Lastensuojelun edunvalvonta

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu lapsen asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille ja lastensuojelun järjestämisestä vastuussa oleville päättäjille.

Ohje perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Lapsen oikeus osallistua ja tulla kuulluksi

Lastensuojelun edunvalvonnassa on kyse YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen ja kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvästä lapsen oikeudesta osallisuuteen, tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä kaikissa lasta koskevissa viranomaistoimissa.
(YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 3 ja 12 artiklat)
(Perustuslaki 6 §)

Lastensuojelun edunvalvonta lastensuojelulaissa

Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus huolehtia, että lapselle haetaan tarvittaessa edunvalvoja. Lastensuojelun edunvalvontaa on haettava, kun huoltaja ei voi puolueettomasti toimia lapsen edunvalvojana lastensuojelusasiassa. Erotuksena taloudellisten asioiden edunvalvonnasta puhutaan lapsen henkilöön liittyvästä edunvalvonnasta lastensuojeluasiassa.
(Lastensuojelulaki 24 §)

Edunvalvojaa haetaan lastensuojeluasioissa ensisijaisesti lastensuojelulain 22 §:n nojalla. Säännöksen mukaan lapselle on tarvittaessa haettava edunvalvojaa käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa lastensuojeluasiassa. Muilta osin hakemiseen sovelletaan holhoustoimilakia.
(Lastensuojelulaki 22 §)

Lapsella on aina oma oikeudellinen asemansa häntä koskevassa päätöksenteossa. Lapsen huoltajan tai tämän sijaan määrätyn edunvalvojan tehtävä on turvata lapsen asianmukainen ja tosiasiallinen edustaminen lastensuojeluprosessissa.

Lastensuojelun edunvalvojan hakeminen ja määrääminen

Tuomioistuimen tulee määrätä lapselle edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa

• ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja
• edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Perusteltu syy on, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu.

Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä:

• Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
• Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa.
• Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa.
• Lapsen yksityisyyden suojaan liittyvät kiistatilanteet.
• Huoltajat eivät kykene asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästi toisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua.

(KKO 2004: 44)

Lisäksi tulee harkita ja perustella erikseen, millä tavoin edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä Digi- ja väestötietovirasto (DVV), hyvinvointialue tai lapsen huoltaja. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee huolehtia, että edunvalvojaa haetaan tarvittaessa. Tuomioistuin määrää edunvalvojan. Myös holhousviranomainen (DVV) voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja hyvinvointialue hakevat sitä yhdessä.
(Lastensuojelulaki 22 § 2–3 momentti ja 24 §)

Lastensuojelun edunvalvojan ammattitaito

Lastensuojelun edunvalvojan kelpoisuudesta ei ole erityissäännöksiä. Holhoustoimilain 5 §:n mukaan edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään soveltuva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Sopivuutta arvioitaessa on otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn henkilön taito ja kokemus sekä tehtävän laajuus ja laatu.
(Laki holhoustoimesta 5 §)

Lastensuojeluasiassa edunvalvojana voi toimia joko lapsen asioihin perehtynyt asiantuntija tai asianajaja tai muu lainopillisen koulutuksen saanut henkilö. Edunvalvojaa valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asian laatuun ja sen merkitykseen lapsen kannalta. Lastensuojeluasiassa edunvalvojan määräämiseen sovelletaan, mitä holhoustoimilaissa säädetään sijaisen määräämisestä edunvalvojalle.
(Lastensuojelulaki 22 § 3 momentti)

Edunvalvojaksi esitetyn henkilön tulee arvioida puolueettomasti lapsen etua. Tehtävä on vaativa, joten suositus on, että edunvalvojalla on kokemusta työskentelystä lasten kanssa, lastensuojelun tuntemusta sekä kykyä arvioida lapsen kehitystarpeita.

Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä

Lastensuojelun edunvalvojan tehtävänä on toimia lapsen puolueettomana edustajana ja käyttää lapsen puhevaltaa. Edunvalvojan tehtävät, niiden kesto ja laajuus ilmenevät annetusta määräyksestä, joka määrittää myös toimivallan rajat.

Edunvalvojamääräys voi koskea tiettyä lastensuojeluasiaa. Määräykseen on voitu kirjata esimerkiksi "huostaanottoprosessin ajan", jolloin edunvalvojan toimivalta päättyy, kun huostaanottoasia on valituksineen käsitelty. Määräys voi myös kattaa koko lapsen lastensuojelun asiakkuuden. Lastensuojelulain nojalla määrätty edunvalvoja käyttää lapsen puhevaltaa vain lastensuojeluasiassa eikä esimerkiksi terveydenhuollossa tai kouluasioissa.

Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojelun työskentelyssä ja päätöksenteossa, kun se on lapsen iän, kehitystason ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista. Laadukkaaseen työskentelyyn kuuluu, että edunvalvoja tapaa lasta ja tutustuu tämän elämäntilanteeseen.

