Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.
Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987).
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä
Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.
Huomioi soveltamisala
Vammaispalvelulain 2 §:ssä säädetään lain soveltamisalasta ja suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Vammaispalvelulakia sovelletaan lain 2 §:ssä määriteltyyn vammaiseen henkilöön. Oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on henkilöllä, joka täyttää kaikki 2 §:ssä mainitut edellytykset.
Lisäksi laissa on säädetty palvelukohtaisia myöntämisedellytyksiä. Vammaisen henkilön on täytettävä myös palvelukohtaiset myöntämisedellytykset, jotta hän on oikeutettu palveluun.
Oikeus asumisen tukeen
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada asumisen tukea, jos hän tarvitsee apua tai tukea voidakseen hoitaa päivittäiset toimensa. Asumisen tukea voivat saada sekä jatkuvasti ja runsaasti että myös vähemmän, mutta välttämättä apua tarvitsevat henkilöt.
Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan toimia, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta toistuvasti tietyin väliajoin.
(Vammaispalvelulaki 18 §)
Asumisen tuen tarkoitus ja sisältö
Asumisen tuen tarkoitus on, että vammainen henkilö voi asua mahdollisimman itsenäisesti silloinkin, kun hän tarvitsee apua tai tukea asumisessa.
Asumisen tuki sisältää tarvittavan avun ja tuen
- päivittäisissä toimissa
- vuorovaikutuksessa
- osallisuudessa sekä
- niissä itsehoitoa vastaavissa toimenpiteissä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon ja pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon.
Asumisen tukeen ei lähtökohtaisesti kuulu asuntoa. Poikkeuksen tästä muodostaa asumisen tuen toteuttaminen ryhmämuotoisena asumisena. Tällöin asunto kuuluu asumisen tuen kokonaisuuteen, vaikka se voidaan vuokrata erilliseltä vuokranantajalta.
Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan toimia, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta toistuvasti tietyin väliajoin. Päivittäiset toimet ovat osa tavanomaista elämää.
Päivittäisiä toimia ovat esimerkiksi
- liikkuminen
- asiointi
- kotityöt
- lastenhoito
- pukeutuminen sekä
- henkilökohtaisen hygienian hoito ja wc-käynnit.
Asiointiin sisältyy sekä asiointi kodin ulkopuolella että asioiden hoitaminen kotona verkon välityksellä. Kotitöitä ovat esimerkiksi ruuan valmistaminen, siivoaminen, vaatteiden ja kodin tekstiilien huoltaminen sekä muut tavanomaisesti itse tehtävät kotityöt.
Avun tarve, joka liittyy pelkästään esimerkiksi viikko- tai suursiivoukseen, lumenluontiin tai asunnon remontointiin, ei sellaisenaan oikeuta asumisen tukeen.
Päivittäisten toimien lisäksi asumisen tukeen sisältyy myös apu ja tuki, jota järjestetään vuorovaikutukseen, osallisuuteen sekä itsehoitoa vastaaviin toimenpiteisiin, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon.
Kun asumisen tukeen sisältyy itsehoitoon rinnastettavia toimia, terveydenhuollon vastuulla on vammaisen henkilön, henkilökohtaisen avustajan, omaishoitajan tai muun palvelua toteuttavan henkilön perehdyttäminen ja ohjaaminen tehtävässä. Ohjauksen tarve ja toteutus riippuvat kyseessä olevista toimenpiteistä, vammaisen henkilön yksilöllisistä tarpeista sekä muista tilannekohtaisista tekijöistä.
Asumisen tukeen tarvittaessa liitettävät terveydenhuolto- ja muut palvelut
Asumisen tukeen on liitettävä tarvittaessa terveydenhuoltolain perusteella kotiin järjestettäviä terveydenhuollon palveluita taikka sosiaalihuoltolain tai muiden lakien perusteella järjestettäviä palveluita siten, että ne muodostavat henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaisen palvelukokonaisuuden.
(Vammaispalvelulaki 18 §)
Asumisen tukeen on liitettävä tarvittaessa esimerkiksi kotisairaanhoito ja henkilön tarvitsemat muut terveydenhuollon palvelut. Lisäksi asumisen tukeen on liitettävä tarvittaessa muun muassa sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävä kotihoito ja sosiaaliohjaus. Vastuu terveydenhuollon palveluiden sisällöstä ja niiden toteuttamisesta on aina terveydenhuollon viranomaisilla.
Asumisen tuen järjestämisestä vastaavan toimintayksikön on osaltaan huolehdittava siitä, että vammaisen henkilön terveydenhuollon palveluiden tarve välittyy terveydenhuollon palveluiden järjestäjätaholle. Näin hänellä on tosiasiallinen mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut. Lähtökohtaisesti tietoja voidaan luovuttaa terveydenhuollolle asiakkaan suostumuksella tai laissa erikseen säädetyissä tilanteissa.
Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien näkökohtien ohella asumisen tuessa on aina huolehdittava vammaisen henkilön yksilöllisen elämän ja osallisuuden toteutumisesta hänen toiveidensa mukaisesti. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa vammainen henkilö tarvitsee jatkuvaa toisen henkilön läsnäoloa turvallisuutensa varmistamiseksi. Näitä tilanteita on esimerkiksi henkilöillä, jotka elävät elämää ylläpitävän hengityslaitehoidon varassa tai joilla on muuten jatkuvaa toisen henkilön saatavilla oloa edellyttäviä sairauksia.
Asumisen tukea voidaan järjestää useisiin eri asumismuotoihin
Asumisen tuki voidaan järjestää yksittäiseen asuntoon tai ryhmämuotoisesti toteutettuun asumiseen.
(Vammaispalvelulaki 18 §)
Asumisen tukea voidaan järjestää monipuolisesti erilaiset asumismuodot huomioiden. Asumisen tuki on mahdollista järjestää esimerkiksi
- henkilön yksityisasuntoon
- useamman henkilön yhteiseen asuntoon
- normaalin asuntokannan seassa olevaan asuntoryhmään tai erillisistä asunnoista koostuvaan asuntojen verkostoon tai
- ryhmämuotoisesti toteutettuun asumiseen.
Asumismuodosta riippumatta asumisen tuki tulee järjestää vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Lähtökohtaisesti asumisen tuessa hyödynnettävien asumismuotojen tulee myös kuulua normaaliin asuntokantaan, jotta niistä ei muodostu erityisryhmäkeskittymiä.
Lisäksi ryhmämuotoisessa asumisessa on huomioitava vammaisen henkilön yhdenvertaisuus. Tämä edellyttää, että asukkaan omassa käytössä oleva tila täyttää tavanomaisen asunnon tunnuspiirteet.
Asumisen tuen määrä ja toteuttamistavat
Asumisen tukea on järjestettävä vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukainen määrä ensisijaisesti vammaisen henkilön toivomalla toteuttamistavalla. Asumisen tuki on toteutettava siten, että vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus, osallisuus ja yksityisyys toteutuvat.
(Vammaispalvelulaki 18 §)
Asumisen tuki on jatkuvaa tai pysyväisluonteista tukea. Se voi olla määrältään runsasta tai vähäisempää, mutta silti sellaista tukea, jota ilman vammainen henkilö ei pärjäisi.
Asumisen tuen tarve voi olla myös vaihtelevaa tarvetta, jota ei aina ole mahdollista ennakoida. Apu ja tuki on tarvittaessa turvattava vuorokauden eri aikoina.
Asumisen tuki mahdollistaa myös vaativaa sekä monialaista apua ja tukea runsaasti sekä jatkuvasti tarvitsevien vammaisten henkilöiden asumisen mahdollisimman itsenäisesti henkilön omia valintoja kunnioittaen.
