Aineiden ja esineiden haltuunotto

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu viranhaltijoille ja ammattilaisille, jotka tekevät päätöksiä rajoitustoimenpiteistä, ja joutuvat käyttämään ja soveltamaan niitä.

Ohje perustuu ajantasaiseen lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöön ja laillisuusvalvojien ratkaisuihin. Yhteydenpidon rajoittamista ja rajoitustoimenpiteitä on käsitelty yksityiskohtaisemmin omissa ohjeissan.

Mitä tarkoittaa aineiden ja esineiden haltuunotto?

Lastensuojelulaitoksen on otettava haltuun lapsen hallussa olevat päihtymistarkoituksessa käytettävät aineet tai tällaisen aineen käyttöön erityisesti soveltuvat välineet ja sellaiset aineet tai esineet, jotka on tarkoitettu lapsen itsensä tai toisen henkilön vahingoittamiseen.

Laitoksen haltuun saadaan ottaa myös sellaiset aineet tai esineet, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat vaarantamaan

• lapsen omaa tai toisen henkilön henkeä, terveyttä tai turvallisuutta tai
• vahingoittamaan omaisuutta,

jos on todennäköistä, että lapsi käyttää aineita tai esineitä näihin tarkoituksiin.
(Lastensuojelulaki 65 § 1 momentti)

Lisäksi laitoksen haltuun saadaan ottaa

• lapsella olevat lapsen oman tai toisten lasten sijaishuollon järjestämistä tai laitoksen yleistä järjestystä todennäköisesti vakavasti haittaavat muut aineet ja esineet sekä
• lapsen hallussa olevat tupakkatuotteet tai nikotiininesteet.

(Lastensuojelulaki 65 § 3 ja 4 momentti)
(Tupakkalaki 118 §)

Päihdyttävät aineet ja käyttövälineet

Päihdyttäviä aineita ovat esimerkiksi huumausaineet, alkoholi, alkoholipitoiset juomat, huumausaineeksi luokiteltavat lääkkeet ja haisteluun käytettävät liuottimet. Olennaista on, että aine on lapsella päihtymistarkoituksessa. Haltuun on otettava myös päihteiden käyttöön soveltuvat välineet, kuten lääkeruiskut, hasis- ja vesipiiput sekä käymis- ja tislausastiat. 

Vahingoittamiseen tarkoitetut aineet ja esineet

Aineita ja esineitä, jotka on tarkoitettu lapsen itsensä tai toisen henkilön vahingoittamiseen ovat muun muassa

• sellaisia, joiden käyttö tai hallussapito on muussa laissa kielletty tai on luvanvaraista (ampuma-aseet, patruunat, kaasusumuttimet ja räjähteet)
• järjestyslaissa säädetyt vaaralliset esineet (kuten nyrkkiraudat, stiletit ja heittotähdet, sähkölamauttimet ja muuksi esineeksi naamioidut teräaseet)
  (Järjestyslaki 9 §)
• lapsen itsensä valmistamat esineet, jotka on tarkoitettu hänen tai muun henkilön vahingoittamiseen ja
• lapsen itsensä tai toisen henkilön vahingoittamiseen tarkoitetut liottimet ja hapot.

On lukematon määrä esineitä, joilla periaatteessa voi vahingoittaa joko omaisuutta tai henkeä ja terveyttä. Siksi edellytyksenä on, että lapsen käytös selvästi viittaa siihen, että esinettä tai ainetta ollaan käyttämässä väärin, ennen kuin tämänkaltaisia esineitä voidaan ottaa pois. Lapsi saattaa esimerkiksi uhkailla sanallisesti tai olla muutoin aggressiivinen.

Sijaishuollon järjestämistä tai laitoksen järjestystä todennäköisesti haittaavat aineet ja esineet

Sijaishuollon järjestämistä tai laitoksen yleistä järjestystä todennäköisesti vakavasti haittaavien aineiden ja esineiden haltuunoton tarkoituksena on esimerkiksi estää karkaamisia, huumausaineiden kauppaa tai vastaavia vakavasti sijaishuollon tarkoituksen vastaisia toimia. Haltuunottoa ei saa jatkaa pidempään kuin se on lapsen hoidon ja kasvatuksen sekä laitoksen järjestyksen kannalta välttämätöntä.

