Lääkärin tehtävät kuolemantapauksessa

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu lääkäreille, jotka kohtaavat kuolemantapauksia työssään.

Lääkärin tehtävät kuolemantapauksessa on säädetty lailla ja asetuksella kuolemansyyn selvittämisestä sekä asetuksella kuoleman toteamisesta. Tähän ohjeeseen on koottu näiden säädösten ja määräysten keskeinen sisältö.

Kuoleman toteaminen

Lääkäri tutkii vainajan ja toteaa kuoleman tapahtuneen. Lääkäri kirjaa potilasasiakirjoihin kuoleman toteamisen ja ne havainnot, joihin kuoleman toteaminen perustuu.

Vainajan ulkotarkastus

Lääkärin tekee vainajalle ulkoisen tarkastuksen ja kirjaa havainnot potilasasiakirjoihin. Lääkärin tulee tutkia

• henkilöllisyyden selvittämistä tukevat löydökset kuten arvet, tatuoinnit ja lävistykset
• kuolemanjälkeiset muutokset (kuolinmerkit) kuolinajan arvioimiseksi
• sairauksien ulkoiset merkit
• vammojen tai myrkytystilojen ulkoiset merkit
• kuoleman olosuhteisiin liittyvät löydökset

Lääkäri on vastuussa kehonsisäisten sähköisten hoitolaitteiden kuten tahdistimien poistosta. Hoitolaitteet saa poistaa vainajalta ulkotarkastuksen yhteydessä, jos vainajalle ei tehdä ruumiinavausta.

Ilmoitus kuolemasta väestötietojärjestelmään

Kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään viipymättä:

• kun vainajan henkilöllisyys on varmistettu ja
• kun kuolinpäivä on määritettävissä (varma tai arvioitu)

Lääkäri ei ilmoita kuolemasta väestötietojärjestelmään, jos kuolinpäivä ei ole varma ja vainajalle tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Ilmoituksen tekee silloin THL:n oikeuslääkäri.

Kuolintiedon ilmoittaminen ei edellytä hautauslupaa eikä kuolintodistusta.

Missä tilanteissa lääkäri vastaa kuolemansyyn selvittämisestä?

Jokaisen vainajan kuolemansyy on selvitettävä. Kuolemansyyn selvittämisestä vastaa joko lääkäri (lääketieteellinen kuolemansyynselvitys) tai poliisi (oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys).

Lääkäri tekee lääketieteellisen kuolemansyyn selvityksen

Lääkäri tekee kuolemansyyn selvityksen, jos kuolema on aiheutunut sairaudesta eivätkä kuoleman olosuhteet vaadi poliisin tutkintaa. Tällöin kyseessä on lääketieteellinen kuolemansyyn selvitys.

Missä tilanteissa lääkäri ei voi tehdä kuolemansyyn selvitystä?

Kuolemansyyn selvitys on lääkärin sijaan poliisin vastuulla, kun

• kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa
• kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai kun on syytä epäillä jotain niistä
• kuolema on muuten tapahtunut yllättävästi
• henkilö on kuollut henkilökohtaista vapautta rajoittavissa olosuhteissa kuten poliisin säilöön otettuna, pidätettynä, vangittuna, tahdosta riippumattoman hoidon aikana tai asepalveluksen aikana
• vainajan henkilöllisyys ei ole tiedossa

Kun poliisi vastaa kuolemansyyn selvittämisestä, on kyseessä oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys.

Tarvittaessa kuolemansyyn selvitystapa valitaan yhteistyössä poliisin ja THL:n oikeuslääkärin kanssa

Jos lääkärillä herää epäilys oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvityksen tarpeesta, on lääkäri yhteydessä poliisiin ja tarvittaessa THL:n oikeuslääkäriin. Jos lääkärille on epäselvää, kumpi kuolemansyyn selvitystapa tulisi valita, on lääkäri yhteydessä ensin THL:n oikeuslääkäriin ja sitten poliisiin. Tarvittaessa lääkäri laatii lähetteen oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen.

Jos poliisi päätyy oikeuslääketieteelliseen kuolemansyynselvitykseen ilman ruumiinavausta, tulee lääkärin laatia kuolintodistus normaalin käytännön mukaisesti. Kopio kuolintodistuksesta lähetetään poliisille. Lääkäri voi pyytää THL:n oikeuslääkäriltä neuvoja kuolintodistuksen laatimiseen.

Lähete oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen

Missä tilanteissa tehdään lääketieteellinen ruumiinavaus?

Lääketieteellinen ruumiinavaus voidaan tehdä, jos

• halutaan selvittää kuolemansyy tautikuolemassa 
• halutaan selvittää sairauksien ja hoitojen kudosvaikutuksia
• ruumiinavaus on yleisen terveyden- ja sairaanhoidon kannalta tarpeellinen
• vainajan lähin omainen tai vainajalle muuten läheinen henkilö sitä pyytää

Lääketieteellistä ruumiinavausta ei saa tehdä, jos tulee esille oikeuslääketieteellistä kuolemansyyn selvitystä vaativia seikkoja.