Vammaispalvelulaissa ei tyhjentävästi määritellä, millä tavoin asumisen tuki voidaan toteuttaa. Tarkoituksena on mahdollistaa asumisen tuen toteuttamistapojen kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Asumisen tuki voidaan toteuttaa esimerkiksi
- henkilökohtaisen avun
- asumisen tuen työntekijöiden
- perhehoidon
- sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalvelujen
- lapsiperheiden kotipalvelun tai
- kotihoidon avulla tai
- näitä toteuttamistapoja yhdistelemällä.
Asumisen tuen kokonaisuuteen voi kuulua myös omaishoidon tuki.
Myös valmennus ja erityinen osallisuuden tuki voivat olla osa asumisen tuen kokonaisuutta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos vammaisen henkilön tavoitteena on siirtyä ryhmämuotoisesta asumisesta itsenäiseen asumiseen tai henkilö tarvitsee erityistä osallisuuden tukea harrastukseensa.
Tarvittavan asumisen tuen sisällöstä, määrästä ja toteutustavasta päätettäessä on otettava huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjattu yksilöllinen tuen tarve ja toivomukset sekä asumisen tuen merkitys vammaisen henkilön itsenäiselle elämälle. Asumisen tuen sisältö, määrä ja toteuttamistapa on kirjattava päätökseen.
(Vammaispalvelulaki 18 §)
Itsenäisellä elämällä viitataan YK:n vammaisyleissopimuksen 19 artiklan sisältämään säännökseen siitä, että vammaisella henkilöllä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa hän asuu. Vammaissopimus velvoittaa myös turvaamaan riittävät ja henkilön osallisuutta tukevat kotiin annettavat palvelut.
Vammaisen henkilön oma näkemys palveluiden tarpeesta ja tuottamistavasta on aina kirjattava asiakassuunnitelmaan ja asiakassuunnitelmasta poikkeaminen on perusteltava.
Päätöksenteossa ja palvelun toteuttamisessa on lisäksi huomioitava vammaisen henkilön
- itsemääräämisoikeus
- osallisuus
- yksityisyys
- turvallisuus sekä
- oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Asumisen tuen on vammaispalvelulain tarkoituksen mukaisesti tuettava henkilön itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumista.
Asumisen tuessa itsemääräämisoikeus merkitsee esimerkiksi sitä, että vammainen henkilö voi lähtökohtaisesti määritellä itse oman päivärytminsä. Henkilöstön määrä on mitoitettava ja työvuorot järjestettävä asukkaiden tarpeiden perusteella ottaen kuitenkin huomioon työlainsäädäntö. Tämän toteutumisesta on huolehdittava sekä ryhmämuotoisessa asumisessa että tavalliseen yksityiskotiin tuoduissa palveluissa. Itsemääräämisoikeus toteutuu hyvin silloin, kun palvelut joustavat vammaisen henkilön aikataulun mukaan eikä toisin päin.
Asumisen tuen toteuttamistapaa valittaessa on otettava huomioon myös henkilön oikeus osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen saman ikäisten ihmisten kanssa. Samoin on kiinnitettävä huomiota yksityisyyden kunnioittamiseen, joka kuuluu sosiaalihuollon keskeisiin periaatteisiin.
Asumisen tuen järjestämiseen ja käytännön toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota silloin, kun henkilön toimintarajoite edellyttää keskeytyksetöntä avun saatavilla oloa. Samoin silloin kun avun lyhytaikainenkin viivästyminen tai puute voi aiheuttaa henkeä uhkaavan tilanteen.
Asumisen tuen toteutustavan on turvattava vammaisen henkilön tarvitsema välttämätön apu elintärkeiden toimintojen ylläpitämisessä ja viivytyksetön avunsaanti odottamattomissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi elämää ylläpitävän hengityslaitehoidon varassa elävillä henkilöillä.