Haltuun otettavia esineitä voivat näissä tilanteessa olla myös puhelin tai mopo. Haltuunotto on tarkoitettu käytettäväksi vain akuuteissa tilanteissa ja se voi kestää vain niin kauan kuin se on välttämätöntä lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta.
(Lastensuojelulaki 65 § 3 momentti)

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan lastensuojelulaki mahdollistaa esimerkiksi tietokoneen haltuunoton, jos se saattaa vaarantaa sijaishuollon tarkoituksen toteutumisen. Lapselta oli otettu haltuun tietokone yöajaksi, mutta päätös oli tehty vasta myöhemmin. Ensin on pyrittävä muulla tavoin saamaan muutos, esimerkiksi keskustelemalla.
EOAK/1997/2020 (oikeusasiamies.fi)

Laitoksessa ei voi olla sääntöä, joka kieltää lapsen oman puhelimen käytön laitoksen yleisissä tiloissa. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että puhelimen käytön rajaaminen laitoksen yleisissä tiloissa voi kuitenkin olla hyväksyttävää sellaisissa tilanteissa, joissa puhelimen käyttö aiheuttaa vaaraa tai haittaa lapselle itselleen tai muille sijoitetuille lapsille, tai jos rajaaminen on muusta syystä, kuten yksityisyyden suojan takaamiseksi välttämätöntä.
EOAK/6232/2020 (oikeusasiamies.fi)

Tupakkatuotteet ja nikotiininesteet

Tupakkatuotteet tai nikotiininesteet voidaan ottaa pois esimerkiksi silloin, kun lastensuojelulaitoksen työntekijä havaitsee näitä lapsella (esimerkiksi pöydällä tai lapsen tupakoidessa). Tupakat voidaan ottaa laitoksen haltuun myös silloin, kun näitä löytyy lapselta henkilöntarkastuksen yhteydessä.

Lastensuojelulaki ei kuitenkaan oikeuta tekemään lapselle henkilöntarkastusta tai tarkastamaan tämän huonetta, omaisuutta tai lähetyksiä tupakkatuotteiden löytämiseksi.

Lastensuojelulaki ei myöskään velvoita laitosta ottamaan haltuun lapsella olevia tupakkatuotteita. Harkitessa tupakkatuotteiden haltuunottoa, tulee arvioida sitä, onko haltuunotolla tilanteessa enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia lapsen tilanteeseen.
HE 237/2018 vp, s. 55 (Eduskunta)

Laitoksen tehtävänä on kuitenkin aina kannustaa ja tukea lasta savuttomuuteen. Jos lapsi tarvitsee tupakoinnin lopettamiseksi vieroituslääkettä, arvion asiasta tekee lääkäri.

Toteuttaminen ja päätös

Haltuunoton voi tehdä laitoksen johtaja tai laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö. Tämän on viipymättä ilmoitettava asiasta johtajalle tai hänen määräämälleen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvalle henkilölle. Johtaja tai hänen määräämänsä hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö tekee päätöksen, jos omaisuutta ei palauteta.
(Lastensuojelulaki 65 § 2 momentti)

Hoito- ja kasvatushenkilöstöllä tarkoitetaan laitokseen lapsen hoitamista ja kasvattamista varten palkattua henkilöstöä, jolla on tehtävään soveltuva ammatillinen tutkinto. Soveltuva ammatillinen tutkinto ei ole esimerkiksi vartijan koulutus. Laitoksen yhteydessä toimivassa koulussa työskentelevä opettaja ei myöskään voi käyttää rajoitustoimenpiteitä.

Päätös on annettava tiedoksi 12 vuotta täyttäneelle lapselle ja hänen huoltajalleen, joilla on muutoksenhakuoikeus. Päätöksessä tulee olla muutoksenhakuohje. Tämän lisäksi lapselle ja huoltajille on annettava ymmärrettävällä tavalla tietoa heidän käytössään olevista muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinoista.
(Lastensuojelulaki 89 § 4 ja 5 momentti)
(Lastensuojelulaki 32 a §)

Sijaishuoltopaikassa on arvioitava rajoituksen käyttöä yhdessä lapsen kanssa heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Rajoituksen lapsikohtaisesta arvioinnista on kerrottu lisää ohjeessa Rajoitusten yleiset edellytykset ja kirjaaminen
(Lastensuojelulaki 74 a § 1 momentti)

Omaisuuden palauttaminen tai hävittäminen

Haltuun otettu omaisuus on palautettava lapselle viimeistään sijaishuollon päättyessä, ellei omaisuuden palauttamisesta tai hävittämisestä ole muussa laissa toisin säädetty.
(Lastensuojelulaki 65 § 5 momentti)

Ampuma-aselain ja räjähdeasetuksen mukaan lapselta otetut luvattomat ampuma-aseet, kaasusumuttimet sekä räjähteet on luovutettava poliisille.
(Ampuma-aselaki (1/1998))
(Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015))

Alkoholijuoman tai muun alkoholipitoisen aineen hävittämisestä säädetään alkoholilaissa.
(Alkoholilaki 86 §)

Tupakkalaissa säädetään tupakkatuotteiden hävittämisestä. Tupakkatuotteet on palautettava 18-vuotiaalle tai sijaishuollon päättyessä alaikäisen huoltajalle, koska tupakkatuotteita ei voida hävittää, ellei niitä ole julistettu valtiolle menetetyiksi.
(Tupakkalaki 119 §)