Muutoksenhaku vammaispalveluissa

Tällä sivulla

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.

Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (380/1987).

Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä

Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.

Oikaisuvaatimus viranhaltijan päätöksestä

Sosiaalihuollon palveluja hakevilla on oikeus saada perusteltu päätös kirjallisesti. Viranhaltijan päätökseen tulee aina liittää oikaisuvaatimusohjeet.

Hyvinvointialueen sosiaalihuollon kuten vammaispalvelujen asiakas voi hakea oikaisua tai muutosta saamaansa yksilöpäätökseen, jos hän ei ole tyytyväinen päätöksen sisältöön. Sosiaalihuollon viranhaltijan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialueelle.

(Vammaispalvelulaki 35 §)

Oikaisuvaatimus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Oikaisuvaatimus on toimitettava viimeistään kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

(Hallintolaki 49 c ja d §)

Lisäksi sosiaalihuollon asiakas tai terveydenhuollossa potilas voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai kannella valvovalle viranomaiselle, jos hän ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun.

Valitus hallinto-oikeuteen

Hyvinvointialueen oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hyvinvointialueen on liitettävä päätökseen valitusosoitus.

(Hallintolaki 47 §)

Valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä

Hallinto-oikeuden antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

(Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 107 §)

Valituslupaa haetaan valituslupahakemuksella, joka voidaan sisällyttää samaan valituskirjelmään valituksen kanssa tai toimittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen erillisenä asiakirjana yhdessä valituskirjelmän kanssa.

Valituslupahakemuksessa on ilmoitettava laissa tarkoitettu peruste, jolla valituslupaa pyydetään, sekä perusteltava, minkä vuoksi valittaja katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu peruste valitusluvan myöntämiseksi on olemassa.

(Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 110 §)

Valituslupa on myönnettävä, jos:

lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tai
asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi tai
valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

(Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 §)

Hallinto-oikeuden on liitettävä päätökseensä valitusosoitus eli ohjeet valituksen tekemisestä.

(Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 88 §)

Oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Pääsääntöisesti hallintoprosessissa osapuolet vastaavat omista kuluistaan. Hallintoprosessissa oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Yksityinen asianosainen voidaan velvoittaa korvaamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja vain, jos yksityinen asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen.

(Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 §)

Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat kulut, jotka ovat aiheutuneet oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta.

Korvattaviin oikeudenkäyntikuluihin kuuluvat myös oikeudenkäyntiin osallistumisesta aiheutuneet kulut, todistajalle tai asiantuntijalle maksettava korvaus ja asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus sekä muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut. Korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

(Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 97 §)

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista on vaadittava ennen kuin hallintotuomioistuin tekee päätöksen pääasiassa. Vaatimuksessa on eriteltävä oikeudenkäyntikulujen määrä ja sen perusteet.

(Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 98 §)

Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei hänellä ole varaa itse hankkia tarvitsemaansa apua, se voidaan kustantaa hänelle joko osaksi tai kokonaan valtion varoin. Oikeusapua ei kuitenkaan yleensä myönnetä, jos hakijalla on oikeusturvavakuutus, josta asian kulut voidaan korvata.

Lisätietoa oikeusavusta

Osa hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä on maksullisia, jolloin niistä peritään oikeudenkäyntimaksu. Maksu on hallinto-oikeudessa 310 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 610 euroa (vuonna 2026).

Oikeudenkäyntimaksut hallinto-oikeudessa (Tuomioistuinlaitos)

Oikeudenkäyntimaksua ei peritä esimerkiksi useimmissa yksityishenkilön vireille panemissa sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa asioissa, kuten vammaispalveluasiat (kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevat asiat tai vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet).

(Tuomioistuinmaksulaki 5 §)

Muutoksenhaku erityishuolto-ohjelmaan

Erityishuolto-ohjelmia ei enää uuden vammaispalvelulain (675/2023) voimaantulon jälkeen laadita. Erityishuolto-ohjelmaan saa kuitenkin uuden vammaispalvelulain siirtymäaikana (1.1.2025-31.12.2027) hakea muutosta noudattaen kehitysvammalakia sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.1.2025.

Lue tarkemmin: Uuden vammaispalvelulain voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Erityishuolto-ohjelmaa koskevaan muutoksenhakuun on kaksi menettelytapaa, joista säädetään kehitysvammalaissa:

Kehitysvammalain 36 §:n mukaan Lupa- ja valvontavirasto voi ensinnäkin määrätä erityishuolto-ohjelmaa oikaistavaksi tarpeellisiksi katsomiltaan osin, mikäli henkilö itse, hänen huoltajansa tai muu edunvalvojansa taikka päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä katsoo, ettei ohjelma ole tarkoituksenmukainen.

(Kehitysvammalaki 36 §)

Kehitysvammalain 36 §:n mukaista oikaisuvaatimusta ei ole sidottu määräaikaan, vaan sellaisen voi tehdä lupa- ja valvontaviranomaiselle milloin tahansa.

Kehitysvammalain 81 a §:n mukaan muun kuin tahdosta riippumattoman erityishuollon antamista tai lopettamista koskevaan päätökseen taikka muuhun kuin tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon liittyvään yksilöllisen erityishuolto-ohjelman hyväksymistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua Lupa- ja valvontavirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

(Hallintolaki 49 c §)
(Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)

Erityishuolto-ohjelmaa tai erityishuollon antamista, esimerkiksi asumisen järjestämistä, koskeviin päätöksiin haetaan siis muutosta Lupa- ja valvontavirastolta kehitysvammalain 81 a §:n nojalla. Tätä muutoksenhakua koskee siis 30 päivän muutoksenhakuaika päätöksen tiedoksisaannista.

(Kehitysvammalaki 81 a §)

Muutoksenhaku kehitysvammalain mukaisiin rajoitustoimenpiteitä koskeviin päätöksiin

Seuraaviin kehitysvammalain mukaisiin päätöksiin saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta:

päätös erityishuollon antamisesta tai lopettamisesta
päätös henkilön määräämisestä tutkimukseen toimitettavaksi (tahdosta riippumattoman erityishuollon edellyttämä tutkimus)
päätös henkilön määräämisestä vaativan moniammatillisen tuen yksikköön tämän tahdosta riippumatta
päätös tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamisesta.

Lisäksi seuraaviin kehitysvammalain mukaisiin rajoitustoimenpiteitä koskeviin päätöksiin saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta:

aineiden ja esineiden haltuunottoa koskeva kirjallinen päätös (42 g §:n 2 mom.)
kirjallinen päätös, joka koskee välttämättömän terveydenhuollon antamista henkilön vastustuksesta riippumatta (42 j §:n 5 mom.)
kirjallinen päätös, joka koskee rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä päivittäisissä toiminnoissa (42 k §:n 3 mom.)
kirjallinen päätös, joka koskee rajoittavan välineen tai asusteen käyttöä vakavissa vaaratilanteissa tai sitomista (42 l §)
valvottua liikkumista koskeva kirjallinen päätös (42 m §)
poistumisen estämistä koskeva kirjallinen päätös (42 n §:n 3 mom.)

Hallinto-oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta myös yksityisen sosiaalihuollon toimintayksikön tai laitoksen vastaavan johtajan kirjalliseen päätökseen, joka koskee:

42 g §:n 2 momentissa tarkoitettua aineiden ja esineiden haltuunottoa
42 k §:n 3 momentissa tarkoitettua rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä päivittäisissä toiminnoissa
42 l §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettua rajoittavan välineen tai asusteen käyttöä vakavissa vaaratilanteissa
42 m §:ssä tarkoitettua valvottua liikkumista ja
42 n §:n 3 momentissa tarkoitettua poistumisen estämistä.

Lisäksi yksityisen sosiaalihuollon toimintayksikön tai laitoksen lääkärin kirjalliseen päätökseen, joka koskee 42 l §:n 5 momentissa tarkoitettua sitomista, saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta.

Niiden rajoitustoimenpiteiden käytöstä, joista ei kehitysvammalain mukaan tehdä kirjallista päätöstä vaan suullinen ratkaisu, ei voi valittaa.

STM on kuvannut sivuillaan olevaan taulukkoon rajoitustoimenpiteet, joista tehdään hallintopäätökset. STM:n taulukko on laadittu vuonna 2016, eikä sitä ole päivitetty.

STM: Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa (2016) (pdf 70,0 kt)

Kuka saa hakea muutosta?

Muutosta saa hakea edellä mainittuihin päätöksiin erityishuollossa oleva henkilö ja hänen laillinen edustajansa.

Jollei täysi-ikäisellä erityishuollossa olevalla henkilöllä ole laillista edustajaa, saa muutosta hakea sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa myös hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuva omaisensa tai muu läheisensä.

(Kehitysvammalaki 81 b §)