Saamme tarpeitamme vastaavia sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palveluja, kun palveluista päättävillä on riittävästi laadukasta tietoa ihmisten terveydestä ja heidän palvelutarpeestaan.
Suomen sote-järjestelmää johdetaan, arvioidaan ja ohjataan tiedolla, jota THL kerää väestön käyttämistä palveluista ja heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tällä tiedolla on myös tärkeä rooli hyvinvointialueiden rahoitusta määritettäessä.
THL:llä on lakisääteinen tehtävä kerätä ja jalostaa tietoa sote-palveluista. Keräämämme tiedot kattavat Suomen koko sote-palvelujärjestelmän. Tiedot ovat myös vertailukelpoisia eri hyvinvointialueiden kesken.
Mitä tietoja THL kerää?
Keräämme tietoja väestön hyvinvoinnista, terveydestä sekä palvelujen käytöstä. Tiedot palvelujen käytöstä kootaan THL:n ylläpitämiin rekistereihin, kuten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisteriin sekä syntyneiden lasten rekisteriin. Tiedot kattavat sekä julkisen että yksityisen sektorin.
Palvelujen käyttöä kuvaavat THL:n rekisteriaineistot ovat laajat ja kattavat. Hyvinvointialueet toimittavat THL:n rekistereihin miljoonia yksittäisiä tietueita joka viikko.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on edelleen kuntien vastuulla, ja myös näistä toiminnoista THL julkaisee tilastoja.
Keräämme tietoja suoraan väestöltä erilaisilla kyselyillä ja terveystarkastustutkimuksilla. Kyselyillä saadaan tietoa esimerkiksi koululaisten hyvinvoinnista sekä eri ikäisten terveystottumuksista ja näkemyksistä palvelujen toimivuudesta. Kyselyillä saamme tietoa myös niistä väestöryhmistä, jotka eivät ole käyttäneet sote-palveluja.
Vuodesta 2023 lähtien olemme keränneet sosiaalihuollon asiakkuustietoja sosiaalihuollon seurantarekisteriin. Rekisteri- ja väestökyselytiedot sekä kunnista saatavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedot muodostavat yhdessä THL:n laajan tietovarannon.
Mitä kerätyllä tiedolla tehdään ja millaisia ovat THL:n keskeiset tietotuotteet?
Julkaisemme keräämistämme tiedoista verkkosivuillamme vapaasti hyödynnettävissä olevia tilastoja ja muita tietotuotteita, kuten erilaisia tilastokuutioita, joissa käyttäjä voi itse tarkastella tilastotietoja taulukkomuodossa ja erilaisina tilastokuvioina.
Yhä suurempi osa tilastotiedoistamme päivittyy kuukausittain. Esimerkiksi terveydenhuollon rekistereistä tehdyt tilastokuutiot päivittyvät käyttäjille joka kuukausi, osa avoterveydenhuollon tiedoista päivittäin.
Tietotuotteet vaihtelevat muun muassa sen suhteen, kuinka tarkastettua tieto on. Kuukausittain päivittyvät tiedot soveltuvat sote-toimijoiden THL:ään toimittaman tiedon laadun seurantaan, mutta päätöksenteon tueksi tarvitaan tarkastettua ja analysoitua tietoa, jota tilastoraportit tarjoavat.
Tilastoaineistot ovat saatavissa myös koneluettavassa muodossa avoimena datana sekä virallisina tilastoraportteina.
Miten tietoa hyödynnetään?
THL:n tietoaineistoilla ja tilastoilla on useita käyttötarkoituksia, ja julkaisemamme tiedot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.
Tilastoina julkaistavat tiedot eivät sisällä henkilötietoja tai muita salassa pidettäviä tietoja. THL ei tarkastele yksittäisen henkilön tietoja, vaan kansallisen tason ja koko järjestelmän kannalta oleellisia tietoja.
THL:n tietotuotteiden suurimmat käyttäjäryhmät ovat hyvinvointialueiden johto ja valmistelijat, tutkijat, asiantuntijat ministeriöissä sekä muut kansalliset ja yksityiset toimijat.
THL:ssä hyödynnämme tietoja esimerkiksi hyvinvointialueiden arvioinnissa ja palvelutarpeen laskennassa sote-rahoituksen pohjana sekä useissa tutkimusartikkeleissa, raporteissa ja selvityksissä.
Kansallisesti vertailukelpoinen sote-tieto tukee hyvinvointialueiden tiedolla johtamista. Vertailukelpoinen tieto hyvinvointialueilta lisää ymmärrystä oman alueen tilanteesta ja palvelujen kehittämistarpeista. Hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös seurata muiden hyvinvointialueiden kehitystä. Kansalliset viranomaiset hyödyntävät tietoja sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän valvonnassa ja ohjauksessa.