Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.
Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987).
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä
Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.
Hakemus ja asian vireilletulo
Vammaispalvelulain mukaisia palveluita haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimelta. Palveluiden hakemista ja hakemuksen käsittelyä sääntelee yleislakina hallintolaki, jonka mukaan hallintoasia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti.
(Hallintolaki 19 §)
Sosiaalihuollossa asiakkaan tai tämän edustajan ilmoitusta, joka sisältää vaatimuksen palvelujen saamiseksi, kutsutaan hakemukseksi.
Sosiaalihuollossa asia voi tulla vireille yhteydenotolla, jonka ei tarvitse olla kirjallinen tai noudattaa jotakin tiettyä muotoa. Hakemus voi olla myös suullinen. Hakijan ja sosiaalityöntekijän oikeusturvan takia ja asian sujuvan hoitamisen turvaamiseksi hakemus on kuitenkin hyvä tehdä aina kirjallisesti. Jos asiakas ilmaisee vaatimuksensa suullisesti, sosiaalihuollon työntekijän on kirjattava vaatimukset.
Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuoltoa koskeva asia voi hakemuksen lisäksi tulla vireille silloin, kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä on muutoin tehtävissään saanut tietää mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta henkilöstä. Asian vireilletulo edellyttää siis yhteydenottoa sosiaalitoimeen, ellei sosiaalihuollon tarve jo valmiiksi ole sosiaalihuollon työntekijän tiedossa.
(Sosiaalihuoltolaki 34 §)
Yhteydenotto voidaan tulkita hakemukseksi
Yhteydenottaja voi olla asiakas itse, viranomainen, vanhempi, huoltaja, puoliso tai muu asiakkaan edustaja. Mikäli ilmoitus palvelutarpeesta on tullut muulta taholta kuin asianosaiselta itseltään, kerrotaan hänelle yhteydenoton syy ja sisältö sekä yhteydenottajataho.
Yhteydenotto voi tapahtua puhelimitse, se voi olla hakemus tai muu kirjallinen ilmoitus tai henkilökohtainen työntekijän tapaaminen.
Ensimmäinen yhteydenotto hyvinvointialueelle voidaan katsoa hakemukseksi, jos vammainen henkilö ilmaisee tarvitsevansa tai hakevansa tiettyä yksilöityä palvelua tai tukitoimea, esimerkiksi henkilökohtaista apua. Tämä ei kuitenkaan poista velvollisuutta selvittää vammaispalvelujen tarvetta, joka on myös olennainen osa palvelusuunnitelman laatimisprosessia.
Jos työntekijälle jää epäselväksi suullisesta yhteydenotosta se, onko kyse hakemuksesta, asiaa tulee tiedustella tarkemmin yhteydenottajalta.
Asia on käsiteltävä viivytyksettä. Tämä vaatimus koskee palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelman laatimista sekä palveluja ja tukitoimia koskevien päätösten tekoa.
(Sosiaalihuoltolaki 36 § ja 45 §)
Ohjaus oikealle viranomaiselle on tärkeää
Vireilletulo- ja palvelutarpeen selvittämisvaiheisiin voi kuulua selvittelyä siitä, mitkä palvelut ovat asiakkaalle tarpeellisia ja kenelle viranomaiselle asiakkaan asian hoitaminen kuuluu.
Vammaispalvelua koskevaa hakemusta ei kuitenkaan voi ilman asiakkaan suostumusta jättää käsittelemättä vammaispalveluhakemuksena ja käsitellä muun lain nojalla järjestettäviä palveluja koskevana hakemuksena.
Asiakkaalla on aina oikeus saada hakemukseensa kirjallinen, muutoksenhakuohjeella varustettu päätös.
(Sosiaalihuoltolaki 45 §)
Väärälle viranomaiselle erehdyksessä toimitettu asiakirja
Viranomaisen, jolle on erehdyksestä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, on viipymättä siirrettävä asiakirja toimivaltaiseksi katsomalleen viranomaiselle. Siirrosta on ilmoitettava asiakirjan lähettäjälle. Esimerkiksi vammaispalveluihin saapunut Kelalle kuuluva hakemus, kuuluu siirtää Kelaan käsiteltäväksi.
(Hallintolaki 21 §)
Vammaispalvelujen asiakkuus
Sosiaalihuollon asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää henkilöä. Sosiaalihuoltolain 34 §:n 2 momentin mukaan sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai kun muulla tavoin vireille tullutta asiaa ryhdytään käsittelemään tai henkilölle annetaan sosiaalipalveluja.
Asiakkuus päättyy, kun sosiaalihuollon asiakasasiakirjaan merkitään tiedoksi, että sosiaalihuollon järjestämiselle ei ole perustetta.
(Sosiaalihuollon asiakaslaki 3 §)
(Sosiaalihuoltolaki 34 §)
Vammaispalvelulaissa säädetään, ketkä kuuluvat näiden lakien soveltamisalaan. Voit lukea asiasta lisää vammaispalvelulain soveltamisala -sivulta.
Vammaispalvelulain mukaisia palveluja annetaan henkilölle, jolla on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla.
Sosiaalihuollon asiakkuus ei ala, mikäli asianomainen tai hänen edustajansa kokee, ettei tarvetta palveluille ole ja kieltäytyy palvelutarpeen selvittämisestä.
Lähteet
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Finlex)