Ilmansaasteiden terveyshaittoja voi vähentää

Liikenne, puunpoltto, energiantuotanto ja teollisuus ovat suurimpia kotimaisia ilmansaasteiden lähteitä. Ne voivat aiheuttaa erilaisia terveyshaittoja lievistä oireista vakaviin kroonisiin sairauksiin sekä ennenaikaiseen kuolemaan. Oikeilla arjen valinnoilla ja toimintatavoilla on mahdollista vähentää päästöjä ja altistumista merkittävästi.

Kotimaisten lähteiden lisäksi ilmansaasteita kulkeutuu Suomeen myös rajojemme ulkopuolelta kaukokulkeumana, jonka osuus on merkittävä etenkin Etelä-Suomessa.

Metsäpalot sekä esimerkiksi jäte- tai teollisuuspalot voivat myös heikentää ilmanlaatua. Vaikutukset voivat olla paikallisia, mutta savut saattavat myös levitä ilmavirtausten mukana laajoille alueille etenkin pidempikestoisissa palotilanteissa.

Miten ilmansaasteet vaikuttavat terveyteen?

Ilmansaasteiden arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 1 600–2 000 kuolemantapausta, joista suurin osa liittyy pienhiukkasille altistumiseen. Valtaosa haitoista on kuitenkin lievempiä.

Yleisimpiä terveyshaittoja ovat silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet, kuten kurkun ja silmien kutina ja kirvely, nuha ja yskä. Harvinaisempia, mutta vakavia terveyshaittoja ovat esimerkiksi kroonisten sydän- ja hengityselinsairauksien sekä ennenaikaisen kuoleman riskin lisääntyminen.

Ilmansaasteiden terveyshaitoille erityisen herkkiä ovat

lapset
ikääntyneet
raskaana olevat
henkilöt, joilla on kroonisia sydän- ja verisuonitauteja tai hengityselinsairauksia.

Heillä jo alhaisemmat ilmansaasteiden pitoisuudet voivat aiheuttaa terveyshaittoja sekä pahentaa perussairautta ja lisätä sairaalahoidon tarvetta.

Omilla elämäntapavalinnoilla, kuten terveellisellä ruokavaliolla, tupakoinnin välttämisellä ja riittävällä liikunnalla voi pyrkiä pienentämään ilmansaasteiden haitallisia vaikutuksia terveydelle.

Näin voit vähentää altistumistasi ilmansaasteille

Suosi kävely- ja pyöräreittejä, jotka kulkevat etäämmällä vilkkaista teistä.
Jos kuulut riskiryhmään, kannattaa välttää ulkoilua, kun ilmanlaatu on huono.
Pidä ikkunat suljettuina, kun ilmanlaatu on huono.
Kuivata pyykit sisätiloissa katupölykaudella.
Siivoa sisälle kulkeutunut pöly ja hiekka pois pinnoilta.
Tarvittaessa käytä FFP2-luokan uloshengitysventtiilillä varustettua hengityssuojainta, joka asettuu kasvoille tiiviisti. Hengityssuojaimen käytöstä tulee keskustella ensin lääkärin kanssa, jos sairastat vaikeaa kroonista sairautta tai yleiskuntosi on heikentynyt.
Käytä tehokkaita tuloilmansuodattimia ja vaihda suodattimet säännöllisesti.
Käytä sisällä tarvittaessa ilmanpuhdistinta, joka on tarkoitettu hiukkasten poistamiseen. Laitetta valitessa kannattaa huomioida laitteen puhtaan ilman tuotto, huollon tarve ja melutaso.

Lue lisää huonekohtaisista ilmanpuhdistimista (pdf 711 kt, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry)

Näin voit lieventää ilmansaasteiden aiheuttamia oireita

Huolehdi mahdollisten hengitys- ja sydänsairauksien hyvästä hoitotasapainosta eli oireiden hallinnasta.
Huuhtele pöly pois nenän limakalvoilta nenäkannulla.
Lievitä silmäoireita kosteuttavilla ja silmiä huuhtelevilla silmätipoilla.
Pese hiukset illalla, niin vähennät pölyn siirtymistä hiuksista tyynyliinaan.

Moni altistuu katupölylle

Liikenteen pakokaasu- ja katupölypäästöt ovat erityisesti kaupungeissa keskeinen altistumisen lähde. Vaikka pakokaasupäästöt vähenevät ajoneuvoteknologian kehittyessä ja liikenteen sähköistyessä, katupöly vaikuttaa edelleen merkittävästi ilmanlaatuun.

