Oikeudenomistajat vanhemmuusasiassa

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu lastenvalvojille, joiden tehtävänä on vanhemmuuden selvittäminen vanhemmuuslain 775/2022 mukaisesti. Tarvittaessa on huomioitava lisäksi oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta koskevan lain 378/2005 säännökset sekä muu mahdollinen lainsäädäntö.

Ohjeen tarkoituksena on kuvata perusasiat tilanteesta, jossa avioliiton ulkopuolella syntyneen alaikäisen lapsen mahdollinen vanhempi on kuollut.

Prosessissa tulee käyttää asiakirjoja, joiden kaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vahvistanut (laki 775/2022 69 §, laki 378/2005 24 §, asetus 169/2024 1 §, 3 §). THL on vanhemmuustutkimuksen tekijä (laki 378/2005 3 §).

Prosessissa käytettävät asiakirjat

Asiakirjat laaditaan ensisijaisesti lastenvalvojien käyttämissä asiakastietojärjestelmissä. Sosmetassa on julkaistu THL:n vahvistaman kaavan mukaiset asiakirjarakenteet, joiden perusteella asiakastietojärjestelmät on toteutettu.

Pdf-muotoisia asiakirjoja käytetään varajärjestelynä tilanteissa, joissa lastenvalvojalla ei ole tilapäisesti käytössään asiakastietojärjestelmää.
Asiakirjat ovat saatavilla sivulta: Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Oikeudenomistajien rooli vanhemmuuden selvittämisessä ja vahvistamisessa

Jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja isyyden selvittäminen alaikäisen lapsen osalta ja oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus tai kirjallinen hedelmöityshoitotodistus osoittavat kuolleen henkilön olevan alaikäisen lapsen vanhempi, hänen täysivaltaiset oikeudenomistajansa voivat lapsen syntymän jälkeen antaa suostumuksen siihen, että isyys vahvistetaan ilman oikeudenkäyntiä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) päätöksellä. Tällöin edellytetään, että lasta ei ole tunnustettu eikä kannetta isyyden vahvistamiseksi ole vireillä.

Vastaavalla tavalla voidaan vahvistaa toinen äitiys, jos kirjallinen hedelmöityshoitotodistus osoittaa kuolleen henkilön olevan alaikäisen lapsen toinen äiti.

Yhteenveto vainajan oikeudenomistajista

Oikeudenomistajat tulee selvittää, jotta olisi mahdollista tiedustella vainajan oikeudenomistajien suostumusta

• vainajan näytteen tai aiemmin saatujen tulosten käyttämiseen oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa.
• vanhemmuuden vahvistamiseen ilman oikeudenkäyntiä DVV:n päätöksellä.

Asiakirjaan VSAK-12 kirjataan, keitä vanhemmuuden selvittäminen koskee. Asiakirjaan kirjataan myös vainajan kuolinpäivä sekä tieto siitä, missä oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa käytettävää näytettä säilytetään, jos tutkimus tarvitaan ja jos tämä tieto on saatavilla.

Lisäksi merkitään, että synnyttäneeltä äidiltä tai oikeudenomistajilta saadun tiedon perusteella lapsen vanhemmuutta ei ole tunnustettu, eikä vanhemmuuden vahvistamiseksi ole vireillä kannetta.

Asiakirjaan kirjataan oikeudenomistajat ja heidän suhteensa kuolleeseen henkilöön (esimerkiksi lapsi, vanhempi, yleistestamentin saaja).

Asiakirjan VSAK-12 liiteluettelossa on kuvattu ne asiakirjat, joiden avulla oikeudenomistajia voidaan selvittää. Näitä asiakirjoja ovat muun muassa:

• aukoton sukuselvitys sisältäen seuraavat tiedot seurakunnista tai väestörekisteristä vainajan 15-vuotispäivästä lähtien:
  1. vainajan lapset
  2. jos vainajalla ei ole lapsia, vainajan vanhemmat. Jos molemmat tai toinen vainajan vanhemmista on kuollut, vainajan sisarukset kuolleen vanhemman puolelta.
  3. vainajan avioliitot
• kopio perukirjasta, jos perunkirjoitus on pidetty
• vainajan testamentti
• tieto, onko oikeudenomistaja luopunut perinnöstä
• tieto, oliko vainajalla puolisonsa kanssa avioehtosopimus
• tieto, onko avioliitosta eroamisen jälkeen tehty omaisuuden ositus. 

Jos DVV on vahvistanut perukirjan osakasluettelon, edellä mainittuja asiakirjoja ei tarvita vaan yhteenvedon liitteeksi laitetaan kyseinen osakasluettelo.

Oikeudenomistajan suostumus 

Asiakirjaan VSAK-13 kirjataan, keitä vanhemmuuden selvittäminen koskee. Suostumusasiakirja laaditaan kaikista oikeudenomistajista, joilta kysytään suostumusta oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimuksen tekemiseen ja/tai vanhemmuuden vahvistamiseen ilman oikeudenkäyntiä DVV:n päätöksellä.

Alaikäisen tai edunvalvonnassa olevan oikeudenomistajan laillinen edustaja voi antaa suostumuksen vainajan näytteen käyttämiseen oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa, mutta ei vanhemmuuden vahvistamiseen ilman oikeudenkäyntiä. Näin ollen vanhemmuuden selvittäminen voi näissä tilanteissa edetä lastenvalvojan toimesta oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen teettämiseen saakka, minkä jälkeen nostetaan kanne tuomioistuimessa vanhemmuuden vahvistamiseksi. Vanhemmuustutkimus voidaan tehdä myös tuomioistuimen määräyksestä.

Suostumus oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen ja vanhemmuuden vahvistamiseen DVV:n päätöksellä annetaan vasta lapsen syntymän jälkeen. Suostumusta ei tarvitse antaa henkilökohtaisesti lastenvalvojan luona.

Vanhemmuuden selvittämisen muut asiakirjat

Lapsen äidin kanssa pidetty neuvottelu kirjataan tavalliseen tapaan asiakirjalle VSAK-02, ja hänelle tulee tarjota tilaisuus tulla kuulluksi annetun suostumuksen perusteella. Tämä kirjataan asiakirjalle VSAK-05. 

Jos vanhemmuuden selvittäminen koskee 15–17-vuotiasta lasta, lapsen kanssa pidettävä neuvottelu kirjataan asiakirjalle VSAK-03. Lisäksi lapsen tulee hyväksyä oikeudenomistajien antama vanhemmuuden vahvistamista koskeva suostumus. Hyväksyminen kirjataan asiakirjalle VSAK-08.

Lastenvalvoja laatii vanhemmuuden selvittämisestä pöytäkirjan VSAK-06.

Lue lisää: Vanhemmuuden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen