Lastensuojelun asiantuntija-apu ja asiantuntijaryhmä

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu lapsen asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille, hyvinvointialueen lastensuojelun järjestämisestä vastuussa oleville päättäjille sekä lastensuojelun kanssa toimiville asiantuntijoille.

Ohje perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Lastensuojelun asiantuntija-apu

Hyvinvointialueen on järjestettävä niin, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on aina käytettävissään

• lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntemusta
• terveydenhuollon asiantuntemusta
• oikeudellista asiantuntemusta ja
• muuta lastensuojelussa tarvittavaa erityisosaamista.

Tällä tarkoitetaan nopeasti saatavaa suullista konsultaatiota, asiantuntijalausuntoja ja asiantuntijoiden osallistumista neuvotteluihin. Asiantuntijatietoa voidaan hankkia esimerkiksi perheneuvolasta tai terveydenhuollosta. Asiantuntemusta voidaan myös hankkia ulkopuolisilta tahoilta tai ostaa palveluntuottajilta, ellei sitä ole muuten saatavissa.

Konsultaatioon tulee luoda selkeät toimintamallit. Hyvinvointialueen on huolehdittava esimerkiksi siitä, että sosiaalityöntekijällä on tarpeen vaatiessa mahdollisuus juridiseen konsultaatioon.

Lastensuojelun asiantuntijaryhmä

Hyvinvointialueen on asetettava lastensuojelun pysyvä moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka toimii sosiaalityöntekijän konsultoivana tukena vaativissa ja laaja-alaisissa tilanteissa. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on

• avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa
• avustaa muussa lastensuojelun toteuttamisessa, pääsääntöisesti erityisen vaativissa tilanteissa
• antaa tarvittaessa lausuntoja päätöksenteon tueksi, erityisesti hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle, tai lapsen sijoittamisesta erityisen huolenpidon yksikköön.

Asiantuntijaryhmä on tarkoitettu lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän avuksi vaikeiden työtilanteiden pohtimiseen. Näin eri alojen asiantuntemusta päästään hyödyntämään lastensuojelussa.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän täytyy voida konsultoida asiantuntijatyöryhmää tarvittaessa. Asiantuntijaryhmällä ei ole päätösvaltaa, vaan sen rooli on konsultoiva.

Lisäksi sosiaalityöntekijän täytyy tarvittaessa pyytää asiantuntijalausuntoja myös muilta viranomaisilta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n nojalla.
(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (asiakastietolaki) 64 §)

Asiantuntijaryhmään kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoita sekä muita lastensuojelutyössä tarvittavia asiantuntijoita. Nämä voivat olla esimerkiksi lastensuojelun ammattilaisten lisäksi aikuissosiaalityön sekä lasten- ja aikuispsykiatrian, perheneuvolan ja päihdehuollon edustajia. Asiantuntijatietoa voidaan hankkia myös kunnan sivistystoimesta.

Lisäksi ryhmällä tulee olla käytössään oikeudellista asiantuntemusta, joka tarkoittaa lainopillisen koulutuksen saanutta henkilöä. Ryhmässä ei tarvitse olla omaa juristia, mutta tarvittaessa on oltava mahdollisuus käyttää juristia. Juristipalvelut voidaan järjestää ostopalveluna.

Asiantuntijaryhmä voi toimia siten, että sosiaalityön edustus on mukana joka kokouksessa ja muiden ammattikuntien asiantuntijat kutsutaan tapauskohtaisesti. Pääsääntö on, että ryhmän jäsenet ovat asiakastyötä tekeviä ammattilaisia, sillä ryhmän ei ole tarkoitus muodostua hallinnollisista viranhaltijoista.

Jäsenten osallistuminen ryhmän työskentelyyn perustuu vapaaehtoisuuteen. Jäsen voi kieltäytyä osallistumisesta esimerkiksi silloin, jos hän on aikaisemmin käsitellyt kyseistä asiakastapausta. Kieltäytymisen perusteena voi olla ammattieettinen arvio.

Terveydenhuollon henkilöstön velvollisuus antaa asiantuntija-apua perustuu lastensuojelulain 15 §:ään. Vaikka säännös ei varsinaisesti velvoita henkilöstöä osallistumaan asiantuntijaryhmän toimintaan, terveydenhuollon organisaatioiden tulee huolehtia siitä, että asiantuntija-apua on tarvittaessa saatavilla. Näin ollen terveydenhuollon työntekijät voivat tarpeen mukaan osallistua asiantuntijaryhmän työskentelyyn.
(Lastensuojelulaki 15 §)

Asiantuntijaryhmän nimittäminen

Asiantuntijaryhmän nimittämisessä on hyvä käytäntö kutsua mukaan henkilöitä, joita lastensuojelun työntekijät ovat ehdottaneet. Organisaatiot voivat myös itse nimetä omat edustajansa, mutta tällöin on varmistettava, että ryhmässä on riittävästi asiakastyötä tekeviä ammattilaisia.

