Omasta ja lasten rokotussuojasta huolehtiminen on yksi vaikuttavimmista tavoista turvata terveyttä. Rokotusten hyödyt ovat kiistattomat. Ne ehkäisevät vakavia sairauksia ja pitävät osan niistä myös poissa Suomesta.
Suomalaisten rokotuskattavuus on pitkään ollut kansainvälisesti vertailtuna erinomainen. Se näkyy myös terveydessämme. Rokotteiden ansiosta vaaralliset taudit, kuten tuhkarokko, kurkkumätä ja polio ovat käytännössä hävinneet Suomesta kokonaan. Samalla on päästy eroon monista jälkitaudeista ja jopa kuolemaan johtaneista komplikaatioista.
”Rokotusten merkitys ei saa unohtua, vaikka niillä estettävät vakavat taudit eivät enää näy arjessamme”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Korkeasta rokotuskattavuudesta tulee pitää huolta, etteivät taudit pääse leviämään takaisin maista, joissa niitä yhä yleisesti esiintyy.
Esimerkiksi tuhkarokkoepidemiat ovat viime vuosina yleistyneet Euroopassa. Samalla rokotuskattavuus tuhkarokkoa vastaan on laskenut myös Suomessa. Tuhkarokko voi olla vakava sairaus kenelle tahansa.
Viimeisimpien tietojen mukaan 92 prosenttia vuonna 2018 syntyneistä lapsista on saanut kuusivuotiaille tarjottavan MPRV-rokotteen tuhkarokkoa, sikotautia, vihurirokkoa ja vesirokkoa vastaan. Kattavuuden pitäisi olla 95 prosenttia, jotta tuhkarokon tartuntaketjut katkeaisivat.
”Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Jopa yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta suojaamattomasta henkilöstä saa tartunnan”, Kontio sanoo.
Lasten rokotussuojasta huolehtiminen on vanhempien tärkeimpiä terveyspäätöksiä
Monet rokotuksin ehkäistävät taudit voivat olla kaikkein kohtalokkaimpia pienille lapsille. Siksi rokotukset aloitetaan jo varhain. Esimerkiksi hinkuyskä on erityisen vaarallinen vauvoille. Tästä syystä vastustuskykyä tautia vastaan vahvistetaan jo raskausaika. Odottajan rokotus suojaa vastasyntynyttä tartunnalta.
Varsinaisesti lasten rokotusohjelma alkaa kolmen kuukauden iässä ja alakoulun päättymiseen mennessä lapsi on saanut rokotussuojan 13:a eri tartuntatautia vastaan.
”Kestävä rokotussuoja luodaan varhaislapsuudessa. Tämä suoja kantaa koko elämän”, Kontio sanoo.
Esimerkiksi vesirokkorokote suojaa lasta vesirokolta ja sen jälkitaudeilta, mutta se myös vähentää merkittävästi riskiä sairastua myöhemmin vyöruusuun, joka on yleinen ja kivulias tauti ikääntyneillä.
Korkea rokotuskattavuus on kaikkien etu
Suomen korkeasta rokotuskattavuudesta huolimatta täysin rokottamattomien osuus on noussut. Siinä missä vuonna 2016–2019 syntyneiden täysin rokottamattomien osuus on noin yksi prosentti, vuonna 2023 syntyneissä se on jo 2,2 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että ikäluokasta lähes tuhat lasta ei ole saanut elämänsä aikana mitään rokotetta.
Rokote-epäröinnin ja rokotekriittisyyden kasvu selittävät osaltaan kasvavaa rokottamattomien määrää.
”Haluamme muistuttaa, ettei yksikään rokotusohjelmassa oleva rokote ole turha. Monet taudit, joita vastaan rokotetaan, ovat vaarallisia erityisesti pienille lapsille. Rokotteiden hyödyt ylittävät aina niiden mahdolliset haitat”, Kontio sanoo.
Rokotuksilla torjutaan tartuntatauteja suojaamalla yksilöä itseään sekä estämällä taudinaiheuttajien leviämistä väestössä. Kun taudit eivät pääse kiertämään väestössä, rokotukset suojaavat myös niitä, jotka eivät niitä voi ikänsä tai terveydentilansa takia ottaa.
Vastedes yhä useampi syöpä ehkäistään rokotuksin
Useita eri syöpiä ehkäisevä HPV-rokote on mukana kansallisessa rokotusohjelmassa. Sen ansiosta ehkäistään syöpiä, joita ei voi muulla tavalla estää. Näitä ovat kohdunkaulan syövän lisäksi esimerkiksi peniksen, suun ja kaulan alueen syövät, joiden aiheuttajana on papilloomavirus.
Ilman rokotusta jopa 80 prosenttia ihmisistä saa elämänsä aikana syövälle altistavan papilloomavirustartunnan.
Rokote annetaan kouluterveydenhuollossa 5. ja 6. luokkalaisille. Vuonna 2013 alkaneiden rokotusten merkitys syövän ehkäisyssä nähdään tulevina vuosikymmeninä, kun nykyistä harvemmat sairastuvat ja kuolevat papilloomaviruksen aiheuttamiin syöpiin.
Pikkulasten rokotuskattavuus Suomessa edelleen korkea, mutta täysin rokottamattomien osuus on kasvussa
Täysin rokottamattomien lasten osuus on kasvanut vuodesta 2019 lähtien.
Neuvolaikäisen rokotusopas (Julkari)
Oppaassa kerrotaan pikkulasten rokotusohjelmasta ja rokotusaikatauluista.
Matkailijan terveysopas
Duodecimin ylläpitämä Matkailijan terveysopas tarjoaa ajantasaista tietoa eri maissa tarvittavista rokotuksista.
Tilastotietoa rokotuksista
Tutustu ajankohtaiseen tilastotietoon mm. lasten ja nuorten rokotuskattavuuksista Suomessa.