Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä rokotusohje on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille. THL toimii tartuntatautien torjunnan kansallisena asiantuntijalaitoksena ja laatii ohjeita kansallisen rokotusohjelman ja muiden yleisten rokotusten toteutukseen. THL:n antamat ohjeet eivät ole juridisesti velvoittavia.
Allergisen henkilön voi useimmiten rokottaa
Allergiset henkilöt saavat useimmiten rokotukset normaalisti. Esimerkiksi yliherkkyys kananmunalle, formaldehydille tai antibiootille harvoin estää rokottamisen.
Tarpeellinen rokote voi jäädä antamatta, kun vakavaa, henkeä uhkaavaa anafylaksiaa pelätään turhaan. Siksi on tärkeää, että hoitava lääkäri huolella puntaroi rokotuksen hyötyjä ja mahdollisia riskejä.
Yliherkkyys rokotteen ainesosalle
Moni asia vaikuttaa rokotuspäätökseen
On tärkeää, että terveydensuojelun kannalta keskeiset rokotukset eivät turhaan jää antamatta.
Kun olet tekemässä rokotuspäätöstä, pohdi:
- Mille aineelle rokotettava on yliherkkä?
- Minkä tyyppisestä yliherkkyydestä on kyse?
- Mitä ja minkälaisia oireita yliherkkyys aiheuttaa?
Useimmiten kanamunalle allerginen voidaan rokottaa aivan normaalisti. On mahdollista, että kanamunalle allergiset saavat jonkinasteisia oireita alla olevista rokotteista.
1. Hedelmöitetyissä kananmunissa valmistetut rokotteet
- Pistettävät influenssarokotteet
- Nenäsumutteena annettava influenssarokote
- Keltakuumerokote
Riski saada vakava IgE-välitteinen allerginen reaktio hedelmöitetyissä kananmunissa valmistetuista rokotteista on erittäin pieni. Yhdessä rokoteannoksessa on varsin vähän kananmunan proteiineja. Viranomaisten asettamat rajat rokotteiden ovalbumiinijäämille ovat:
- pistettävät influenssarokotteet: 1 µg / 0,5 ml
- nenäsumutteena annettava influenssarokote: 1,2 µg/ml eli 0,24 µg / 0,2 ml annos
- keltakuumerokote: 5 µg / 0,5 ml annos
Yksi mikrogramma on 0,000 001 grammaa.
Käytännössä rokotevalmistajien noudattamat eräkohtaiset ovalbumiinimäärät jäävät reilusti viranomaisten asettamia raja-arvoja pienemmiksi.
Kananmunalle allergisten influenssarokotukset
Useiden eri valmistus- ja puhdistusvaiheiden jälkeen influenssarokotteet sisältävät vain häviävän pieniä jäämiä kananmunan ovalbumiinia.
Esimerkiksi kansallisen rokotusohjelman pistettävien influenssarokotteiden ovalbumiinijäämät ovat vaihdelleet joistakin nanogrammoista muutamiin kymmeniin nanogrammoihin. Nenäsumutteena annosteltavassa rokotteessa ovalbumiinin määrä voi yhdessä rokoteannoksessa jäädä jopa alle nanogramman.
Influenssarokotetta suositetaan niille, jotka ovat alttiita vakavalle influenssalle. Myös anafylaktisen reaktion kananmunasta tai kananmunaa sisältäneestä elintarvikkeesta saanut voidaan tutkimustiedon ja kokemusten mukaan tarvittaessa rokottaa.
Ovalbumiinille tai ovomukoidille voimakkaasti allerginen henkilö rokotetaan poliklinikkaolosuhteissa esimerkiksi terveyskeskuksessa. Henkilöä, jolle on tullut todennettu anafylaktinen reaktio kananmunan nauttimisen jälkeen, seurataan 1(–2) tuntia influenssarokotuksen jälkeen.
Kaikki muut voidaan rokottaa normaalisti ilman erityistoimenpiteitä. Näitä henkilöitä ovat esimerkiksi:
- kananmunalle allerginen, joka reagoi ihottumalla
- pikkulapsi, joka saa iho- ja suolioireita kananmunasta
- pikkulapsi, jolla Prick- tai Rast-testi on positiivinen, mutta ei kliinisiä oireita
Lasta ei tarvitse etukäteen altistaa eikä testata, vaikka hän ei olisi koskaan syönyt kananmunaa.
2. Kanan alkion ihosoluissa valmistetut rokotteet
- MPR-rokotteen tuhkarokko- ja sikotautikomponentit
- Puutiaisaivotulehdus- eli TBE-rokotteet
Voit rokottaa kananmunalle allergisen henkilön aivan normaalisti MPR- ja TBE-rokotteilla. Valmistustavan vuoksi ne eivät sisällä merkittäviä määriä kananmunan proteiinia, ovalbumiinia.
Rokotettavan henkilön mahdollista ovalbumiini- tai ovomukoidiallergiaa ei tarvitse etukäteen testata
Varsinainen formaldehydiallergia ilmenee viivästyneenä paikallisena ärsytysoireena iholla. Viivästynyt yliherkkyys ei lisää riskiä saada anafylaktinen reaktio rokotuksesta.