Vaikka moniammatillisella asiantuntijaryhmällä ei ole päätösvaltaa, sen toiminnan tulee perustua selkeään ja sovittuun toimintamalliin. Ryhmän on sovittava muun muassa

• toimintamenettelystä
• työnjaosta
• puheenjohtajan ja sihteerin tehtävistä
• kokoontumisajoista ja aikatauluista
• työskentelyn arvioinnista
• työskentelyn dokumentoinnista.

Asiantuntijaryhmän tehtävät ja rooli

Asiantuntijaryhmää tulee käyttää lastensuojelun eri vaiheissa joustavasti. Ryhmän ei ole tarkoitus toimia vain huostaanottovaiheen tukena.

Ryhmää on tarkoitus käyttää erityisen haastavissa tai laaja-alaista pohdintaa edellyttävissä tilanteissa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi

• lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily ja tutkintapyynnön harkitseminen
• edunvalvojan sijaisen hakeminen lapselle
• lapsen sijoittaminen vankilan perheosastolle yhdessä vanhempansa kanssa
• huostaanotto tai huostassapidon lopettaminen
• erityisen huolenpidon järjestäminen
• asiakastapausta koskeva erimielisyys
• ristiriitatilanteet hyvinvointialueen eri viranomaisten välillä.

Sosiaalityöntekijä voi konsultoida ryhmää myös, mitä mahdollista lisäapua tai -tukea asiakkaalle voitaisiin saada. Myös silloin, kun sosiaalityöntekijä ei onnistu saamaan asiakkaalle tarpeelliseksi arvioitua hoitoa terveydenhuollosta, on asia hyvä viedä moniammatillisen asiantuntijaryhmän pohdittavaksi.

Asiantuntijaryhmällä ei ole päätösvaltaa, vaan sen rooli on konsultoiva. Siksi ei yleensä ole tarkoituksenmukaista, että asiakas on ryhmän kokoontumisessa mukana. On suositeltavaa, että asiat käsitellään ryhmässä anonyymisti niin, ettei asiakkaan tunnistetietoja anneta ryhmälle.

Asiakkaalle ja/tai hänen lailliselle edustajalleen on annettava tieto asian käsittelystä ryhmässä. Asiantuntijaryhmän jäsenille voidaan luovuttaa tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 6 §:n mukaisella asiakkaan suostumuksella. Suostumusta on aina pyydettävä. Jos suostumusta ei saada, tiedot voidaan luovuttaa lain 56 §:n perusteella.
(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 6 § ja 56 §)

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan, että joissain tapauksissa asiantuntijaryhmän työskentely saattaa edellyttää sitä, että perhettä ja lasta koskevat tiedot saadaan ilman anonymisointia, vaikka asiantuntijaryhmälle ei ole nimenomaisesti laissa säädetty oikeutta saada työskentelynsä avuksi salassa pidettäviä asiakasta koskevia tietoja. Niitä voidaan luovuttaa kuitenkin vain välttämättömissä määrin. On hyvää menettelyä ilmoittaa asiakkaana olevalle perheelle heidän asiansa käsittelystä asiantuntijaryhmässä.
AOA 11.6.2013, 4072/2011 (Eduskunnan oikeusasiamies)

Asiantuntijaryhmä voi joissakin tilanteissa antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi, erityisesti hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lausunto voidaan antaa myös lapsen sijoittamisesta erityisen huolenpidon yksikköön. Lausunnosta tulee aina ilmetä, mitä tietoja ja asiakirjoja ryhmällä on ollut käytössä lausuntoa kirjoittaessaan.

Jos ryhmältä pyydetään lausuntoa, on ryhmän suositeltavaa ottaa asiakas ja/tai hänen laillinen edustajansa mukaan ryhmän kokoontumiseen. Tämä johtuu siitä, että lausunto pyydetään asiakkaan nimellä, joten anonyymi käsittely ei ole mahdollista. Lapsen kohdalla ryhmän tulee arvioida lapsen ikä ja kehitystaso sekä se, onko kokoukseen osallistuminen lapsen edun mukaista.

Tieto moniammatillisen asiantuntijaryhmän käytöstä ja ryhmän antamat suositukset kirjataan lapsen asiakasasiakirjoihin ja niistä annetaan suullisesti tai kirjallisesti tieto asiakkaille. Jos tiedon antaminen asianosaiselle olisi lapsen edun tai muun yksityisen edun vastaista, tiedon antaminen voidaan evätä julkisuuslain 11 §:n perusteella.
(Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 11 §)

Sosiaalityöntekijä päättää, milloin ja millä tavoin hän hyödyntää ryhmän asiantuntemusta. Sosiaalityöntekijällä tulee olla mahdollisuus hankkia konsultaatiota ryhmältä silloin, kun kokee sen tarpeelliseksi. Sosiaalityöntekijällä ei ole velvollisuutta noudattaa ryhmän antamia suosituksia päätöksissään. Ryhmän ei ole tarkoitus rajoittaa sosiaalityöntekijän toimintaa, vaan tukea ja avustaa häntä.