Alkoholin kulutus on vähentynyt – saatavuuden rajoittaminen on edelleen tehokas tapa edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia

Alkoholin kulutuksen väheneminen Suomessa on edistänyt väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Vuodesta 2008 alkaen alkoholin kulutus on vähentynyt 31 prosenttia ja alkoholikuolleisuus 28 prosenttia: tämän vuoksi 12 000 työikäistä on säästynyt alkoholin aiheuttamalta ennenaikaiselta kuolemalta vuosina 2008–2023. Alkoholikuolleisuutta käytetään yleisesti erilaisten alkoholihaittojen mittarina.

Myönteistä kehitystä selittää yhteiskunnallisten ja juomatapojen muutosten lisäksi erityisesti alkoholiveron korotukset, joita on tehty noin 1–2 vuoden välein vuodesta 2008 lähtien.

Alkoholihaitat ovat edelleen merkittäviä

Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt, alkoholi aiheuttaa edelleen merkittäviä terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja yksilöille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle. 

Vuonna 2023 kaikesta kulutetusta alkoholista 76 prosenttia liittyi riskikäyttöön, joko suuren keskimääräisen kulutuksen tai humalajuomisen kautta. Terveyshaittojen pitkäaikaisessa tai humalahaittojen riskissä oli 24 prosenttia suomalaisista; yhteensä lähes miljoona ihmistä.

"Mittavien haittavaikutustensa vuoksi alkoholi ei ole tavallinen kulutushyödyke", toteaa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Vuonna 2024 Suomessa kuoli 1 594 ihmistä alkoholiin liittyvien tautien ja tapaturmaisten alkoholimyrkytysten seurauksena. Suurin osa kuolemista johtui pitkäaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamista sairauksista, kuten maksa- ja sydänsairauksista.

Yleisempiä liiallisen alkoholinkäytön seurauksia ovat unen laadun heikkeneminen, mielen hyvinvoinnin ongelmat, painonhallinnan ongelmat sekä tapaturmat.

Lisäksi se aiheuttaa väkivaltaa ja erilaisia sosiaalisia ongelmia sekä heikentää työ- ja toimintakykyä.

Merkittävä osa haitoista ja kustannuksista koituu muille kuin alkoholia käyttävälle itselleen: läheisille, lapsille ja perheille, sivullisille, veronmaksajille ja niille, joiden jonotusaika sote-palveluihin pitenee.

Yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevat ovat alttiimpia alkoholinkäytön vakaville haitoille, ja alkoholi onkin yksi keskeisistä kuolleisuuden eriarvoisuuden syistä.

Alkoholinkulutuksen ja haittojen kehityksen erkaantuminen vuoden 2018 jälkeen viittaa jonkinlaiseen kulutuksen polarisoitumiseen eli siihen, että kaikki ryhmät eivät ole vähentäneet kulutustaan samalla tavalla.

Kansainvälisen tutkijaryhmän arvion mukaan alkoholin haittakustannukset yhteiskunnalle olivat Suomessa 1,6 miljardia euroa vuonna 2018.

Alkoholihaittojen vähentämiseksi on tehokkaita keinoja

Mäkelä toteaa, että alkoholinkäytön väheneminen on ollut myönteistä väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta.

"Tätä kehitystä uhkaavat erinäiset käynnissä olevat politiikkamuutokset, jotka heikentävät tehokkaaksi todettuja alkoholipoliittisia keinoja, kuten Alkon yksinoikeusjärjestelmää. Esimerkiksi vuoden 2018 alkoholilain uudistus lisäsi alkoholijuomien saatavuutta, minkä jälkeen pitkään voimakkaana jatkunut alkoholihaittojen väheneminen pysähtyi."

Kansainväliset tutkijaryhmät ja Maailman terveysjärjestö WHO ovat tutkimusten pohjalta todenneet, että alkoholin kulutusta voidaan vähentää ja haittoja ehkäistä tehokkaimmin korottamalla alkoholin hintaa, sääntelemällä saatavuutta sekä rajoittamalla markkinointia.

Tutkimuskatsausten mukaan valtiollinen alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä eli monopoli on yksi parhaista tavoista vähentää alkoholin kulutusta ja haittoja.

Yksinoikeusjärjestelmä vähentää tehokkaasti alkoholin saatavuutta eli sitä, kuinka runsaasti alkoholia on elinympäristöissämme tarjolla. Lisäksi se hillitsee kilpailua hinnoilla, markkinointia ja muuta myynninedistämistä. Näin se on vastuullinen tapa järjestää alkoholijuomien myyntiä.

Suomessa Alkon yksinoikeusjärjestelmän purkaminen esimerkiksi niin, että vahvempien viinien myyntiä laajennettaisiin, lisäisi yli 8-prosenttisten alkoholijuomien myyntipisteiden määrää noin 12-kertaiseksi nykyiseen verrattuna. Tämä tarkoittaisi, että ihmiset altistuisivat entistä enemmän alkoholijuomien tarjonnalle arkiympäristöissään.

"Ruokakauppojen valtavat päivittäiset asiakasvirrat, alkoholijuomien houkutteleva esillepano sekä alkoholihankintojen liiallinen helppous myös väkevien alkoholijuomien osalta johtavat suurempaan alkoholin myyntiin kuin niiden tarjonta harvemmissa erikoiskaupoissa, jotka vaativat erillistä päätöstä asioida eri liikkeessä", Mäkelä sanoo.