Kenelle ohje on tarkoitettu?
Ohje on tarkoitettu lääkäreille, jotka tekevät päätöksiä lääketieteellisen ruumiinavauksen tekemisestä. Lääkärin tehtävät kuolemantapauksessa on säädetty lailla ja asetuksella kuolemansyyn selvittämisestä sekä asetuksella kuoleman toteamisesta.
Ylilääkäri tai vastaava lääkäri päättää lääketieteellisen ruumiinavauksen tekemisestä
Lääketieteellisen ruumiinavauksen tekemisestä päättää terveydenhuollon toimipaikan asianomainen ylilääkäri tai vastaava lääkäri.
Missä tilanteissa lääketieteellinen ruumiinavaus voidaan tehdä?
Lääketieteellinen ruumiinavaus voidaan suorittaa kuolemansyyn selvittämiseksi, jos kuollut henkilö viimeisen sairautensa aikana on ollut lääkärin hoidossa ja jos ruumiinavaus on yleisen terveyden- ja sairaanhoidon kannalta tarpeellinen.
Lääketieteelliseen ruumiinavaukseen on saatava vainajan omaisen tai läheisen suostumus.
Vainajan omainen tai läheinen voi myös pyytää lääketieteellistä ruumiinavausta. Ruumiinavaus on tällöin tehtävä, jos se ei vaikeuta terveydenhuollon toimipaikan muuta toimintaa.
Lääketieteellistä ruumiinavausta ei saa tehdä, jos vainajalle on tehtävä oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys.
Lääketieteelliseen ruumiinavaukseen tarvitaan omaisen/läheisen suostumus
Lääketieteellisen ruumiinavauksen tekemiseen tarvitaan vainajan lähiomaisen tai vainajalle muuten läheisen henkilön suostumus.
THL voi antaa lääkärin pyynnöstä luvan lääketieteelliseen ruumiinavaukseen, jos vainajalla ei ole omaista tai muuta läheistä henkilöä, jolta suostumusta voidaan pyytää, tai jos omaista/läheistä ei tavoiteta viivytyksettä suostumuksen saamiseksi.
Keskeinen kuolemansyyn selvittämistä ohjaava lainsäädäntö
- Laki (459/1973) kuolemansyyn selvittämisestä
- Asetus (948/1973) kuolemansyyn selvittämisestä
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kuoleman toteamisesta (27/2004)