuussa.