Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.
Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987).
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä
Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.
Asiakassuunnitelman laatiminen
Asiakassuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee. Asiakassuunnitelmasta käyvät riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne henkilön yksilölliseen toimintakykyyn, elämäntilanteeseen ja palvelutarpeeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä.
Palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla (31.12.2024 saakka palvelusuunnitelma), ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Asiakassuunnitelman sijaan voidaan tilanteen mukaan tehdä myös muu vastaava suunnitelma.
Suunnitelman laatiminen on ilmeisen tarpeetonta, jos palvelutarpeen arviointi on riittävä tukimuoto asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseksi.
(Sosiaalihuoltolaki 39 §)
Asiakassuunnitelma laaditaan sosiaalihuoltolain säännösten perusteella. Vammaispalvelulain säännökset täydentävät sosiaalihuoltolain säännöksiä. Vastuu suunnitelman tekemisestä on sillä hyvinvointialueella, jossa asiakkaalla on kotikunta.
Sosiaalihuollon ammattihenkilö laatii asiakassuunnitelman
Vammaisen henkilön asiakassuunnitelman tekemisestä vastaa aina sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) tarkoitettu virkasuhteessa oleva ammattihenkilö.
(Vammaispalvelulaki 4 §)
Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asiakassuunnitelman laatimisesta vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä.
(Sosiaalihuoltolaki 36 §)
Asiakassuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa
Vammaisella henkilöllä on oikeus käyttää viittomakieltä tai hänelle soveltuvaa kommunikointikeinoa. Asiakkaan oikeudesta käyttää suomen, ruotsin ja saamen kieltä sekä oikeudesta tulkkaukseen säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 5 §:ssä sekä kielilaissa (423/2003).
Vammaisen lapsen osallisuuden tukemiseen asiakasprosessissa on kiinnitettävä erityistä huomiota.
(Vammaispalvelulaki 3 §)
Yksilöllinen asiakassuunnitelma laaditaan yhdessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen perheensä tai muiden henkilön hyvin tuntevien läheisten kanssa. Yhteistyötä voidaan tehdä laajasti eri toimijoiden kanssa. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa luvalla suunnitelmapalaveriin voidaan pyytää esimerkiksi perheenjäseniä, ystäviä, tukihenkilöitä, terapeutteja, päiväkodin, koulun tai muita asian kannalta tarpeellisia henkilöitä.
Huomioi vammaisen henkilön osallisuus asiakasprosessissa
Asiakassuunnitelma on tehtävä yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa niin, että vammaisella henkilöllä on mahdollisuus olla osallisena. Vammaisen henkilön osallisuutta on tuettava hänen toimintakykynsä, ikänsä ja kehitysvaiheensa sekä elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Vammaista henkilöä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa.
Vammaisen henkilön osallisuus asiakasprosessissa:
Palvelutarpeen arviointi
Asiakkaan tahdon selvittäminen erityistilanteissa
Asiakkaan tahtoa on selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa:
- jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen tai
- täysi-ikäinen asiakas ei ymmärrä ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia.
Näissäkin tilanteissa tulisi selvittää asiakkaan toiveet ja mielipide mahdollisimman tarkkaan. Tällöin voisi yhteistyö asiakkaan, hänen läheistensä, viranomaisten ja palvelun tuottajan välillä parhaiten johtaa asiakkaan edun mukaiseen ratkaisuun.
Asiakkaan omaisella tarkoitetaan lähinnä aviopuolisoa, lapsia, vanhempia ja sisaruksia. Muu läheinen voisi olla muun muassa asiakkaan avopuoliso tai muu asiakkaan kanssa pysyvästi asuva henkilö taikka muutoin läheinen ystävä.
(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 9 §)
Asiakkaan oikeus kieltäytyä asiakassuunnitelmasta
Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä suunnitelman laatimisesta. Hänelle on ennen toimenpiteistä luopumista annettava selvitys hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erilaisista vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Kieltäytymisestä on hyvä tehdä merkintä asiakkaan asiakastietoihin, jotta tiedetään miksi suunnitelmaa ei ole laadittu. Kieltäytyminen ei koskaan ole este palvelujen hakemiselle tai niiden myöntämiselle.
Asiakassuunnitelman sisältö
Asiakkaan näkemys, toivomukset ja mielipiteet tarvittavista palveluista ja tukitoimista kirjataan asiakassuunnitelmaan. Asiakassuunnitelmaa laadittaessa tulee tavoitteena olla asiakkaan ja työntekijän yhteinen näkemys asiakkaan toimintakyvystä ja tarvittavista palveluista. Jos palveluista tai palvelujen järjestämistavasta ei päästä yhteisymmärrykseen, on erityisen tärkeää kirjata sekä asiakkaan että työntekijän näkemykset mahdollisine perusteluineen.
Asiakassuunnitelma sisältää asiakkaan palvelutarpeen edellyttämässä laajuudessa seuraavat asiat:
- asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tuen tarpeesta;
- asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tarvittavista palveluista ja toimenpiteistä;
- omatyöntekijän tai muun asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän arvio asiakkaan terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömistä sosiaalipalveluista sekä niiden alkamisajankohdasta ja kestosta;
- tiedot siitä, kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tai muu asiakkaan palveluista vastaava työntekijä tulevat tapaamaan;
- asiakkaan ja työntekijän arvion asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista;
- asiakkaan ja työntekijän yhdessä asettamat tavoitteet, joihin sosiaalihuollon avulla pyritään;
- arvion asiakkuuden kestosta;
- tiedot eri alojen yhteistyötahoista, jotka osallistuvat asiakkaan tarpeisiin vastaamiseen ja vastuiden jakautuminen niiden kesken;
- suunnitelman toteutumisen seurantaa, tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot
- selvityksen asiakkaan elämäntilanteen ja toimintaympäristön vaikutuksesta toimintakykyyn;
- asiakkaan ehdotuksen sellaisesta palveluiden tuottamis- ja toteuttamistavasta, jolla voidaan parhaiten vastata hänen tarpeisiinsa.
(Sosiaalihuoltolaki 39 §)
Asiakassuunnitelmasta on riittävän yksityiskohtaisesti käytävä ilmi asiakkaan yksilöllinen tilanne niiltä osin kuin se vaikuttaa palvelujen sisällöstä, toteuttamistavasta ja määrästä päättämiseen. Vammaan ja sairauteen liittyvien seikkojen ohella asiakkaan yksilöllisen tilanteen selvittäminen voi vaatia huomion kiinnittämistä myös hänen työssäkäyntiinsä, opiskeluunsa, asumismuotoonsa sekä perhesuhteisiinsa.
Asiakassuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon lisäksi seuraavat sosiaalihuoltolain säännökset:
- asiakkaan etua koskeva 4 § (Finlex)
- lapsen etua koskeva 5 § (Finlex)
- sosiaalihuollon keskeisiä periaatteita koskeva 30 § (Finlex)
- asiakkaan kuulemista koskeva 31 § (Finlex)
- lapsen ja nuoren mielipiteitä ja toivomuksia koskeva 32 § (Finlex)
Mitä asiakassuunnitelmaan on kirjattava vammaispalvelulain mukaan?
Asiakassuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ainakin seuraavat vammaispalvelulakiin (675/2023) kirjatut palveluja koskevat vaatimukset.
Valmennuksesta päätettäessä on otettava huomioon asiakassuunnitelmaan kirjatut yksilölliset tarpeet ja oma näkemys tarvittavasta valmennuksesta sekä sen tavoitteista.
Henkilökohtaisesta avusta päätettäessä on otettava huomioon asiakkaan oma mielipide, elämäntilanne ja asiakassuunnitelmaan kirjattu avun tarve.
Henkilökohtaisen avun sijaisjärjestelyjen tuottamis- ja toteuttamistavat avustajan poissaolotilanteiden varalta on kirjattava asiakassuunnitelmaan ja palvelua koskevaan päätökseen.
Työnantajamallin käytön edellytyksenä on, että vammainen henkilö kykenee vastaamaan työnantajan velvollisuuksista. Lisäksi edellytyksenä on, että vammainen henkilö antaa asiakassuunnitelmaan kirjattavan suostumuksensa työnantajana toimimiseen.
Avustajan palkan sekä työnantajana toimimisesta aiheutuvien kulujen perusteet ja korvaamistapa on kirjattava asiakassuunnitelmaan ja päätökseen.
Työnantajan vastuista ja velvollisuuksista annettavan selvityksen antamisen tapa ja sisältö on kirjattava asiakassuunnitelmaan. (ks. HE 191/2022)
Erityisen osallisuuden tuesta päätettäessä on otettava huomioon asiakassuunnitelmaan kirjattu yksilöllisen avun ja tuen tarve, asiakkaan omat toivomukset, elämäntilanne sekä muu palvelukokonaisuus.
Tuetun päätöksenteon tarve on arvioitava yhdessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa sekä kirjattava asiakassuunnitelmaan, ja erillisenä palveluna toteutettavasta tuetusta päätöksenteosta päätettäessä on otettava huomioon asiakassuunnitelmaan kirjatut yksilölliset tarpeet ja asiakkaan oma näkemys tarvittavasta tuesta.
Vaativasta moniammatillisesta tuesta päätettäessä on otettava huomioon asiakkaan kommunikointikeino, asiakassuunnitelmaan kirjattu yksilöllinen tuen tarve ja asiakkaan toivomukset sekä elämäntilanne, jossa hän tarvitsee tukea.
Asumisen tuesta päätettäessä on otettava huomioon asiakassuunnitelmaan kirjattu yksilöllinen tuen tarve, asiakkaan toivomukset ja asumisen tuen merkitys vammaisen henkilön itsenäiselle elämälle.
Lyhytaikaisesta huolenpidosta päätettäessä on otettava huomioon asiakassuunnitelmaan kirjattu avun, tuen ja huolenpidon tarve, vammaisen henkilön toivomukset sekä perheen tilanne kokonaisuudessaan.
Liikkumisen tuesta päätettäessä on otettava huomioon asiakassuunnitelmaan kirjattu liikkumisen tuen tarve, muut käytettävissä olevat palvelut ja toimintaympäristön esteettömyys.
Asiakassuunnitelman sisältö sovitetaan yhteen muiden palvelujen ja tukitoimien kanssa
Asiakassuunnitelman sisältö on sovitettava yhteen henkilön tarvitsemien muiden hallinnonalojen palvelujen ja tukitoimien kanssa. Asiakassuunnitelma kattaa sekä sosiaalihuoltolain että vammaispalvelulain ja tarvittaessa muiden lakien perusteella toteutettavat palvelut. Lisäksi voidaan laatia muiden hallinnonalojen kanssa yhteinen asiakassuunnitelma, jos asiakas suostuu tähän.
(Sosiaalihuoltolaki 39 §)
Muut asiakkaalle laadittavat suunnitelmat
Suunnitelman laadinnassa on hyvä ottaa myös huomioon asiakkaan muut suunnitelmat, kuten omaishoidon tukeen liittyvä hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakkaan suostumuksella voidaan myös laatia sosiaalihuollon ja muiden hallinnonalojen (esimerkiksi varhaiskasvatus tai koulu) palveluja ja tukitoimia koskeva yhteinen suunnitelma.
Itsemääräämisoikeutta edistävät toimet asiakassuunnitelmassa
Jos vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä, ne on kirjattava asiakassuunnitelmaan.
(Vammaispalvelulaki 4 §)
Kehitysvammalaki velvoittaa kirjaamaan asiakassuunnitelmaan erityishuollossa olevien osalta itsemääräämisoikeuden toteutumisen edellytyksenä olevat erityiset toimet. Näiden toimien kirjaaminen asiakassuunnitelmaan saattaa kuitenkin olla tarpeen myös muiden vammaisten henkilöiden kohdalla.
Hallituksen esityksen (191/2022) mukaan itsemääräämisoikeutta vahvistavia, asiakassuunnitelmaan kirjattavia toimenpiteitä ovat:
- toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi
- kohtuulliset mukautukset henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi ja
- henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät.
Lisäksi erityishuollossa olevan henkilön kohdalla kirjataan myös nämä:
- keinot, joilla henkilön palvelut toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä ja
- rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään.
Kotikäynnin merkitys
Asiakkaan luo on suositeltavaa tehdä kotikäynti asiakassuunnitelmaa tehtäessä.
Asiakassuunnitelman sitovuus ja merkitys
Asiakassuunnitelma ei luo oikeutta palveluihin. Asiakassuunnitelma on asiakkaan ja sosiaalihuollon toteuttajan välinen toimintasuunnitelma. Palveluja ja tukitoimia haetaan useimmiten erillisellä hakemuksella.
Asiakassuunnitelma toimii myönnettävien palvelujen pohjana ja perusteluna. Kiireellisissä tilanteissa voi olla tarpeen myöntää jokin palvelu ennen asiakassuunnitelman tekemistä.
Päätöksenteossa on huomioitava asiakassuunnitelman sisältö. Jos asiakassuunnitelmaan kirjatusta sosiaalipalvelujen kokonaisuudesta poiketaan, poikkeaminen on perusteltava päätöksessä.
(Sosiaalihuoltolaki 45 §)
Perusteluvelvollisuuden tarkoituksena on turvata asiakkaan osallistumista omien palvelujensa suunnitteluun ja niistä päättämiseen sekä päätöksentekijän mahdollisuutta varmistaa asiakkaan edun toteutuminen kaikissa tilanteissa. Tällä korostetaan palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman merkitystä ja niiden keskinäistä yhteyttä päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon.
Myös erimielisyystilanteissa ja mahdollisessa muutoksenhakuvaiheessa suunnitelmalla on merkitystä. Erimielisyys voi koskea esimerkiksi palvelujen järjestämis- tai toteuttamistapaa tai määrää. Varsinkin tilanteessa, jossa määrärahoja ei ole tarvetta vastaavalla tavalla varattu hyvinvointialueella riittävästi tai ei lainkaan, on vammaisella henkilöllä mahdollisuus viitata valituksessaan yksilöllisesti laaditussa suunnitelmassa kuvattuun yksilölliseen palvelutarpeeseensa ja siinä järjestettäväksi sovittuihin palveluihin ja tukitoimiin.
Asiakassuunnitelman tarkistaminen
Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa.
(Sosiaalihuoltolaki 39 §)
Käytännössä asiakassuunnitelma tarkistetaan silloin, kun asiakkaan tuen tarpeissa tai elämäntilanteessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Suunnitelmaan on hyvä sisällyttää maininta siitä, kuinka usein suunnitelmaa tarkistetaan.
Vammaisen henkilön yksilöllinen elämätilanne ja elämänmuutostilanteet vaikuttavat tarkistamisen aikaväliin. Yleensä on perusteltua tarkistaa suunnitelma noin 2–3 vuoden välein.
Vammaisella henkilöllä on aina oikeus pyytää suunnitelman tarkistamista.
Erityishuollossa olevan henkilön asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa tulee erityisesti arvioida käytetyn rajoitustoimenpiteen vaikutusta asiakassuunnitelmaan.
Suunnitelman tarkistamisesta huolehtii virkasuhteessa oleva sosiaalihuollon ammattihenkilö. Suunnitelman tarkistamisen yhteydessä ei yleensä tarvitse läpikäydä kaikkia kartoitusvaiheen asioita: perusta on olemassa ja siihen tehdään muutoksia, korjauksia ja/tai tarkennuksia.
Lähteet
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)
Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys 191/2022 eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 (Finlex)