Alkoholin kokonaiskulutuksen seuraamisen lisäksi tarvitaan väestökyselyitä, jotka kuvaavat alkoholin käyttötapoja sekä kulutuksen ja haittojen jakautumista eri väestöryhmissä.
Kokonaiskulutus on vähentynyt jo pitkään
Alkoholin kokonaiskulutus on ollut laskusuunnassa jo pitkään, reilut viisitoista vuotta.
Kokonaiskulutus jakautuu Suomessa myytyyn alkoholiin (tilastoitu kulutus) ja suomalaisten matkoilta ostamaan ja ulkomaisista verkkokaupoista tilaamaan alkoholiin (tilastoimaton kulutus). Vuonna 2024 kokonaiskulutus oli 8,3 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Sekä kotimaassa myydyn alkoholin että matkoilta ostetun alkoholin määrät vähenivät.
"Viimeksi suomalaisten alkoholin kulutus oli näin matalalla tasolla 1970-luvulla, joskin tilastoimattoman kulutuksen osalta luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia", sanoo kehittämispäällikkö Marke Jääskeläinen THL:stä.
"Vähittäiskulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta oli 76 prosenttia vuonna 2024, mikä kertoo päivittäistavarakauppojen ja Alkon merkittävästä roolista alkoholin hankinnassa."
Humalajuominen on yleisintä nuorilla aikuisilla
Väestökyselyiden avulla voidaan seurata alkoholin käyttötapoja. Väestöryhmien kulutustottumukset ovat muuttuneet ajan myötä. Esimerkiksi vuonna 2023 alkoholia käytti useimmin tutkimuksen vanhin ikäryhmä, 55–69-vuotiaat miehet ja naiset.
Nuorimmassa ikäryhmässä, 20–34-vuotiailla, alkoholin säännöllinen käyttö oli selvästi harvinaisempaa. Muutos kertoo siitä, että nuorten juomatavat ovat saattaneet maltillistua, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä alkoholin käyttö on pysynyt yleisempänä.
Humalajuomisessa ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet. Vuonna 2016 humalakulutus oli yleisintä nuorilla aikuisilla, mutta vuoteen 2023 mennessä erot eri ikäryhmien välillä olivat kaventuneet. Silti suurten annosmäärien (13–18 annosta päivässä) käyttö oli edelleen yleisempää nuorissa ikäryhmissä kuin vanhemmissa. Tämä osoittaa, että vaikka nuoret juovat harvemmin, heidän kertakulutuksensa voi olla suurta.
"Miehet käyttävät alkoholia säännöllisemmin ja suurempia määriä kuin naiset, mutta naisten osuus alkoholia käyttävistä on kasvanut pitkällä aikavälillä. Sukupuolten väliset erot ovat edelleen näkyvissä mutta ne ovat kaventuneet", Jääskeläinen kertoo.
Yhteenvetona voi todeta, että suomalaisten alkoholin käyttö on kokonaisuutena vähentynyt ja maltillistunut.
