Haittojen ehkäisy perustuu rahapeliyhtiöiden omaan huolenpitoon

Rahapeliyhtiöillä on velvollisuus varmistaa, että liiketoiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja. Todellisuudessa vähäisimmätkin peliyhtiöiden huolenpitotoimet nojaavat asiakkaan omaan harkintaan ja lopulta nekin toimet voi kiertää. Niin sanottu huolenpitovelvollisuus on muotoiltu uuteen rahapelilakiin epämääräisesti. Merkittävin parannus olisi, että talletus- ja tappiorajat muuttuisivat koskemaan yhden pelaajan kaikkea lisenssijärjestelmässä tapahtuvaa rahapelaamista.

Uusi rahapelilaki edellyttää, että toimiluvan saaneiden peliyhtiöiden asiakkaat asettavat itselleen talletus- ja tappiorajan kyseisen yhtiön pelitililleen. Rajojen suuruus perustuu kuitenkin ihmisen omaan harkintaan ja rajat ovat peliyhtiökohtaisia. Tämä aiheuttaa asiantuntijan mukaan ylilyöntejä, kun rahapelaamiseen käytettyä kokonaissummaa on vaikeampaa hahmottaa.

"Uudessa järjestelmässä luvanvaraisia rahapeliyhtiöitä on kymmeniä. Koska henkilön itse asettamat talletus- ja tappiorajat ovat peliyhtiökohtaisia, hän voi luoda lukuisia tilejä ja kerryttää niissä kaikissa merkittäviä tappioita. Perälautaa ei ole", toteaa erityisasiantuntija Tomi Roukka THL:stä.

"Tällaisessa tilanteessa peliyhtiöt levittävät kätensä, sillä ne eivät tiedä kuinka moneen muuhun paikkaan henkilö on hävinnyt rahaa", hän jatkaa.

Yhdestä asiasta kuitenkin ollaan harvinaisen yksimielisiä – rahapelaamisen yhteydessä ei saa tarjota pikavippi- tai luottopalveluita. Sen laki kieltää.

Rahapeliyhtiöillä on lain mukaan velvollisuus puuttua ongelmalliseen pelikäyttäytymiseen, mutta laissa ei ole määritelty, mikä on liiallista rahapelaamista ja kuinka tilanteessa tulisi toimia. Tämä on Roukan mukaan uuden rahapelijärjestelmän merkittävä valuvika, joka tekee valvovan viranomaisen toiminnasta vaikeaa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja THL ovat kuitenkin laatineet lisenssijärjestelmän puitteissa toimiville peliyhtiöille ohjeen huolenpitovelvollisuuden toteuttamisesta.

Kenellä on kokonaiskuva rahapelaamisesta aiheutuneista haitoista?

Paras kokonaiskuva rahapelaamisesta aiheutuvista haitoista on Lupa- ja valvontavirastolla (LVV) sekä STM:llä ja THL:llä. Myönteistä uudessa rahapelijärjestelmässä on, että rahapelaamisesta kertyy aiempaa kattavammin dataa. THL:llä ja STM:llä on käytössään rahapeliyhtiöiden pelaajadata sekä tiedonsaantioikeus tehdyistä huolenpitotoimista.

"Kertynyt data ja sen pohjalta tehdyt tutkimukset todentavat kuitenkin jo tapahtuneita asioita. Näin ollen yksilölle kertyneitä haittoja on siinä vaiheessa mahdotonta enää ehkäistä. Tämä malli edellyttää peliyhtiöiltä ennakoivia toimia haittojen ehkäisyssä."

"Lisenssipohjaisessa järjestelmässä peliyhtiöillä ei ole riskiä mainehaitasta, sillä he tietävät vain, miten henkilö on käyttäytynyt heidän alustallaan", Roukka summaa.

THL suunnittelee tuottavansa pelaajadatasta ajantasaista alueellista tietoa hyvinvointialueiden käyttöön, jotta nämä pystyvät vastaamaan ongelmallisesta rahapelaamisesta aiheutuvaan palvelutarpeeseen.

Uuden järjestelmän ulkopuoliset toimijat vaikeuttavat haittojen ehkäisyä

Maailmassa on tuhansia rahapeliyhtiöitä, joista vain kourallinen hakee lisenssiä Suomen markkinalle. Lisenssittömien toimijoiden palveluihin ei ole rakennettu esteitä tai hidasteita.

"Kuluttaja ei välttämättä tiedä, pelaako hän lisensoidun toimijan palvelussa. Verkossa raja on häilyvä", Roukka sanoo.

Keinoja haittojen ehkäisyyn olisi monia, mutta uuden rahapelijärjestelmän lainsäädännön kiire on Roukan mukaan johtanut siihen, että niitä ei ole kyetty huomioimaan laissa. Tällaisia olisivat järeimmillään maksuliikenteen estot luvattomien toimijoiden palveluihin tai minimissään ilmoitus kuluttajalle, että hän on siirtymässä toimiluvattoman peliyhtiön sivustolle.