Vanhemmuuden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

Isyyden selvittäminen oikeusgeneettisellä vanhemmuustutkimuksella

Synnyttäneeltä äidiltä tiedustellaan suostumusta oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen omasta puolesta ja tarvittaessa huollettavana olevan lapsensa puolesta. (Lue myös tämän ohjeen kohta: Alle 15-vuotiaan lapsen suostumus oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen.) 

Mahdolliselta isältä tiedustellaan kantaa ja suostumusta oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen. 

Jos henkilöistä on tehty oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus vuonna 2013 tai sen jälkeen, henkilöt voivat antaa suostumuksen aiemmassa oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa saatujen tietojen käyttämiseen uudessa tutkimuksessa.

Jos mahdollinen isä pyytää tutkimusta tai lastenvalvoja katsoo tutkimuksen tarpeelliseksi, lastenvalvoja tilaa tutkimuksen, jos suostumukset on saatu. 

Jos lastenvalvoja pitää tutkimusta tarpeellisena, mutta suostumusta/suostumuksia ei saada, lastenvalvoja ajaa kannetta vanhemmuuden vahvistamiseksi.

Lue lisää: Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus

Alle 15-vuotiaan lapsen suostumus oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen

Pienten lasten kohdalla synnyttänyt äiti, joka on lapsen huoltaja, antaa suostumuksen tutkimukseen lapsen puolesta, koska lapsi ei voi ikänsä ja kehitystasonsa perusteella antaa itse suostumusta. 

Vanhemmuustutkimusta koskevassa laissa (378/2005) ei ole tarkkaa ikärajaa sille, minkä ikäisen lapsen puolesta huoltaja antaa suostumuksen ja milloin suostumusta pitää kysyä lapselta itseltään. Tämän vuoksi lastenvalvoja joutuu erikseen arvioimaan kunkin lapsen osalta, pystyykö lapsi ikänsä ja kehitystasonsa perusteella itse ymmärtämään asian/tutkimuksen merkityksen ja antamaan itse suostumuksen.

Jos lapsi ymmärtää tutkimuksen merkityksen, tämä tieto merkitään neuvotteluasiakirjaan VSAK-02. Tällöin lapsi itse allekirjoittaa vanhemmuustutkimuksen näytteenottoasiakirjan VSAK-15. 

Jos lapsi ei voi antaa itse suostumustaan oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella, eikä hänellä ole huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, joka voisi antaa suostumuksen lapsen puolesta, näyte voidaan ottaa ilman suostumusta lastenvalvojan valvonnassa vanhemmuuden selvittämistä varten, jollei se, jonka vanhemmuuden selvittämisestä on kyse, tätä vastusta. 

Lapsen neuvotteluasiakirja vanhemmuuden selvittämiseksi 

Lapsen neuvotteluasiakirjaa VSAK-03 käytetään pidettäessä neuvottelu vanhemmuuden selvittämiseksi 15 vuotta täyttäneen lapsen kanssa. Tilanteesta riippuen voi toisinaan olla tarpeen pitää neuvottelu myös alle 15-vuotiaan lapsen kanssa. Neuvottelu kirjataan myös silloin, kun on selvitettävä alle 15-vuotiaan lapsen toivomukset ja mielipide vanhemmuuslain 63 §:n 1 momentin mukaisesti.

Neuvotteluasiakirjaan VSAK-03 kirjataan mm. seuraavat tiedot:

• selvitettävä vanhemmuus
• synnyttäneen äidin ja mahdollisen vanhemman sekä lapsen tiedot
• tulkin käyttö
• henkilöllisyyden toteamisessa käytetty asiakirja (Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat vanhemmuusasiassa)
• suostumus vanhemmuuden selvittämiseen
• tiedot vanhemmuuden selvittämiseksi
• suostumus oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen

Asiakirjaan kirjataan, onko kyseessä lapsi, jolle ei ole vahvistettu toista vanhempaa tai vanhemmuus on kumottu. 