Katupölyn pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan vuosittain Suomessa noin 50–60 kuolemantapausta. Erityisen paljon katupölyä on ilmassa keväisin, kun tiet ja pientareet kuivuvat ja talven aikana kertynyt pöly nousee ilmaan. Myös syksyllä ja talvella voi esiintyä korkeita katupölypitoisuuksia kuivilla ja lumettomilla tieosuuksilla.

Katupölykauden ajoittuminen, pituus ja voimakkuus sekä katupölyyn liittyvät koetut haitat vaihtelevat eri vuosina suuresti.

Mitä katupöly on?

Katupöly on renkaiden kuluttamaa tien pintamateriaalia, hienoksi jauhautunutta hiekoitushiekkaa ja muuta tien pinnalle ja pientareille kertynyttä materiaalia.

Katupöly sisältää myös muun muassa renkaista ja jarruista irtoavaa materiaalia, kasvijäänteitä, bakteereita ja homeita sekä siitepölyä.

Suurin osa katupölystä on karkeita hiukkasia, jotka eivät tunkeudu sisätiloihin yhtä tehokkaasti kuin pienhiukkaset.

Näin vähennät katupölyn määrää

Vältä tarpeetonta henkilöauton käyttöä.
Suosi kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.
Käytä kitkarenkaita nastarenkaiden sijaan aina kun mahdollista.
Vaihda talvirenkaat kesärenkaisiin heti sään salliessa.
Kastele pihalta poistettava hiekka ennen siivousta pölyämisen vähentämiseksi.
Älä käytä lehtipuhallinta hiekan ja pölyn poistossa.

Puunpolton päästöt heikentävät asuinympäristön ilmanlaatua

Puunpolton päästöistä on haittaa erityisesti tiheästi asutuilla pientaloalueilla. Yksittäistenkin talojen päästöt voivat nostaa lähialueen ilmansaastepitoisuuksia merkittävästi. Pitoisuudet voivat vaihdella suuresti lyhyilläkin etäisyyksillä.

Heikkotuulisella säällä päästöt voivat nostaa ilmansaastepitoisuuksia jopa useiden tuntien ajan. Talvipakkasella selkeällä säällä, tyyninä iltoina ja öinä puunsavut jäävät usein leijumaan matalalle pihapiireihin korkeina pitoisuuksina.

Haja-asutusalueella tapahtuva puunpoltto ei vaikuta yhtä merkittävästi altistumiseen kuin puunpoltto tiiviillä pientaloalueella, mutta on myös terveydelle haitallista.

Jos puunpoltto omalla asuinalueella on häiritsevän voimakasta, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä haitan aiheuttajaan. Jos tämä ei tuota tulosta, voi olla yhteydessä oman asuinkunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiseen.

Puunpoltossa muodostuu erilaisia haitallisia yhdisteitä

Puunpoltto on merkittävin kotimainen pienhiukkasten ja mustan hiilen eli noen päästölähde. Poltossa syntyy myös kaasumaisia ilmansaasteita sekä ultrapieniä hiukkasia.

Puunpolton savut sisältävät terveydelle haitallisia pienhiukkasia, syöpävaarallisia polyaromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä ja muita orgaanisia yhdisteitä, metalleja sekä kaasumaisia päästöjä. Lisäksi savun mukana vapautuu mustaa hiiltä, johon sitoutuu muita haitallisia yhdisteitä. Mustalla hiilellä on myös ilmastoa lämmittävä vaikutus.

Kaasumaisia päästöjä ovat esimerkiksi haisevat ja limakalvoja ärsyttävät haihtuvat orgaaniset hiilivedyt, hiilimonoksidi eli häkä sekä ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu hiilidioksidi. Huonosti toteutetussa puunpoltossa hiukkas- ja PAH-päästöt voivat olla monikymmen- tai jopa monisatakertaiset hyvään, korkean hyötysuhteen polttoon verrattuna.

Puun pienpolton päästöjen on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 200 kuolemantapausta.

Tietoa ja vinkkejä hyvään puunpolttoon: Polta puhtaasti (HSY)

Näin voit vähentää puunpolton savuille altistumista

Suosi ensisijaisena lämmitysmuotona muuta kuin puunpolttoa.
Jos käytät lisälämmönlähteenä varaavaa takkaa tai uunia, polta kuivaa puuta hyvällä vedolla korkeintaan pari tuntia vuorokaudessa.
Käytä tulisijoja oikein ja polta puuta puhtaammin.
Polta puhtaasti (HSY)
Nuohoa puuta polttava lämmityslaite säännöllisesti.
Käytä häkävaroitinta. Häkä on hajuton ja väritön kaasu, jota ei voi havaita aistein.
Käytä sisätiloissa tehokasta tuloilman suodatusta.
Tarvittaessa puhdista sisäilmaa huonekohtaisella ilmanpuhdistimella, joka on tarkoitettu hiukkasten poistamiseen.