Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä sivu on tarkoitettu hyvinvointialueiden asiantuntijoille ja johdolle työn tueksi. Sivulta löytyvät kootusti tiedot laskennassa käytettävistä indikaattoreista, mistä rekistereistä ja tietolähteistä tiedot poimitaan, ennakkolaskelmien ja valtiovarainministeriölle toimitettavien lopullisten laskelmien aikataulut sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
HYTE-kerroin on osa hyvinvointialueiden lakisääteistä valtionrahoitusta ja sen keskeinen tavoite on tukea väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämistä, vahvistaa ehkäisevää työtä osana sosiaali- ja terveyspalveluja sekä hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua pitkällä aikavälillä.
Laskennassa käytettävät indikaattorit
HYTE-kerroin lasketaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa ja toiminnan tulosta kuvaavien indikaattoreiden perusteella. Molempien osuuksien painoarvo kertoimen laskemisessa on 50 prosenttia.
Toimintaa kuvaavat indikaattorit (prosessi-indikaattorit)
- Lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen
- Kouluterveydenhuollon 8.-luokkalaisten terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen
- Lasten tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko (MPR) -rokotuskattavuus
- Alkoholinkäytön mini-intervention toteutuminen, kun juomiseen liittyy haitta tai haittariski
- Elintapaneuvonta tyypin 2 diabetesriskissä oleville Käypä hoito -suosituksen mukaisesti
- Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään
Muutosta kuvaavat indikaattorit (tulosindikaattorit)
- Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta
- Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä
- Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevat 18–24-vuotiaat, prosenttia ikäluokasta
- Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, prosenttia ikäluokasta
- Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18–34-vuotiaat, prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä
Yksityiskohtaiset indikaattoritiedot on kuvattu hyvinvointialueiden HYTE-kerroinraportissa, Sotkanetissä ja hyvinvointialueiden HYTE-kertoimen menetelmäraportissa.
Tietolähteet
THL poimii indikaattorien tiedot HYTE-kertoimen laskentaa varten alla olevista tilastoista ja rekistereistä.
- Avohilmosta (THL)
- Terveys-Hilmosta (THL)
- Rokotusrekisteristä (THL)
- Erikoissairaanhoitotilastosta (THL)
- Perusterveydenhuoltotilastosta (THL)
- Eläketurvakeskuksesta (ETK)
- Toimeentulorekisteristä (THL)
- Työnvälitystilastosta (TEM)
- Työssäkäyntitilastosta (Tilastokeskus)
HYTE-kertoimen määrittelyssä käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja.
Jos tietoa ei ole lainkaan saatavilla, saa hyvinvointialue kyseisen tiedon osalta laskennassa alimman mahdollisen arvon.
Laskentaprosessin vaiheet
- Hyvinvointialueen ammattilainen tekee kirjauksen potilastietojärjestelmään.
- Kirjaukset päivittyvät THL:n hoitoilmoitusjärjestelmään (Avohilmo tai Terveys-Hilmo) - hyvinvointialue varmistaa, että kirjaus on merkitty Hilmoihin siirtyväksi.
- THL poimii kirjaukset rekisteristä laskentaan.
- Kirjauksista muodostetaan indikaattorit ja niistä laskelma.
- Ennakkolaskelmat julkaistaan hyvinvointialueiden HYTE-kerroinraportilla maaliskuussa ja kesäkuussa.
- Lopullinen laskelma toimitetaan syyskuussa valtionvarainministeriölle maksatusta varten.
Aikataulu
Ennakkotiedot julkaistaan vuosittain maaliskuussa ja kesäkuussa THL:n erillisessä HYTE-kerroinraportissa.
HYTE-kertoimen laskennassa käytettävä tietopohja jäädytetään vuosittain elokuun viimeinen päivä.
THL toimittaa hyvinvointialueiden rahoituksen laskennassa käytettävät HYTE-kertoimet vuosittain syyskuussa valtiovarainministeriölle hyvinvointialueiden rahoituslaskelmia varten.
Usein kysytyt kysymykset hyvinvointialueiden HYTE-kertoimesta
Tietopohja muodostuu niistä tiedoista, jotka ovat tällä hetkellä saatavilla kaikista Suomen alueista. Vaikka Suomessa on kansainvälisestikin erinomaiset tutkimus- ja rekisteritiedot, eivät ne kata kaikkia tärkeitä sisältöjä. Esimerkiksi sosiaalipalvelujen ehkäisevän ja edistävän työn resursseista ja toiminnasta ei ole vertailukelpoista tietoa saatavilla kaikista alueista. Indikaattoreissa painottuvat nuoret, mikä johtuu tietopohjan saatavuudesta.
Tietopohjaa kehitetään jatkuvasti ja uusia indikaattoreita otetaan käyttöön, kun luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa on saatavilla.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan indikaattoreita päivitetään samalla kun valtionosuuskriteereitä päivitetään muutenkin. Aikataulusta vastaa valtionvarainministeriö.
Keskeistä on poikkihallinnollinen, pitkäjänteinen työ yksittäisiin indikaattoreihin keskittymisen sijaan. Indikaattorit on valittu siten, että ne:
- kuvaavat prosesseja, jotka johtavat yhä systemaattisempaan ja laaja-alaisempaan työhön ja
- mittaavat väestötasolla tuloksellisuutta, joka on seurausta systemaattisesta ja koordinoidusta työstä useammalla hallinnonalalla.
Sekä prosessi- että tulosindikaattoreilla on sama painoarvo (50 %).
- yksittäisen prosessi-indikaattorin painoarvo 1/6/2= 0,08333 eli 8,33 %
- yksittäisen tulosindikaattorin painoarvo 1/5/2= 0,1 eli 10 %
Yksittäisen indikaattorin rahallista arvoa ei kuitenkaan ole mahdollista määrittää suoraviivaisesti, koska rahoitusta ei kohdenneta indikaattoritasolla. Lisäksi indikaattorin tuloksia tarkastellaan suhteessa muiden hyvinvointialueiden tuloksiin, mikä osaltaan estää indikaattorikohtaisen rahallisen arvon yksiselitteisen määrittämisen.
Yhteystiedot
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7128
[email protected]
Timo Ståhl (LinkedIn)
erityisasiantuntija
puh. 029 524 7749
[email protected]
Vesa Saaristo (LinkedIn)