Hantaviruksia on useita eri tyyppejä, jotka aiheuttavat erilaisia taudinkuvia.
Etelä-Amerikassa tietyillä alueilla esiintyvä hantaviruksiin kuuluva Andes-virus voi aiheuttaa vakavaa, pääasiassa hengitystieoireista tautia, johon voi liittyä kuumetta, yskää ja joissakin tapauksissa myös pahoinvointia tai ripulia. Andes-virustartunnat ihmisissä ovat olleet hyvin harvinaisia, mutta todetuista tapauksista 20–50 prosenttia on menehtynyt tautiin. Andes-virusta ei luontaisesti esiinny Euroopassa.
Euroopassa tavallisin hantavirus on pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa esiintyvä myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus. Myyräkuume on itsestään paraneva kuumetauti, joita todetaan Suomessa yli tuhat tapausta vuosittain ja johon kuolleisuus on erittäin harvinaista.
Ihminen voi saada tartunnan hengittämällä sisään hiukkasia, jotka ovat peräisin tartunnan saaneiden jyrsijöiden virtsasta, ulosteista tai syljestä.
Hantaviruksista vain Andes-virus, joka on keväällä 2026 risteilyalukseen liittyvien tautitapausten vahvistettu taudinaiheuttaja, voi tarttua ihmisestä toiseen. Andes-viruksen esiintymisalueella suurin osa ihmistapauksista on jyrsijäkontaktissa saatuja, ja ihmisten väliset tartunnat ovat olleet hyvin harvinaisia. Tartunnat ovat vaatineet läheisen ja pitkäkestoisen kontaktin sairastuneeseen henkilöön.
Hantaviruksen aiheuttaman taudin oireet alkavat ihmisellä tavallisesti noin kahden viikon kuluttua tartunnasta, mutta aika voi vaihdella 1–6 viikon välillä.
Jokainen hantavirus liittyy tiettyyn jyrsijälajiin. Andes-viruksen isäntänä toimivaa jyrsijälajia ei esiinny Euroopassa.
Andes-viruksen aiheuttamat tautirypäät ovat olleet pieniä. Vaikka Andes-virus voi olla sairastuneelle vaarallinen, se ei aiheuta samanlaista laajaa epidemiariskiä kuin esimerkiksi koronavirus covid 19, sillä Andes-virus leviää ihmisten välillä vain läheisessä ja pitkäkestoisessa kontaktissa.
Atlantin valtamerellä liikkuneella risteilyaluksella on huhti-toukokuun vaihteessa 2026 sairastunut useampi ihminen Andes-viruksen aiheuttamaan tautiin. Tämänhetkisen tiedon mukaan kaikki sairastuneet henkilöt ovat olleet risteilyaluksella.
Tämänhetkisen arvion mukaan vähintään yksi matkustajista altistui Andes-virukselle oleskellessaan Etelä-Amerikassa ennen laivaan nousemista. Tämän jälkeen hän on saattanut tartuttaa viruksen muihin aluksella olleisiin matkustajiin.
THL seuraa tilannetta yhdessä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa. Eri maiden kansanterveysviranomaiset koordinoivat toimiaan tiiviissä yhteistyössä.
Toisin kuin COVID-19, Andes-hantavirus ei leviä helposti ihmisestä toiseen. Ihmisestä toiseen tapahtuva tartunta on harvinaista ja vaatii pitkäkestoista läheistä kontaktia, usein suljetuissa tiloissa. Lisäksi viruksen luonnollista isäntälajia, jyvärattua (Oligoryzomys longicaudatus) esiintyy vain Etelä-Amerikassa, mikä tekee taudin asettumisesta luontoon muualla maailmassa epätodennäköistä.
Andes-virustartunnan saaneista risteilymatkustajista analysoidut genomitiedot osoittavat, että epidemiaan liittyvä virus on samanlainen kuin Etelä-Amerikassa jo aiemmin kiertäneet Andes-virukset, eikä kyseessä ole uusi virusmuunnos. Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että risteilymatkustajilla havaittu virus leviäisi helpommin tai aiheuttaisi vakavampaa tautia kuin muut Andes-virukset.