• Lääketieteellinen ruumiinavaus tulee keskeyttää, jos ruumiinavauksessa havaitaan oikeuslääketieteellistä kuolemansyyn selvitystä vaativia seikkoja. Silloin lääkärin tulee ilmoittaa tästä viivytyksettä poliisille. Lääkäri laatii pöytäkirjan ruumiinavauksesta ja lähetteen oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen ja toimittaa ne poliisille.

Lääketieteellisen ruumiinavauksen tekemisestä päättää sairaalan tai terveyskeskuksen asianomainen ylilääkäri tai vastaava lääkäri. Lääketieteelliseen ruumiinavaukseen tarvitaan vainajan läheisten suostumus.

Mitä jos vainajan omaisia ei tavoiteta suostumuksen selvittämiseksi?

Jos vainajalla ei ole omaisia tai heitä ei tavoiteta suostumuksen saamiseksi, THL:n oikeuslääkäri voi antaa luvan lääketieteellisen ruumiinavauksen tekemiseen. THL ei tee lääketieteellisiä ruumiinavauksia.
Luvan hakeminen THL:ltä lääketieteelliseen ruumiinavaukseen

Hautauslupa

Lääkäri antaa hautausluvan, kun vainajan henkilöllisyys on varmistettu ja ruumiiseen välittömästi liittyvät tutkimukset on tehty. Jos vainajalle tehdään ruumiinavaus, lääkäri antaa hautausluvan vasta sen jälkeen.

Lääkäri ilmoittaa hautauslupalomakkeella, onko kehoon mahdollisesti asennetut sähköiset hoitolaitteet (esim. sydämentahdistin) poistettu vainajan ulkotarkastuksen tai ruumiinavauksen yhteydessä.

Kenelle hautauslupa luovutetaan?

Lääkäri luovuttaa hautausluvan vainajan hautaamisesta tai tuhkaamisesta huolehtivalle, joka voi olla

• vainajan omainen tai muu läheinen henkilö
• hautaustoimiston edustaja, joka hoitaa käytännön järjestelyjä vainajan omaisen tai muun läheisen toimeksiannosta
• kunnan viranhaltija

Lääkäri / terveydenhuollon toimipiste voi pyynnöstä toimittaa hautausluvan myös suoraan hautausmaalle tai krematorioon.

Kuolintodistuksen laatiminen

Kuolemansyyn selvityksen tehnyt lääkäri tai virkalääkäri laatii kuolintodistuksen.

Lääkäri laatii kuolintodistuksen seuraavien tietojen pohjalta: 

• vainajan potilastiedot
• muut mahdolliset tiedot kuoleman olosuhteista esimerkiksi vainajan läheisiltä tai poliisilta 
• vainajan ulkotarkastuksen löydökset
• lääketieteellisen ruumiinavauksen lausunto, jos vainajalle on suoritettu ruumiinavaus

Missä vaiheessa lääkäri laatii kuolintodistuksen?

Lääkärin on laadittava kuolintodistus heti, kun kuolemansyy on selvitetty. Lääkäri joutuu määrittämään kuolemansyyt siinä vaiheessa, kun kuolintodistus laaditaan.

Mitä tietoja kuolintodistukseen kirjataan?

Kuolintodistuksessa ilmoitetaan mm. kuolinpäivä, kuolemansyyt, kuolemanluokka ja kuoleman olosuhteet. Kuolemansyydiagnooseissa käytetään ICD10-koodistoa.

Kuolintodistuksen laatimisohje

Lääkäri / Terveydenhuollon toimipiste lähettää kuolintodistuksen tarkastettavaksi THL:ään

Lääkäri / terveydenhuollon toimipiste lähettää alkuperäisen kuolintodistuksen tarkastettavaksi THL:n oikeuslääkintäyksikön toimipisteeseen vainajan viimeisen kotikunnan mukaisesti. THL lähettää tarkastetut kuolintodistukset edelleen Tilastokeskukseen.
THL:n oikeuslääkintäyksikön yhteystiedot

Lääkäri antaa kopion kuolintodistuksesta vainajan omaiselle pyydettäessä

Kuolintodistus on virallinen, ja sen saa luovuttaa omaiselle, vaikka THL:n oikeuslääkäri ei olisi vielä tarkastanut sitä. Omaista ei saa ohjata pyytämään kuolintodistusta THL:ltä tai Tilastokeskukselta.

Tarvittaessa lääkäri korjaa virheellisen kuolintodistuksen

THL:n oikeuslääkärit tarkastavat kaikki Suomessa laaditut kuolintodistukset. Jos kuolintodistuksessa on virheitä tai puutteita, THL:n oikeuslääkäri palauttaa kuolintodistuksen takaisin terveydenhuollon toimipisteeseen korjattavaksi. Tällöin lääkärin on laadittava uusi kuolintodistus.