Lisäksi edunvalvoja tuo esille oman näkemyksensä siitä, mikä olisi lapsen edun kannalta paras ratkaisu. Edunvalvojan näkemys lapsen edusta voi poiketa lapsen, hyvinvointialueen tai huoltajien näkemyksistä. Edunvalvoja pitää lapsen ajan tasalla prosessin etenemisestä lapsen iän ja kehitystason mukaan.

Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, mutta myös oikeus olla esittämättä sitä. Lapsen kanssa työskentely vaatii edunvalvojalta kokemusta ja kykyä kuunnella ja havainnoida lasta.

Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä suhteessa sosiaalityöntekijään

Edunvalvoja määrätään tiettyyn asiaan nimenomaan huoltajan sijaan käyttämään lapsen puhevaltaa, ei sosiaalityöntekijän tilalle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä johtaa lastensuojeluprosessia. Edunvalvojan määrääminen ei vaikuta sosiaalityöntekijän lakisääteisiin velvoitteisiin suhteessa lapseen, tämän tapaamiseen, kuulemiseen ja mielipiteen selvittämiseen.

Myös sosiaalityöntekijän tehtävänä on valvoa lapsen etua, mutta hän ei voi käyttää tämän puhevaltaa. Edunvalvojalla on samat asianosaisen oikeudet kuin huoltajalla olisi lastensuojeluasiassa, esimerkiksi oikeus saada lasta koskevat tiedot. Viranhaltijoiden ja hallintotuomioistuimen tulee kuulla edunvalvojaa tehdessään lasta koskevia päätöksiä.

Edunvalvojan palkkio

Edunvalvojan palkkion maksaa se hyvinvointialue, jolla on lastensuojelun järjestämisvastuu. Oikeusavustajan ja rikosasiaan määrätyn edunvalvojan sijaisen palkkion maksaa valtio.
(Lastensuojelulaki 16–17 § ja 23 §)

Edunvalvojan toiminnan valvonta

Ensisijaisesti holhousviranomaisena toimiva Digi- ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojien toimintaa. Virastolle voi tehdä epäkohtailmoituksen, jos edunvalvojan toiminnasta herää huomautettavaa. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös lasten asioista vastaavan sosiaalityöntekijään, jonka tehtävänä on valvoa lapsen edun toteutumista.
(Laki holhoustoimesta 46 § ja 84 §)

Lapsen edunvalvonta rikosasiassa

Kun lapsen huoltajaa tai tälle läheistä henkilöä epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta, tulee tuomioistuimen määrätä lapselle edunvalvoja huoltajan sijaiseksi. Edunvalvojaa saatetaan tarvita silloinkin, kun huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn (esimerkiksi avio- tai avopuoliso). Kun rikoksesta epäillään vanhempaa tai muuta huoltajaa, käynnistyy rikosprosessin lisäksi yleensä myös lastensuojeluasia. On tarkoituksenmukaista, että sama edunvalvoja edustaa lasta sekä lastensuojelu- että rikosasiassa.

Tuomioistuimen tulee määrätä alle 18-vuotiaalle rikoksen uhrille, rikoksesta epäillylle tai todistajalle esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten edunvalvoja, jollei huoltaja tai muu laillinen edustaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa, ja jos edunvalvojan määrääminen ei ole selvästi tarpeetonta. Tällainen tilanne on esimerkiksi juuri silloin, kun huoltajaa epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta.
(Esitutkintalaki 4 luvun 8 §)

Tutkinnanjohtajan on tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle hakemus edunvalvojan määräämisestä. Hakemuksen voivat tehdä myös syyttäjä, Digi- ja väestötietovirasto tai hyvinvointialue. Edunvalvojan määräys on voimassa sen rikosasian käsittelyn loppuun asti, jonka esitutkintaa varten määräys on annettu. Edunvalvojan määräämisestä aiheutuneet kustannukset sekä edunvalvojan palkkio ja kustannukset maksetaan valtion varoista.

Rikosasiassa lapsi tarvitsee myös oikeusavustajan, jonka edunvalvoja voi hakea hänelle. Kun lapsella on sekä edunvalvoja että oikeusavustaja, tulee heidän tehdä yhteistyötä, jotta lapsen mielipide ja etu huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla myös oikeudessa.

Kun lapsella on asiassa puhevalta, oikeusavustaja on lasta kohtaan lojaliteettivelvollinen ja voi siksi tuoda esille vain sen, mitä lapsi itse on kertonut. Sen sijaan edunvalvojan mielipide voi poiketa lapsen mielipiteestä.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia

Lapsen asema on usein hyvin vaikea, kun tuomioistuin tekee päätöstä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa lapsi ei kuitenkaan ole juridisesti asianosainen, vaan kyseessä on hänen huoltajiensa ja vanhempiensa välinen asia. Siten lapselle ei voida määrätä edunvalvojaa, ellei huoltoriitaan liity myös lastensuojeluasiaa, jolloin voidaan soveltaa lastensuojelulakia ja sen edunvalvontaa koskevaa sääntelyä.