Tavallisimpia tehohoidon syitä ovat hengitysvajaus, verenkiertovajaus ja tajunnan häiriöt
Tehohoito tarkoittaa vakavasti sairaan tai vammautuneen potilaan tarkkaa valvontaa ja horjuvien elintoimintojen tukihoitoa. Tavallisimpia tehohoidon tarpeen syitä ovat hengitysvajaus, verenkiertovajaus ja tajunnan häiriöt.
Hoitoa annetaan teho-osastoilla, joilla työskentelee erityiskoulutettua henkilökuntaa ja on käytettävissä monipuolinen välineistö elintoimintojen tilan seurantaa ja hoitoja varten.
Tietoa tehohoidosta saadaan tehohoidon laaturekisteristä.
Teho-osastoilla hoidetuista kriittisesti sairaista potilaista kolme neljästä on elossa vuoden kuluttua tehohoitojaksosta
Aikuisten teho-osastoilla hoidettiin 22 000 potilasta vuonna 2023. Hoitojaksoja oli 25 500.
Henkeä uhkaava peruselintoiminnon häiriö todettiin 10 496 kriittisesti sairaalla potilaalla. Heistä 76 prosenttia oli elossa vuoden kuluttua tehohoitojaksosta.
Hoidettujen potilaiden sairauden vakavuus vaikuttaa kuolleisuuteen
”Teho-osastojen rooli ja käytännöt eri sairaaloissa vaihtelevat. Joillakin teho-osastoilla hoidetaan ennalta suunnitellusti leikkauksen jälkeen tulevia potilaita, joiden ennuste on hyvä. Toisilla osastoilla hoidetaan ainoastaan vaikeasti sairaita päivystyspotilaita”, kertoo ylilääkäri ja tehohoidon laaturekisterin kliininen asiantuntija Tero Varpula Tehohoidon linjasta HUS:sta.
Koska teho-osastolla hoidettujen potilaiden sairauden vaikeudessa on eroja, myös kuolleisuusluvut vaihtelevat sairaaloittain. Tehohoidon kuolleisuusindikaattori ilmaisee kuolleisuutta kuukauden, kolmen kuukauden ja vuoden (30, 90 ja 365 päivää) kuluttua teho-osastolle tulosta.
Kuolleisuusindikaattorista on poistettu sydänkirurgiset potilaat, joilla on muihin tehohoitopotilaisiin verrattuna erittäin hyvä ennuste, sekä elinluovutusta varten teho-osastolle otetut potilaat.
Tehohoidon tulosten seuranta on välttämätöntä
”Oikein kohdennettu tehohoito on vaikuttavaa ja kustannustehokasta: se pelastaa henkiä ja edistää toipumista. Huonosti kohdennettu hoito sen sijaan kuluttaa turhaan resursseja”, toteaa tehohoidon professori ja tehohoidon laaturekisterin kliininen asiantuntija Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Tehohoitoa pyritään antamaan potilaille, joilla on henkeä uhkaava elintoimintahäiriö tai suuri riski sellaisen kehittymiselle, mutta joilla arvioidaan olevan hoidon myötä hyvät edellytykset toipua. Suurin osa potilaista toipuukin itsenäiseen elämään kykeneviksi.
Syvenny tilaston aineistoihin
Siirry tehohoidon raporttiin
Raportilta löydät seuraavat tiedot:
- Teho-osastoilla hoidetut aikuiset potilaat yhteistoiminta-alueittain
- Tiedot potilaista saatavissa lukumäärätietoina, väkilukuun suhteutettuna (per 100 000 asukasta) sekä ikävakioituna väkilukuun suhteutettuna (per 100 000 asukasta).
- Tiedot esitetään erikseen kriittisesti sairaista potilaista ja elintoimintojen tukihoitoja saaneista potilaista.
Taustatietoja
Tietosuojailmoitus
Lähde
Tehohoidon laaturekisterin tiedot tulevat Tieto Oy:n ylläpitämästä Tehohoitokonsortion laatutietokannasta.
Tiedot kerätään suoraan teho-osastojen käyttämistä sähköisistä tietojärjestelmistä määritellyn tietojoukon mukaisesti sovitulla näytteenottotaajuudella. Tiedot validoidaan algoritmipohjaisesti ja osin manuaalisesti erillisessä sovelluksessa ennen tallentamista tietokantaan.
Tilastokuvaus
Kansallisen tehohoidon laaturekisterin tavoitteena on seurata ja auttaa parantamaan tehohoidon laatua ja vaikuttavuutta koko Suomessa. Tehohoidon laaturekisteri kattaa suomalaisilla teho-osastoilla hoidettavat aikuispotilaat.
Tehohoidon seurannassa hyödynnetään myös THL:n hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) ja ensihoidon rekisterin tietoja.
Päivittymisaikataulu
Tehohoidon raportti päivittyy toistaiseksi vuosittain.
