Vanhemmuuden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu lastenvalvojille, joiden tehtävänä on vanhemmuuden selvittäminen vanhemmuuslain 775/2022 mukaisesti. Tarvittaessa on huomioitava lisäksi oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta koskevan lain 378/2005 säännökset sekä muu mahdollinen lainsäädäntö.

Ohjeen tarkoituksena on kuvata perusprosessi, joka koskee vanhemmuuden selvittämistä lapsen syntymän jälkeen, kun lapsella on vanhemmuuden selvittämisen alkaessa vain yksi oikeudellinen vanhempi, lapsen synnyttänyt äiti.

Prosessissa tulee käyttää asiakirjoja, joiden kaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vahvistanut (laki 775/2022 69 §, laki 378/2005 24 §, asetus 169/2024 1 §, 3 §). THL on vanhemmuustutkimuksen tekijä (laki 378/2005 3 §).

Prosessissa käytettävät asiakirjat

Asiakirjat laaditaan ensisijaisesti lastenvalvojien käyttämissä asiakastietojärjestelmissä. Sosmetassa on julkaistu THL:n vahvistaman kaavan mukaiset asiakirjarakenteet, joiden perusteella asiakastietojärjestelmät on toteutettu.

Pdf-muotoisia asiakirjoja käytetään varajärjestelynä tilanteissa, joissa lastenvalvojalla ei ole tilapäisesti käytössään asiakastietojärjestelmää.
Asiakirjat ovat saatavilla sivulta: Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Vanhemmuuden selvittämisen aloittaminen

Lastenvalvoja aloittaa vanhemmuuden selvittämisen saatuaan tiedon alle 18-vuotiaasta lapsesta, jolle ei ole todettu tai vahvistettu toista vanhempaa. Vanhemmuutta selvitetään myös tilanteissa, joissa toinen vanhemmuus on kumottu tuomioistuimen tai Digi- ja väestötietoviraston (DVV) päätöksellä.

Tieto tällaisesta lapsesta voi tulla esimerkiksi

  • väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjältä,
  • lapsen synnyttäneeltä äidiltä tai 
  • henkilöltä, joka haluaa tunnustaa vanhemmuuden. 

Jos alle 18-vuotiaalle lapselle ei ole todettu tai vahvistettu synnyttänyttä äitiä, siirry sivulle: Synnyttäneen äidin selvittäminen

Täysi-ikäisen lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Lastenvalvoja selvittää täysi-ikäisen lapsen vanhemmuutta siinä tapauksessa, että lapsen mahdollinen vanhempi on tunnustanut vanhemmuuden tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa vanhemmuuden, jos vanhemmuuden selvittäminen osoittaa hänen olevan lapsen vanhempi. Täysi-ikäisen lapsen tulee hyväksyä selvittäminen, muutoin selvittämisprosessi ei voi edetä.

Jos täysi-ikäisen lapsen mahdollinen vanhempi on kuollut, lastenvalvoja ei voi selvittää vanhemmuutta. 

Vanhemmuuden selvittämistä koskevat neuvottelut 

Osallistujat

Vanhemmuuden selvittämistä koskevaan neuvotteluun kutsutaan

  • synnyttänyt äiti 
  • lapsen mahdollinen toinen vanhempi (jos mahdollista) 
  • lapsi, jos hän on täyttänyt 15 vuotta 

Jos prosessissa tarvitaan oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus, myös alle 15-vuotias lapsi tuodaan lastenvalvojatapaamiseen näytteenottoa varten.

Neuvottelu voidaan pitää yhteisesti tai erikseen.

Neuvottelun tarkoitus

Neuvottelun tarkoituksena on saada sellaisia tietoja, joiden avulla vanhemmuus voidaan selvittää. Neuvottelun aluksi lastenvalvojan tulee selostaa asianosaisille vanhemmuuden selvittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä vanhemmuuden tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset. 

Lue lisää: Tunnustamisen merkitys ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset

Synnyttäneellä äidillä ja mahdollisella toisella vanhemmalla on velvollisuus pysyä totuudessa antaessaan tietoja vanhemmuuden selvittämistä varten, tunnustaessaan vanhemmuuden sekä silloin kun henkilöä kuullaan tunnustamisen johdosta. 

Synnyttäneen äidin tai mahdollisen toisen vanhemman neuvotteluasiakirja vanhemmuuden selvittämiseksi

Neuvotteluasiakirjaan VSAK-02 kirjataan mm. seuraavat tiedot:

Vanhemmuuslain 29 §:n 2 momentin tilanteet

Vanhemmuus voidaan vahvistaa, vaikka tulevien vanhempien henkilöllisyyttä ja äidin siviilisäätyä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset, jos lisäselvitystä ei kohtuudella ole saatavissa ja vanhemmuuden selvittäminen ja oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus osoittavat vanhemmuuden.

