Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tähän ohjeeseen on koottu keskeisimmät asiakasprosessiin liittyvät muutokset 1.1.2025 alkaen uuden vammaispalvelulain tultua voimaan.
Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön. Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987).
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä
Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.
Asiakkaan osallisuus korostuu palveluprosessin kaikissa vaiheissa
Palveluiden toteuttaminen ja seuranta on jatkossa tehtävä yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa niin, että vammaisella henkilöllä on mahdollisuus olla osallisena asiakasprosessin kaikissa vaiheissa.
Vammaisen henkilön osallisuutta on tuettava hänen toimintakykynsä, ikänsä ja kehitysvaiheensa sekä elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Vammaisen lapsen osallisuuden tukemiseen asiakasprosessissa on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Vammaista henkilöä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa. Vammaisella henkilöllä on oikeus käyttää viittomakieltä tai hänelle soveltuvaa kommunikointikeinoa.
(Vammaispalvelulaki 3 §)
Muutoksia palvelutarpeen arviointiin
Vammaisen henkilön palvelutarpeen arviointi tehdään sosiaalihuoltolain ja sitä täydentävän uuden vammaispalvelulain säännösten mukaisesti. Palvelutarpeen arvioinnin aloittamisen määräaika pysyy ennallaan. Palvelutarpeen arvioinnin sisältöön on tehty muutamia lisäyksiä.
Kun arvioidaan henkilön toimintakykyä ja palvelutarvetta erilaisissa toimintaympäristöissä on otettava huomioon henkilön terveydentila, elämäntilanne ja elinolosuhteet sekä niissä tapahtuvat muutokset. Tämä koskee kaikkia asiakasryhmiä, ei vain vammaisia henkilöitä.
Palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelmaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen.
(Sosiaalihuoltolaki 36 §)
Palvelusuunnitelma muuttuu asiakassuunnitelmaksi
Vammaispalvelujen asiakkaille laaditaan jatkossa sosiaalihuoltolain mukainen asiakassuunnitelma.
- Suunnitelmaan on asiakkaan palvelutarpeen edellyttämässä laajuudessa kirjattava selvitys asiakkaan elämäntilanteen ja toimintaympäristön vaikutuksesta toimintakykyyn.
- Suunnitelmaan on kirjattava asiakkaan ehdotus sellaisesta palveluiden tuottamis- ja toteuttamistavasta, jolla voidaan parhaiten vastata hänen tarpeisiinsa.
- Jos asiakkaan ja työntekijän näkemykset asiakkaan toimintakyvystä erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä poikkeavat toisistaan, tulee suunnitelmaan kirjata kummankin osapuolen näkemykset.
- Jos vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä, ne on kirjattava asiakassuunnitelmaan.
(Vammaispalvelulaki 4 §)
(Sosiaalihuoltolaki 39 §)
Palvelutarpeen arvioinnin, asiakassuunnitelman ja päätöksen keskinäistä suhdetta vahvistetaan
Asiakassuunnitelma ei jatkossakaan luo oikeutta palveluihin. Lähtökohtana päätöksenteossa on kuitenkin se, että päätös perustuu asiakassuunnitelmaan kirjattuihin palveluihin.
Jos asiakassuunnitelmaan kirjatusta sosiaalipalvelujen kokonaisuudesta poiketaan, poikkeaminen on jatkossa perusteltava päätöksessä.
(Sosiaalihuoltolaki 45 §)
Päätöstä tehtäessä on lisäksi otettava huomioon palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelmaa laadittaessa määritellyt henkilön yksilölliset tarpeet.
Virkasuhteessa oleva sosiaalihuollon ammattihenkilö vastaa vammaisen henkilön asiakasprosessista
Vammaisen henkilön palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman tekemisestä vastaa aina sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) tarkoitettu virkasuhteessa oleva ammattihenkilö.
(Vammaispalvelulaki 4 §)
Virkasuhteessa olevan sosiaalihuollon ammattihenkilön tulee aina tehdä vammaisen henkilön palveluita koskevat päätökset.
(Vammaispalvelulaki 5 §)
Päätökset on toimeenpantava kolmessa kuukaudessa
Vammaispalvelulaissa ei enää ole erillistä säännöstä siitä, missä ajassa asian vireilletulosta päätös on tehtävä. Vammaispalveluissa päätös tulee toimeenpanna sosiaalihuoltolain mukaisesti kolmessa kuukaudessa, ellei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle ole muuta asiakkaan tarpeeseen liittyvää erityistä perustetta.
(Sosiaalihuoltolaki 45 §)
Päätösten tulee olla lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa olevia
Vammaisen henkilön palveluita koskevat vammaispalvelulain mukaiset päätökset on tehtävä siten, että ne ovat voimassa toistaiseksi. Päätös voi kuitenkin olla määräaikainen, jos henkilön oma etu, yksilöllinen tilanne tai palvelun luonne edellyttävät määräaikaista päätöstä.
(Vammaispalvelulaki 5 §)
Yksilöllisten tarpeiden mukainen palvelukokonaisuus
Vammaispalvelulain tarkoituksena on muun ohella turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.
(Vammaispalvelulaki 1 §)
Palvelut on toteutettava sisällöltään, laadultaan, määrältään ja tuottamistavaltaan vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisina.
Palveluiden järjestäjän on huolehdittava, että vammaisen henkilön eri lakeihin perustuvat palvelut muodostavat vammaispalvelulain tarkoitusta toteuttavan yhtenäisen kokonaisuuden. Perheelle järjestettävät palvelut sisällytetään osaksi vammaisen henkilön palvelukokonaisuutta.
(Vammaispalvelulaki 5 §)