Reilu tuki turvaa omaishoidon

Omaishoito korvaa hyvinvointialueilla merkittävän määrän kotihoitoa ja myöhentää ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta. Aikuisten sopimusomaishoidon kustannukset ovat arviolta 418 miljoonaa euroa vuodessa, kun hoito muilla palveluilla järjestettynä maksaisi arviolta 1,25 miljardia euroa: ilman omaishoitoa kustannukset olisivat kolminkertaiset.

Hoidon tarve lisääntyy, kun väestö vanhenee. Jo nyt muistisairaus on yleisin omaishoidon syy, ja puolet omaishoidettavista on yli 75-vuotiaita. Iäkkäitä ovat usein myös omaishoitajat. Valtaosa omaishoitajista on naisia, jo moni heistä hoitaa puolisoaan.

Kun omaishoitajat saavat riittävästi tukea, monilla iäkkäillä ja pitkäaikaissairailla on mahdollisuus asua kotona pidempään. Tämä vähentää raskaampien palvelujen tarvetta ja keventää palvelujärjestelmän kuormitusta.

THL suosittelee yhtenäistä tapaa tuen myöntämiseen

Hyvinvointialueet myöntävät omaishoidon tukea erilaisin perustein. Myös lakisääteisten vapaiden ja muiden palvelujen myöntäminen vaihtelee. Omaishoitajat ovat alueittain eriarvoisessa asemassa.

”Nyt samankaltaisessa tilanteessa olevat saavat toisilla alueilla tuen ja toisilla eivät. Hoitopalkkio ja muut palvelut ovat yhteiskunnan reilu vastaantulo omaishoitajille, koska he korvaavat kalliimpia palveluja. Kun omaishoitajia tuetaan, he jaksavat paremmin. Näin varmistetaan turvallinen omaishoitosuhde, joka on hoidettavan oikeus”, sanoo THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen.

THL suosittelee, että hyvinvointialueet yhdenmukaistavat omaishoidon tuen myöntämisperusteita ja tukikäytäntöjä. Selkeä tapa tähän on ottaa käyttöön THL:n kansalliset Omakari-kriteerit, jotka määrittelevät yhtenäisen tavan tuen myöntämiseen.

Tuki auttaa jaksamaan

Omaishoito on hyvinvointialueille tuettunakin edullista, mutta omaishoitoa ei ole ilman jaksavia omaishoitajia. Iäkkäällä puoliso-omaishoitajalla on erityisen suuri riski uupua.

Omaishoitajien jaksamista voi tukea erilaisin keinoin. Hyvinvointialueen tehtävä on järjestää korvaava hoito omaishoitajan lakisääteisten vapaavuorokausien ajaksi. Niitä laki takaa 2–3 kuukaudessa.

”Vapaapäivien lisäksi lyhyet hengähdystauot ovat tärkeitä. Tarvittaessa esimerkiksi ateriapalvelu voi helpottaa omaishoitajan arkea. Päiväkeskustoiminta kuntouttaa hoidettavaa ja antaa omaishoitajalle mahdollisuuden taukoon”, Ilmarinen kertoo.

Läheisestä huolehtimiseen saattaa liittyä oman terveyden ja toimeentulon heikentyminen. Työikäisen omaishoitajan tulot voivat laskea.

”Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja muu tuki on tärkeää saada kuntoon, jotta ihmiset uskaltavat ryhtyä omaishoitajiksi. Vasta silloin voidaan saada kustannussäästöjä muusta hoidosta”, Ilmarinen sanoo.

Moni hoitaa läheistään epävirallisesti

51 400 sopimusomaishoitajan lisäksi arviolta reilu miljoona aikuista auttaa säännöllisesti läheisiään selviytymään kotona. Osa tekee tätä silloin tällöin, osa ympärivuorokautisesti. Etenkin muistisairaita iäkkäitä auttavat läheiset ovat kuormittuneita.

”Sopimusomaishoidon kriteerit ovat melko korkeat, ja osa läheisistä huolehtii omaisistaan epävirallisesti hyvinkin sitovasti. Myös heidän jaksamisestaan pitää huolehtia. Tällaisissa tilanteissa olisi hyvä myöntää esimerkiksi perhehoitoa, jotta läheistään hoitava saa jaksamistaan tukevat tauot”, Ilmarinen sanoo.