Formaldehydiallergiset voidaan yleensä rokottaa aivan normaalisti.
Formaldehydiä esiintyy elimistössä normaalin aineenvaihdunnan tuotteena paljon enemmän kuin mitä sitä on yhdessä rokoteannoksessa. Formaldehydi hajoaa elimistössä hyvin nopeasti.
Formaldehydiä ei ole kaikissa rokotteissa. Jos rokotteessa on mitattavia määriä formaldehydiä, siitä on mainittu Infektiotaudit ja rokotukset -sivuston rokotekohtaisilla sivuilla. Esimerkiksi pistettävät influenssarokotteet sisältävät vain erittäin pieniä jäämiä rokotteen tuotantovaiheessa käytetystä formaldehydistä.
Formaldehydille altistutaan yleensä esimerkiksi veden, ruoan, kosmetiikan, ilman, sisäilman ja tupakansavun kautta. Ympäristöstä tulevaan altistukseen verrattuna rokotteiden jäämillä ei ole mitään merkitystä.
Yliherkkyys antibiooteille ei yleensä estä rokottamista, sillä
- antibiootteja käytetään harvoin rokotteiden valmistuksessa.
- antibioottijäämät valmiissa rokotteissa ovat merkityksettömän pieniä.
Antibiootteja voidaan tarvita tuotannon alkuvaiheessa suojaamaan mikrobiviljelmiä haitallisilta bakteereilta. Näitä antibiootteja ovat muun muassa
- neomysiini
- gentamysiini
- tetrasykliini
- streptomysiini
- polymyksiini.
Rokotteen pakkausselosteessa voi olla maininta näistä "teoreettisista" jäämistä, ja antibioottiallergia on saatettu merkitä vasta-aiheeksi rokottamiselle.
Useimmiten antibiootille allerginen voidaan kuitenkin rokottaa normaalisti.
Neomysiiniallergia ilmenee useimmiten viivästyneenä ihoreaktiona. Paikallisia iho-oireita voi esiintyä pitkällä, useiden vuorokausien viiveellä altistumisesta.
Viivästynyt yliherkkyys ei lisää riskiä saada anafylaktista reaktiota rokotteesta.
On mahdollista, että neomysiinille allergiset saavat jonkinlaisia oireita MPR- tai vesirokkorokotteista. Näissä rokotteissa on kuitenkin vain hyvin pieniä jäämiä neomysiiniä. Yhdessä annoksessa on neomysiiniä enintään
- 25 µg: Priorix, Varivax ja Varilrix
- 30 µg: M-M-RVaxPro
- Yksi µg eli mikrogramma on 0,000 001 grammaa.
Jos henkilö on saanut neomysiinistä vain paikallisia oireita, voit antaa hänelle normaalisti rokotteen, joka sisältää neomysiinijäämiä. Jos rokotettavalle on ilmaantunut laaja-alaisia iho-oireita tai voimakkaita hengitystieoireita neomysiiniä sisältävistä valmisteista, konsultoi allergialääkäriä, kun teet rokotuspäätöstä.
Älä anna MPR- tai vesirokkorokotetta henkilölle, joka on saanut neomysiinistä anafylaktisen reaktion.
Tee riskinarviointi
Kun olet tekemässä rokotuspäätöstä, pohdi:
- Kuinka tärkeää on saada rokotteen antama suoja?
- Minkälainen reaktio on odotettavissa?
- Miten paljon rokotteessa on oireita mahdollisesti laukaisevaa ainetta?
- Onko vakavan allergisen reaktion riski kohonnut?
- Kuinka todennäköinen on vakava välitön allerginen reaktio?
Varaudu mahdollisiin reaktioihin
On mahdollista, että jonkinasteisia rokotettavalle ominaisia allergiaoireita ilmaantuu. Opasta varautuminen oireenmukaisen allergialääkkeen käyttöön.
Tarvittaessa antihistamiinia voi antaa ennen rokottamista.
Jos epäilet, että rokotettavalle erityisen tarpeellinen rokote voisi aiheuttaa vakavan välittömän reaktion, järjestä rokotus hoitopaikassa, jossa on riittävä hoito- ja seurantavalmius. Rokotetun seuranta-ajan täytyy olla riittävän pitkä.
Jatkorokotukset epäillyn allergisen reaktion jälkeen
Allergisen henkilön rokottaminen vaatii joskus erityisiä toimenpiteitä. Rokotuksen turvallisuustasoa nostetaan, jotta varmistetaan turvallinen ilmapiiri. Rokotus annetaan lääkärin valvonnassa ja rokotetun vointia seurataan riittävästi.
Rokotukset allergiaepäilyn jälkeen
Altistumistilanteen jälkeinen rabiesrokotussarja jatketaan loppuun
Rabies eli vesikauhu on tappava tauti. Altistumistilanteen jälkeinen rokotussarja jatketaan loppuun, vaikka henkilölle ilmaantuisi allergiseen reaktioon viittaavia oireita rokotuksesta.
Jos henkilölle on tullut anafylaksiaan viittaavia oireita rabiesrokotuksen jälkeen, seuraava annos annetaan anafylaktisen reaktion hoitovalmiudessa (aukiolotippa ja anafylaktisen reaktion hoidon lääkitysvalmius).