Jos henkilön henkilöllisyyttä ei voida todeta asetuksessa 168/2024 säädetyistä henkilöllisyysasiakirjoista, neuvotteluasiakirjassa ilmoitetaan, pystyikö henkilö esittämään henkilöllisyyden todentamiseksi jonkinlaisen asiakirjan tai muun selvityksen (esimerkiksi vastaanottokeskuksen asiakaskortin, muun kuin Suomen myöntämän muukalaispassin jne.). Tällaisessa tilanteessa oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus on pakollinen. 

Nimi- ja syntymäaikatietojen kirjauksessa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta, kun henkilön tietoja ei ole Suomen väestörekisterissä. Jos mahdollista, henkilöllisyyden todentamiseksi esitystä asiakirjasta otetaan kopio, joka toimitetaan vanhemmuuden selvittämisen ja tunnustamisen asiakirjojen kanssa DVV:lle, jotta nimien kirjoitusasu voidaan vielä tarkistaa ennen vanhemmuustiedon kirjaamista.

Hedelmöityshoito

Jos lapsen synnyttäneelle äidille on annettu hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 1 §:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, tiedot annetusta hedelmöityshoidosta tulee täyttää neuvotteluasiakirjassa olevaan taulukkoon.

Hedelmöityshoitotodistus tulee liittää tunnustamisasiakirjaan.

Isyyden selvittäminen oikeusgeneettisellä vanhemmuustutkimuksella

Synnyttäneeltä äidiltä tiedustellaan suostumusta oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen omasta puolesta ja tarvittaessa huollettavana olevan lapsensa puolesta. (Lue myös tämän ohjeen kohta: Alle 15-vuotiaan lapsen suostumus oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen.) 

Mahdolliselta isältä tiedustellaan kantaa ja suostumusta oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen. 

Jos henkilöistä on tehty oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus vuonna 2013 tai sen jälkeen, henkilöt voivat antaa suostumuksen aiemmassa oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa saatujen tietojen käyttämiseen uudessa tutkimuksessa.

Jos mahdollinen isä pyytää tutkimusta tai lastenvalvoja katsoo tutkimuksen tarpeelliseksi, lastenvalvoja tilaa tutkimuksen, jos suostumukset on saatu. 

Jos lastenvalvoja pitää tutkimusta tarpeellisena, mutta suostumusta/suostumuksia ei saada, lastenvalvoja ajaa kannetta vanhemmuuden vahvistamiseksi.

Lue lisää: Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus

Alle 15-vuotiaan lapsen suostumus oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen

Pienten lasten kohdalla synnyttänyt äiti, joka on lapsen huoltaja, antaa suostumuksen tutkimukseen lapsen puolesta, koska lapsi ei voi ikänsä ja kehitystasonsa perusteella antaa itse suostumusta. 

Vanhemmuustutkimusta koskevassa laissa (378/2005) ei ole tarkkaa ikärajaa sille, minkä ikäisen lapsen puolesta huoltaja antaa suostumuksen ja milloin suostumusta pitää kysyä lapselta itseltään. Tämän vuoksi lastenvalvoja joutuu erikseen arvioimaan kunkin lapsen osalta, pystyykö lapsi ikänsä ja kehitystasonsa perusteella itse ymmärtämään asian/tutkimuksen merkityksen ja antamaan itse suostumuksen.

Jos lapsi ymmärtää tutkimuksen merkityksen, tämä tieto merkitään neuvotteluasiakirjaan VSAK-02. Tällöin lapsi itse allekirjoittaa vanhemmuustutkimuksen näytteenottoasiakirjan VSAK-15. 

Jos lapsi ei voi antaa itse suostumustaan oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella, eikä hänellä ole huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, joka voisi antaa suostumuksen lapsen puolesta, näyte voidaan ottaa ilman suostumusta lastenvalvojan valvonnassa vanhemmuuden selvittämistä varten, jollei se, jonka vanhemmuuden selvittämisestä on kyse, tätä vastusta. 

Lapsen neuvotteluasiakirja vanhemmuuden selvittämiseksi 

Lapsen neuvotteluasiakirjaa VSAK-03 käytetään pidettäessä neuvottelu vanhemmuuden selvittämiseksi 15 vuotta täyttäneen lapsen kanssa. Tilanteesta riippuen voi toisinaan olla tarpeen pitää neuvottelu myös alle 15-vuotiaan lapsen kanssa. Neuvottelu kirjataan myös silloin, kun on selvitettävä alle 15-vuotiaan lapsen toivomukset ja mielipide vanhemmuuslain 63 §:n 1 momentin mukaisesti.

