Sote-talous – Sosiaaliturvan menot ja rahoitus

Tällä sivulla

Sosiaaliturvamenot olivat 91 miljardia vuonna 2024 – kasvua edellisvuodesta kolme prosenttia

Sosiaaliturvamenot kasvoivat 91 miljardiin euroon vuonna 2024. Menot kasvoivat reaalisesti kolme prosenttia vuodesta 2023. Reaalikasvu tarkoittaa kasvua, josta inflaation vaikutus on poistettu.

Suurin osa sosiaaliturvamenoista oli toimeentuloturvamenoja

Vuonna 2024 sosiaaliturvan menoista 58 prosenttia oli toimeentuloturvamenoja. Toimeentuloturvamenoissa reaalikasvu oli neljä prosenttia vuodesta 2023. Palvelumenot kasvoivat reaalisesti kaksi prosenttia.

Sosiaaliturvan menot on jaettu toimeentuloturvamenoihin ja palvelumenoihin. Hallintomenot on eritelty mahdollisilta osin toimeentuloturva- ja palvelumenoista.

Toimeentuloturvamenoihin kuuluvat esimerkiksi eläkkeet, päivärahat ja lapsilisät. Palvelumenoihin sisältyvät esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus ja työllisyyspalvelut. Lisäksi kaikki asumisen tukeminen tilastoidaan palvelumenona.

Sosiaaliturvan menot, vuoden 2024 hinnoin (mrd. €)
Vuosi Toimeentuloturva Palvelut
1980 14,5 7,5
1990 25,4 14,4
2000 33,1 16,9
2010 43,9 27,1
2023 49,8 36,9
2024 51,9 37,7

Menoista suurin osuus oli ikääntymiseen liittyvää sosiaaliturvaa

Vuonna 2024 sosiaaliturvan kokonaismenoista 45 prosenttia oli ikääntymiseen liittyviä menoja. Sekä suhteellisesti että euromääräisesti eniten kasvoivat juuri ikääntymiseen liittyvät menot, jotka nousivat lähes 40 miljardiin euroon. Suurin osa näistä menoista koostuu vanhuuseläkkeistä (33 mrd. €).

Sosiaaliturvamenot tilastoidaan pääryhmiin sen mukaan, mihin riskiin tai tarpeeseen sosiaaliturvalla vastataan. Pääryhmät ovat Ikääntyminen, Sairaus ja terveys, Toimintarajoitteisuus, Perhe ja lapset, Työttömyys, Leski ja muut omaiset, Asuminen sekä Muu sosiaaliturva.

Sosiaaliturvan menot tietyissä pääryhmissä 1990-2024, vuoden 2024 hinnoin, miljardia euroa
Vuosi Ikääntyminen Sairaus ja terveys Perhe ja lapset Toimintarajoitteisuus Työttömyys Asuminen
1990 11,8 11,4 5,4 6,2 2,4 0,3
12,5 11,7 5,8 6,7 3,8 0,4
13,1 10,9 6,0 7,1 6,2 0,5
13,5 10,2 5,8 7,2 7,7 0,5
13,7 9,9 6,7 7,3 7,7 0,7
14,2 10,3 6,6 7,4 7,1 0,7
15,1 10,8 6,3 7,4 7,0 0,6
15,0 11,0 6,3 7,4 6,7 0,6
15,2 11,3 6,4 7,2 6,0 0,7
15,7 11,6 6,4 7,1 5,7 0,8
2000 15,9 11,9 6,2 6,9 5,2 0,7
16,7 12,5 6,2 7,0 5,0 0,6
17,6 13,2 6,2 7,2 5,2 0,6
18,4 13,9 6,3 7,3 5,5 0,6
19,3 14,8 6,6 7,6 5,7 0,6
20,0 15,4 6,9 7,7 5,5 0,6
20,9 16,0 7,0 7,7 5,2 0,6
21,7 16,4 7,2 7,8 4,8 0,6
22,0 17,1 7,3 8,0 4,5 1,0
24,2 17,6 7,7 8,4 5,6 1,1
2010 25,5 17,9 7,8 8,6 5,8 1,2
26,2 18,2 7,8 8,4 5,0 1,3
27,6 18,6 8,0 8,5 5,1 1,3
29,2 18,8 8,1 8,5 5,7 1,4
30,3 18,8 8,0 8,5 6,4 1,5
32,2 19,1 8,2 8,3 6,8 1,8
33,6 18,7 8,2 8,1 6,8 2,0
34,9 18,5 8,1 7,8 6,0 2,2
35,6 18,7 8,2 7,9 5,1 2,5
36,6 19,2 8,4 8,0 4,7 2,5
2020 37,9 19,8 8,7 8,2 6,3 2,6
37,9 20,5 8,8 8,0 5,8 2,6
36,8 20,1 8,7 7,6 4,4 2,7
38,1 20,2 8,8 7,6 4,4 2,7
2024 39,9 20,4 9,2 7,9 4,6 2,7