Euroopan tartuntatautivirasto on arvioinut Andes-viruksen aiheuttaman riskin Suomen tai muiden Euroopan maiden väestölle hyvin alhaiseksi, sillä virus vaatii pitkäkestoisen kontaktin levitäkseen ihmisestä toiseen. Lisäksi epidemian leviämistä torjutaan nyt tehokkain toimenpitein.
Vähintään 26 matkustajan tiedetään nousseen maihin St. Helenalla ja matkustaneen takaisin kotiin tai muihin kohteisiin. Heidän joukossaan ei ole ollut suomalaisia. Maailman terveysjärjestö (WHO) on jakanut matkustajien tiedot asianomaisille maille, ja matkustajia kehotetaan ottamaan yhteyttä paikallisiin terveysviranomaisiin. Altistuneiden tavoittamiseksi tehdään tartunnanjäljitystä, jotta heidän tilaansa voidaan seurata.
Vaikka viruksen leviäminen olisi mahdollista alukselta poistuneiden matkustajien kautta, Andes-virus ei leviä helposti ihmisestä toiseen. Siksi on epätodennäköistä, että tartunta leviäisi laajemmin, erityisesti viranomaisten toteuttaessa torjuntatoimia. Lisäksi Andes-virusta kantava jyrsijä esiintyy luonnostaan vain Etelä-Amerikassa, joten viruksen leviäminen luontoon muualla maailmassa on epätodennäköistä.
Kaksi suomalaismatkailijaa on 25.4.2026 mahdollisesti altistunut Andes-virukselle lentokoneessa Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. THL sai tiedon altistuneista kansainvälisten viranomaiskanavien kautta perjantaina 8.5. Altistuneiden tavoittamisen jälkeen asiasta kerrottiin julkisuuteen samana päivänä.
Altistuneet ovat oireettomia ja heihin on pidetty tiivistä yhteyttä hyvinvointialueen toimesta. Varotoimenpiteenä henkilöt on asetettu hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavan lääkärin toimesta karanteeniin kuuden viikon ajaksi altistumispäivästä lähtien.
Terveydenhuollossa on hyvät valmiudet testata ja hoitaa henkilöitä, joilla epäillään Andes-virusta. Jos Andes-virukselle altistuneelle ilmaantuisi oireita, hänet ohjataan terveydenhuoltoon ja testattavaksi.
WHO:n ja ECDC:n ohjeistuksen mukaisesti sairastuneen kontaktit jäljitetään ja heidän altistumisensa arvioidaan kahden päivän ajalta ennen oireiden alkua. Altistuneiden jäljittämiseen ja jatkotartuntojen estämiseen on Suomessa hyvät valmiudet normaalin tartuntatautitorjunnan käytäntöjen mukaisesti.
Andes-viruksen testaus perustuu oireisiin, koska testit ovat luotettavia vasta taudin oireisessa vaiheessa. Oireettomia henkilöitä ei testata, sillä liian varhainen testaus antaa usein negatiivisen tuloksen eikä siten sulje pois tartuntaa.
Vaikka tunnetut ihmisten väliset tartunnat ovat tapahtuneet todennäköisimmin selkeästi oireisilta henkilöiltä, tartuttavuusaikaa ei tunneta täysin. On mahdollista, että tartunta voi tapahtua myös hieman ennen kuin varsinaiset oireet ovat selvästi tunnistettavissa. Tästä syystä WHO ja ECDC suosittavat Andes-virustartunnan saaneiden henkilöiden kontaktien jäljittämistä myös kahden päivän ajalta ennen oireiden alkamista.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tartuntatautiasetuksessa luokitellut Andes-viruksen aiheuttama taudin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Tämä mahdollistaa mm. altistuneeksi epäiltyjen henkilöiden asettamisen karanteeniin ja antaa heille oikeuden tartuntatautipäivärahaan.
Hoito on oireenmukaista, erillistä lääkehoitoa tai rokotetta ei ole saatavilla.
Suomessa ei ole syytä olla huolissaan. Suomessa asuville henkilöille tästä tilanteesta koituva tautiriski on erittäin alhainen.