Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka päivitetään noin kymmenen vuoden välein.
Ravitsemussuositusten takana on tuhansia tutkimuksia
Ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisten asiantuntijatyöryhmien kokoamaan vertaisarvioituun tutkimustietoon. Yhteispohjoismaisen ravitsemussuosituksen (Nordic Nutrition Recommendations) julkaisun jälkeen kukin Pohjoismaa laatii omat kansalliset ja eri väestöryhmien ruoka- ja ruokailusuositukset.
Suomalaiset ravitsemussuositukset julkaisee Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN), jossa on edustus myös THL:stä. Kansallisia ja eri väestöryhmille suunnattuja suosituksia varten kootaan erilliset työryhmät.
Asiantuntijaryhmään kuuluu ravitsemuksen, terveyden, ekologisen kestävyyden, ruokapalveluiden, kasvatustieteiden ja muiden alojen osaajia muun muassa kunnista, valtionhallinnosta, yliopistoista, tutkimuslaitoksista, järjestöistä ja terveydenhuollosta. Lisäksi kuullaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita ja järjestetään julkinen kommentointikierros. Kaupalliset intressit eivät vaikuta suosituksiin.
THL:n asiantuntijoita osallistuu niin pohjoismaisten kuin kansallisten sekä eri väestöryhmien suositusten tekemiseen. THL tuottaa suositusten päivittämiseen tarvittavan seurantatiedon väestön ruoankulutuksesta ja ravintoaineiden saannista.
Jokainen Pohjoismaa huomioi omissa suosituksissaan myös kulttuuriset tekijät ja kansalliset ruokatottumukset ja ravitsemushaasteet. Tämän vuoksi suositukset voivat poiketa jonkin verran toisistaan, vaikka ihmisen ravitsemustarpeet ovat kaikkialla samankaltaiset.
Mihin suosituksia käytetään
Suositukset on tarkoitettu hyödynnettäväksi terveydenhuollossa, ruokapalveluiden ateriasuunnittelussa, elintarvikkeiden tuotekehityksessä, viestinnässä sekä ravitsemusopetuksessa ja -kasvatuksessa.
Suositukset antavat myös suuntaviivat ruokavalinnoista terveille ja kohtuullisesti liikkuville ihmisille. Terveyttä edistävän ja kestävän ruokavalion voi toteuttaa monella tavalla.
