Kenelle ohje on tarkoitettu?
Mielenterveysvaikutusten arvioinnin malli ja ohjeet on tarkoitettu kuntien ja hyvinvointialueiden kaikkien hallinnonalojen ja niiden päätöstenteon hyödynnettäväksi osana terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia. Mielenterveysvaikutusten arviointia voidaan myös hyödyntää osana lainsäädännön, politiikkojen ja ohjelmien valmistelua valtionhallinnossa.
Miksi mielenterveysvaikutusten arviointia tulisi tehdä?
Kuntien lakisääteinen tehtävä on arvioida asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen kohdistuvia päätöksiä. Myös hyvinvointialueiden tulee arvioida päätöstensä sekä ratkaisujen vaikutuksia eri kohderyhmien hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta.
Kunnan ja hyvinvointialueen asukkaiden mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin vaikutetaan kaikkien hallinnonalojen päätöksillä ja toimilla. Mielenterveyden edistäminen ja tukeminen edellyttää, että mielenterveyskysymykset huomioidaan paitsi sosiaali- ja terveysalan päätöksissä hyvinvointialueilla, myös esimerkiksi kunnan koulutus-, asumis- ja ympäristöpolitiikkaan ja yhteisöllisyyteen sekä kestävään kehitykseen liittyvissä päätöksissä.
Mielenterveysvaikutusten arvioinnin tavoitteet
Mielenterveysvaikutusten arvioinnin (MIVA) avulla pyritään arvioimaan päätösten ja toimenpiteiden mahdollisia myönteisiä ja/tai kielteisiä mielenterveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Yksittäisten päätösten mielenterveyteen vaikuttavia asioita voidaan arvioida ihmisryhmittäin, yhteisön, kunnan tai alueen tasolla. On tärkeää tunnistaa vaikutukset vaikkapa eri väestöryhmiin, kuten ikääntyneisiin (esimerkiksi palveluiden saatavuus, julkinen liikenne).
Tavoitteena on vaikutusten arvioinnin yleisten tavoitteiden (esimerkiksi avoimuus, läpinäkyvyys ja osallisuus) lisäksi:
- lisätä ymmärrystä ja tuottaa tietoa valmistelijoille, päätöksentekijöille ja sidosryhmille (esim. kuntalaiset) eri toimenpiteiden vaikutuksista eri ihmisryhmien, yhteisön, kunnan tai alueen mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin
- muuttaa suunnittelukäytäntöjä ja tehtäviä ratkaisuja mielenterveyttä tukeviksi ja edistäviksi
- lisätä ja vahvistaa tehtävien ratkaisujen myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin
- ehkäistä tai vähentää tehtävien ratkaisujen haitallisia vaikutuksia mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin sekä
- lisätä mahdollisuuksia arvioida mielenterveyden edistämiseen, mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien tavoitteiden toteutumista.
Miten mielenterveysvaikutusten arviointia tehdään?
Mielenterveysvaikutusten arvioinnin prosessi käynnistyy tarpeen tunnistamisella, kun jollakin valmisteltavalla asialla tunnistetaan olevan vaikutuksia mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin. Tämän jälkeen määritellään arvioinnin aikataulu ja ketkä osallistuvat arviointiin. Seuraavassa vaiheessa tarkastellaan vallitsevaa tilannetta sekä vaihtoehtoja, joissa tehdään nykytilaan jonkinlainen muutos. Arvioinnin tueksi on tärkeää kartoittaa tietotarpeet ja kerätä tarvittava tietopohja ennalta määriteltyjen indikaattoreiden avulla.
Kerättyjen tietojen pohjalta arvioidaan, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin. Tarvittaessa hankitaan lisätietoa arvioinnin tueksi, osallistamalla ja kuulemisella eri sidosryhmiä. Viimeisessä vaiheessa vertaillaan eri vaihtoehtoja ja tehdään päätös. Päätöksenteon jälkeen on tärkeä tiedottaa päätöksestä ja sen perusteista, sekä seurata ja jälkikäteisarvioida, miten vaikutukset ovat toteutuneet.
