Rokotteiden turvallisuus ja tehokkuus perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön

Rokotteiden käyttö perustuu luotettavaan ja ajantasaiseen tutkimustietoon. Suomen kansallinen rokotusohjelma on perusteellisen harkinnan tulos. Yksikään ohjelmassa oleva rokote ei ole turha.

Rokotus on luonnollinen, mutta monin verroin turvallisempi tapa saada vastustuskyky tautia vastaan kuin sairastaminen. Taudin sairastaminen on jopa satoja kertoja vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen.

Tutkimuksista tiedämme, että rokotetuilla on vähemmän infektioita kuin rokottamattomilla. Useimpien nykyiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden teho on yli 90 prosenttia.

Rokotteet estävät tehokkaasti erityisesti vakavimmat tautimuodot. Rokotteen saanut voi sairastua, mutta tauti on yleensä selvästi lievempi.

Rokotetutkimus on pitkäjänteistä työtä

Rokotteen kehittäminen on monivaiheista tutkimustyötä. Pitkän kehitystyön eri vaiheissa tehdyt tutkimukset varmistavat, että rokote suojaa ehkäistävältä taudilta ja aiheuttaa mahdollisimman vähän haittavaikutuksia.

Rokotteen on täytettävä kaikki EU:n sille asettamat laatuvaatimukset. Myyntiluvan myöntää Euroopan lääkevirasto (EMA).

Myös rokotevalmisteen käyttöä seurataan. Haittavaikutusepäilyt ilmoitetaan Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämään rekisteriin.

Fimea lähettää tiedot kaikista saamistaan haittavaikutusilmoituksista EMA:lle, joka raportoi niistä rokotteen myyntiluvan haltijalle ja Maailman terveysjärjestölle WHO:lle. Näistä tietokannoista etsitään signaaleja mahdollisista aiemmin havaitsemattomista haitoista.

THL:n ylläpitämän valtakunnallisen rokotusrekisterin avulla voidaan seurata rokotusten kattavuutta, tehoa ja turvallisuutta.

THL arvioi ja kehittää kansallista rokotusohjelmaa

THL arvioi kansallisen rokotusohjelman kehittämistarpeita. Uutta rokotetta kansalliseen rokotusohjelmaan harkitaan, jos markkinoille tulee uusi rokote tai rokotteella estettävissä olevan taudin ilmaantuvuus muuttuu.

Rokote ja rokotusohjelma arvioidaan tieteelliseen näyttöön perustuen sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Rokotteen tulee olla yksilölle turvallinen, eikä sen laajasta käytöstä saa olla odotettavissa väestötasolla liiallisia haittoja hyötyyn nähden.

Rokotus voidaan kohdentaa koko ikäluokalle, jolloin rokottamisesta tulisi seurata kansanterveydellisesti merkittävää tautien vähenemistä. Vaihtoehtoisesti rokote voidaan kohdentaa tietyille riskiryhmille.

THL:n rokotekohtaiset asiantuntijatyöryhmät tekevät arviointityön. Tämän jälkeen Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) muodostaa arviointityön perusteella oman suosituksensa, johon THL:n lopullinen rokotussuositus perustuu.

Rokotteen ottamisesta kansalliseen rokotusohjelmaan päättää sosiaali- ja terveysministeriö kuultuaan Tartuntatautien neuvottelukuntaa (TTNK). Rokotusohjelman rahoituksesta päättää eduskunta.