Valtio rahoitti sosiaaliturvaa 42 miljardilla eurolla

Vuonna 2024 sosiaaliturvan menoista suurimman osuuden rahoitti valtio. Valtion rahoitusosuus oli 45,6 prosenttia kokonaisrahoituksesta, mikä vastaa noin 42 miljardia euroa. Valtion rahoituksesta suurin osuus kohdistui sairauteen ja terveyteen liittyvään sosiaaliturvaan.

Sosiaaliturvan rahoittamiseen osallistuvat valtio, kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Osa sosiaaliturvasta katetaan myös sosiaaliturvarahastojen pääomatuotoilla. Vakuutettujen rahoitusosuus muodostuu esimerkiksi eläke- ja sairausvakuutusmaksuista. Sen sijaan asiakasmaksuja ja maksettuja veroja ei lueta vakuutettujen rahoitusosuuteen.

Sosiaaliturvan rahoitus, (mrd. €)
Rahoittaja Toimeentuloturva Palvelut
Työnantaja 25,8 1,1
Vakuutetut 11,2 1,4
Kunnat 0,8 3,1
Valtio 9,5 32,1

Suomen sosiaaliturvamenojen suhde BKT:hen oli vuonna 2023 Pohjoismaiden suurin

Suomen sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli EU-maiden toiseksi suurin ja Pohjoismaiden suurin. Pohjoismaista toiseksi korkein suhdeluku oli Tanskassa ja kolmanneksi korkein Ruotsissa.

Sen sijaan asukasta kohden tarkasteltuna Suomen sosiaaliturvamenot olivat Pohjoismaiden toiseksi pienimmät. Kun huomioidaan maiden väliset erot hintatasossa, Suomen menot sijoittuivat Pohjoismaiden keskelle.

Kansainväliset vertailut perustuvat tilastovuoden 2023 tietoihin.

Syvenny tilaston aineistoihin

Taustatietoja

Lähde

Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2024
Tilastoraportti 1/2026, 30.1.2026
Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturvan menot ja rahoitus. THL.

Tilastokuvaus

THL kokoaa vuosittain sosiaaliturvan meno- ja rahoitustiedot koko maan tasolla EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS) mukaisesti ja raportoi ne Eurostatille EU:n lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

ESSPROS-järjestelmän mukaan sosiaaliturvaan kuuluvat kaikki julkisen tai yksityisen sektorin toimenpiteet, joiden tarkoituksena on turvata yksilön ja perheen kohtuullinen elämisen taso ja toimeentulo tiettyjen sosiaalisten riskien ja tarpeiden varalta. Turva kattaa riskejä ja tarpeita, jotka liittyvät sairauteen ja terveyteen, toimintarajoitteisuuteen ja työkyvyttömyyteen, ikääntymiseen, perhetilanteisiin, työttömyyteen, asumiseen sekä sosiaaliseen syrjäytymiseen.

THL kokoaa Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoa varten tietoja tilastoista, tilinpäätöksistä, vuosikertomuksista ja muista vastaavista lähteistä. 
Keskeisiä tietolähteitä ovat Kelan ja Eläketurvakeskuksen tilastoraportit ja tilastotietokannat, THL:n Sosiaali- ja terveyspalvelujen talous -tilasto, Valtionkonttorin raportoimat valtion taloustiedot ja kuntien taloustiedot sekä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito. Lisäksi THL hyödyntää sosiaaliturvan meno- ja rahoitustietojen kokoamisessa useiden muiden organisaatioiden tilinpäätöksiä ja vastaavia aineistoja.

Päivittymisaikataulu

Sosiaaliturvan menot 2025 –ennakkotiedot päivittyvät lokakuussa 2026. Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2025 -tilastoraportti (SVT) päivittyy tammikuussa 2027.

Tarkempi julkaisuajankohta löytyy julkaisukalenterista.
Tilastojen julkaisukalenteri

Yhteystiedot

Tuuli Puroharju

erityisasiantuntija
puh. 029 524 7042
[email protected]