Kyseessä voi olla myös tilanne, jossa avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa toinen henkilö.

Lue lisää: Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Vanhemmuuden selvittämistä voidaan tarvita myös tilanteessa, jossa lapselle ei ole vahvistettu tai todettu yhtään vanhempaa.

Lue lisää: Synnyttäneen äidin äitiyden selvittäminen

Jos 15 vuotta täyttänyt lapsi vaatii vanhemmuuden selvittämisen keskeyttämistä, tehdään vanhemmuuslain 14 §:n mukainen keskeyttämispäätös.

Vanhemmuuden tunnustaminen

Vanhemmuuden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen kirjataan asiakirjalle VSAK-04. Asiakirjaan kirjataan mm. lapsen, äidin ja tunnustajan tiedot sekä tunnustajan henkilöllisyyden toteamistapa. Tunnustaja allekirjoittaa asiakirjan henkilökohtaisesti lastenvalvojan läsnä ollessa. 

Tätä asiakirjaa käytetään tunnustajan osalta myös silloin, kun henkilö tunnustaa avioliiton aikana syntyneen tai 1.1.2023 jälkeen raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden.

Lue lisää: Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Vanhemmuuden tunnustamiseen voi liittyä tarve järjestää kuulemisia ja hyväksymisiä tilanteesta riippuen. Synnyttäneelle äidille tulee tarjota mahdollisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta. Jos synnyttänyttä äitiä kuullaan samassa tapaamisessa, jossa tunnustaminen otetaan vastaan, kuuleminen voidaan kirjata tunnustamisasiakirjalle. Tällöin myös synnyttäneen äidin henkilöllisyyden toteamistapa tulee kirjata tunnustamisasiakirjalle.

Kuuleminen vanhemmuuden tunnustamisesta

Kuulemisen tarkoituksena on selvittää, onko kuultavalla jotain sellaista tietoa, joka tukee sitä, että vanhemmuuden tunnustaja on lapsen vanhempi. Ellei kuulemista ole kirjattu tunnustamisasiakirjalle, se kirjataan kuulemisasiakirjalle VSAK-05. Kuultavalla voi olla myös olla sellaista tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä, ettei tunnustaja ole vanhempi. Tällöin voi olla tarpeen tehdä oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus biologisen isyyden varmistamiseksi, ellei sitä ole jo aiemmin tehty. 

Synnyttäneelle äidille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta. Kuulemistilaisuus on varattava myös lapsen huoltajalle, jos se pystytään järjestämään hankaluudetta. Jos vanhemmuuden tunnustaja on alaikäinen, kuullaan tunnustajan huoltajaa tai muuta laillista edustajaa. Tilanteen mukaan voidaan kuulla myös muita henkilöitä. 

Jos tunnustaminen koskee täysi-ikäistä lasta, myös näissä tilanteissa synnyttäneelle äidille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos synnyttänyt äiti ei käytä tilaisuutta tulla kuulluksi (tai jos äiti on edesmennyt), tämä ei estä vanhemmuuden selvittämisen loppuunsaattamista.

Kuuleminen voidaan toimittaa kirjallisesti, jolloin kuulemisasiakirja VSAK-05 lähetetään postitse kuultavalle. Jos kuuleminen suoritetaan henkilökohtaisesti, tulee kuultavan henkilöllisyys tällöin todeta.

Hyväksyminen vanhemmuusasiassa 

Jos vanhemmuuden tunnustaminen koskee 15 vuotta täyttänyttä lasta, hänen tulee hyväksyä tunnustaminen henkilökohtaisesti hyväksymisen vastaanottajan läsnä ollessa. Vanhemmuutta ei voida tunnustamisen perusteella vahvistaa, jos lapsi ei hyväksy tunnustamista. Hyväksyminen kirjataan asiakirjalle VSAK-08. Hyväksymisasiakirjan käyttämisestä on lisätietoja sivulla: Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Pöytäkirja vanhemmuuden selvittämisestä 

Lastenvalvojan on laadittava vanhemmuuden selvittämisestä pöytäkirja VSAK-06. Pöytäkirjaan tulee merkitä kaikki ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä vanhemmuutta vahvistettaessa.

