Miten suomalaiset syövät?

Aikuisten ruokatottumukset ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä myönteiseen suuntaan, mutta kehitettävää on yhä sekä ruokavalinnoissa että ravintoaineiden saannissa. Positiivista on, että aikuisilla on säännöllinen ateriarytmi ja aamupala kuuluu lähes kaikkien rutiineihin.

Mitä lautasille tulisi lisätä? Erityisesti kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä sekä kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa.

Lihaa syödään nykyisin yli kaksinkertainen määrä verrattuna 1950-lukuun. Erityisesti siipikarjan lihan kulutus on kasvanut viimeisinä vuosikymmeninä. Etenkin miehet syövät punaista ja prosessoitua lihaa huomattavasti suositeltua enemmän.

Hiilihydraattien osuus energian kokonaissaannista on pienentynyt, kun taas rasvan ja proteiinin osuudet ovat suurentuneet. Vaikka ruokavalioiden rasvan laatu on parantunut, on tyydyttyneen rasvan saanti edelleen lähes kaikilla suositeltua suurempaa. Kuidun saanti on lisääntynyt, mutta suosituksen saavuttamiseen on vielä matkaa.

Lähes kaikki suomalaiset saavat ruokavaliostaan suositeltua enemmän suolaa. Aikuisten D-vitamiinin saanti ruoasta on parantunut, mutta erilaisten vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ruoasta jää osalla yhä liian vähäiseksi.

Ravintolisät täydentävät monen ruokavaliota, mutta eivät korjaa kaikkia puutteita. Lisiä käyttää yli puolet miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista, erityisesti niitä käyttävät iäkkäämmät ja korkeammin koulutetut. Ravintolisiä käyttävät usein ne, joiden ruokavalio on jo muutenkin suhteellisen monipuolinen ja terveellinen. Ruoan tulisi kuitenkin olla ensisijainen ravintoaineiden lähde kaikissa väestöryhmissä.

Kasvipainotteiset ruokavaliot tukevat niin ihmisten kuin ympäristön terveyttä ja hyvinvointia. Terve Suomi 2022–2023 -tutkimuksen mukaan 9 prosenttia aikuisista noudatti kasvipainotteista ruokavaliota. Suurin osa aikuisista noudatti sekaruokavaliota, mutta kolmannes naisista ja lähes neljännes miehistä käytti punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa.

Ravitsemuksessa on väestöryhmittäisiä ja alueellisia eroja

Korkeammin koulutettujen, hyvätuloisten ja kaupunkiseudulla asuvien naisten ruokavalio on lähimpänä ravitsemussuosituksia. Alueittain vertailtuna suositeltavat ruokavalinnat toteutuvat parhaiten pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa. Alueellisiin eroihin voivat vaikuttaa muiden tekijöiden lisäksi myös alueelliset perinteet ruokakulttuurissa.

Miten ikääntyminen näkyy ruokavalioissa?

Yli 65‑vuotiaiden ruokailutottumukset ovat monella tapaa terveellisempiä kuin nuoremmilla ikäluokilla. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan ikääntyvistä lähes puolet syö kalaa suositusten mukaisesti. Runsas kolmannes syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä. Myös täysjyvätuotteiden päivittäinen käyttö on vanhemmissa ikäryhmissä yleisempää.

Miten töissä käyvien ruokailu toteutuu?

Työnantajilla ja ruokapalveluilla on tärkeä rooli terveyttä edistävän ravitsemuksen mahdollistamisessa. Terve Suomi 2022–2023 -tutkimuksen mukaan yleisin tapa lounastaa oli kuitenkin koti tai eväiden syönti työpaikalla. Henkilöstöravintolassa syöminen oli kolmanneksi yleisintä.

Vain puolella vastaajista oli ylipäänsä mahdollisuus syödä henkilöstö- tai oppilaitosravintolassa, tyypillisimmin mahdollisuus oli korkeasti koulutetuilla työntekijöillä. Tämä korostaa ravitsemuksen sosioekonomisia eroja, sillä henkilöstöravintolassa ruokavalinnat ovat lähempänä ravitsemussuosituksia verrattuna muualla syötyihin lounaisiin.

Miten lapset ja nuoret syövät?

Lasten ja nuorten ruokailutottumuksista on tähän asti saatu tietoa muun muassa Kouluterveyskyselystä, jonka THL toteuttaa joka toinen vuosi. Tutkimuksessa kysytään eri aterioiden syömisestä, mutta ei niiden laadusta tai sisällöstä.

Vuonna 2025 yli 70 prosenttia 4.- ja 5- luokkalaisista kertoi syövänsä aamupalan joka arkiaamu. Nuorilla osuudet olivat tätä pienempiä, esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vain alle puolet söi aamupalan joka arkiaamu.

Koululounaan päivittäisestä syömisestä on kysytty vain nuorilta. Sen syöminen on yleisintä lukiolaisilla ja harvinaisinta perusopetuksen 8. ja 9. luokalla. Pojat syövät päivittäisen koululounaan selvästi tyttöjä useammin.

Koululaisten ja opiskelijoiden ruokailussa on tapahtunut välipalaistumista; tutkimusten mukaan välipalojen osuus koko päivän energiansaannista voi nousta jopa lähes puoleen.

Nuorten kokonaisravitsemusta on tutkittu Suomessa tähän asti verrattain vähän eikä kansallisesti edustavaa tietoa ole ollut. Pienemmät tutkimukset antavat viitteitä siitä, että nuoret syövät suositeltua vähemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja ja pojat syövät lisäksi suositeltua enemmän punaista ja prosessoitua lihaa. Kuidun, folaatin ja tiamiinin saanti on nuorilla suositeltua vähäisempää, kun taas suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa saadaan liikaa.

Kattavaa tietoa nuorten ravitsemuksesta saadaan vuoden 2026 aikana, kun THL:n toteuttaman Nuorten ravitsemustutkimuksen tulokset julkaistaan.