Pöytäkirja koostaa yhteen kaikki kyseisen vanhemmuuden selvittämisen asianosaiset sekä selvittämisen vaiheet sellaisen lapsen osalta, jolla selvittämisen alkaessa oli vain yksi oikeudellinen vanhempi, synnyttänyt äiti. 

Pöytäkirjaan kirjataan tieto, onko oikeusgeneettisiä vanhemmuustutkimuksia tehty sekä lastenvalvojan tekemä johtopäätös kunkin mahdollisena vanhempana pidetyn henkilön vanhemmuuden suhteen. Lisäksi pöytäkirjaan tulee kirjata, milloin oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa tutkittavina olleet ovat saaneet tiedon tutkimustuloksesta. Jos oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa on tutkittu mahdollisen isän (tai synnyttäneen äidin sijaan) sukulaisia tai oikeudenomistajat ovat antaneet suostumuksensa vainajan näytteen tutkimiseksi, myös heille ilmoitetaan oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tulos. Tämä tiedoksianto kirjataan Lisätiedot-kohtaan.

Pöytäkirjassa on lisäksi tiedot siitä, onko vanhemmuus tunnustettu ja kenen toimesta tai onko haastehakemus toimitettu käräjäoikeuteen vanhemmuuden vahvistamiseksi.  

Jos vanhemmuuden selvittäminen ja oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus tai hedelmöityshoitotodistus ovat osoittaneet kuolleen henkilön olevan lapsen vanhempi, oikeudenomistajat ovat voineet antaa suostumuksensa, että vanhemmuus vahvistetaan ilman oikeudenkäyntiä DVV:n päätöksellä. Jos oikeudenomistajat eivät ole antaneet suostumustaan vanhemmuuden vahvistamiseen DVV:n päätöksellä tai oikeudenomistajissa on esimerkiksi alaikäisiä henkilöitä, jotka eivät voi antaa suostumusta vahvistamiseen ilman oikeudenkäyntiä, lastenvalvojan tulee nostaa kanne vanhemmuuden vahvistamiseksi tuomioistuimessa.

Pöytäkirjan lopussa olevaan liitelistaan merkitään, mitkä muut asiakirjat liittyvät kyseiseen vanhemmuuden selvittämiseen.

Vanhemmuuslain 15 §:n 2 momentin mukaisesti synnyttäneellä äidillä, 15 vuotta täyttäneellä lapsella ja sillä, jolla on 32 tai 33 §:ssä säädetty kanneoikeus on pyynnöstä oikeus saada tiedot vanhemmuuden selvittämispöytäkirjasta kokonaisuudessaan siitä riippumatta, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään. 

Virka-apupyyntö ulkomaille

Kun vanhemmuusasiaan osallinen asuu ulkomailla, lastenvalvoja voi pyytää ulkoministeriöltä virka-apua henkilön tapaamiseksi ulkomailla.

Vanhemmuuslain mukaan tunnustamislausuman, tunnustamisen johdosta kuulemisen sekä hyväksymislausuman voi ulkomailla ottaa vastaan sellainen Suomen edustustossa palveleva henkilö, joka voi konsulipalvelulain (498/1999) 33 §:n mukaan antaa edustuston toimipiirissä notaaripalveluja.

Lisäksi Suomen edustustossa palveleva henkilö voivat antaa virka-apua vanhemmuuden selvittämistä varten toimitettavan neuvottelun järjestämiseksi sekä valvoa vanhemmuustutkimusnäytteen ottamisen. 

Lue lisää: Lastenvalvojan virka-apupyyntö ulkomaille vanhemmuusasiassa

Vanhemmuuden vahvistaminen

Katso vanhemmuuden vahvistamista koskevat tiedot sivulta: Vanhemmuuden vahvistaminen