Neuvotteluasiakirjaan VSAK-03 kirjataan mm. seuraavat tiedot:

Asiakirjaan kirjataan, onko kyseessä lapsi, jolle ei ole vahvistettu toista vanhempaa tai vanhemmuus on kumottu. 

Kyseessä voi olla myös tilanne, jossa avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa toinen henkilö.

Lue lisää: Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Vanhemmuuden selvittämistä voidaan tarvita myös tilanteessa, jossa lapselle ei ole vahvistettu tai todettu yhtään vanhempaa.

Lue lisää: Synnyttäneen äidin äitiyden selvittäminen

Jos 15 vuotta täyttänyt lapsi vaatii vanhemmuuden selvittämisen keskeyttämistä, tehdään vanhemmuuslain 14 §:n mukainen keskeyttämispäätös.

Vanhemmuuden tunnustaminen

Vanhemmuuden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen kirjataan asiakirjalle VSAK-04. Asiakirjaan kirjataan mm. lapsen, äidin ja tunnustajan tiedot sekä tunnustajan henkilöllisyyden toteamistapa. Tunnustaja allekirjoittaa asiakirjan henkilökohtaisesti lastenvalvojan läsnä ollessa. 

Tätä asiakirjaa käytetään tunnustajan osalta myös silloin, kun henkilö tunnustaa avioliiton aikana syntyneen tai 1.1.2023 jälkeen raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden.

Lue lisää: Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Vanhemmuuden tunnustamiseen voi liittyä tarve järjestää kuulemisia ja hyväksymisiä tilanteesta riippuen. Synnyttäneelle äidille tulee tarjota mahdollisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta. Jos synnyttänyttä äitiä kuullaan samassa tapaamisessa, jossa tunnustaminen otetaan vastaan, kuuleminen voidaan kirjata tunnustamisasiakirjalle. Tällöin myös synnyttäneen äidin henkilöllisyyden toteamistapa tulee kirjata tunnustamisasiakirjalle.

Kuuleminen vanhemmuuden tunnustamisesta

Kuulemisen tarkoituksena on selvittää, onko kuultavalla jotain sellaista tietoa, joka tukee sitä, että vanhemmuuden tunnustaja on lapsen vanhempi. Ellei kuulemista ole kirjattu tunnustamisasiakirjalle, se kirjataan kuulemisasiakirjalle VSAK-05. Kuultavalla voi olla myös olla sellaista tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä, ettei tunnustaja ole vanhempi. Tällöin voi olla tarpeen tehdä oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus biologisen isyyden varmistamiseksi, ellei sitä ole jo aiemmin tehty. 

Synnyttäneelle äidille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta. Kuulemistilaisuus on varattava myös lapsen huoltajalle, jos se pystytään järjestämään hankaluudetta. Jos vanhemmuuden tunnustaja on alaikäinen, kuullaan tunnustajan huoltajaa tai muuta laillista edustajaa. Tilanteen mukaan voidaan kuulla myös muita henkilöitä. 

Jos tunnustaminen koskee täysi-ikäistä lasta, myös näissä tilanteissa synnyttäneelle äidille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos synnyttänyt äiti ei käytä tilaisuutta tulla kuulluksi (tai jos äiti on edesmennyt), tämä ei estä vanhemmuuden selvittämisen loppuunsaattamista.

Kuuleminen voidaan toimittaa kirjallisesti, jolloin kuulemisasiakirja VSAK-05 lähetetään postitse kuultavalle. Jos kuuleminen suoritetaan henkilökohtaisesti, tulee kuultavan henkilöllisyys tällöin todeta.

Hyväksyminen vanhemmuusasiassa 

Jos vanhemmuuden tunnustaminen koskee 15 vuotta täyttänyttä lasta, hänen tulee hyväksyä tunnustaminen henkilökohtaisesti hyväksymisen vastaanottajan läsnä ollessa. Vanhemmuutta ei voida tunnustamisen perusteella vahvistaa, jos lapsi ei hyväksy tunnustamista. Hyväksyminen kirjataan asiakirjalle VSAK-08. Hyväksymisasiakirjan käyttämisestä on lisätietoja sivulla: Avioliiton aikana syntyneen tai raskausaikana tunnustetun lapsen vanhemmuuden selvittäminen

Pöytäkirja vanhemmuuden selvittämisestä 

Lastenvalvojan on laadittava vanhemmuuden selvittämisestä pöytäkirja VSAK-06. Pöytäkirjaan tulee merkitä kaikki ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä vanhemmuutta vahvistettaessa.

Pöytäkirja koostaa yhteen kaikki kyseisen vanhemmuuden selvittämisen asianosaiset sekä selvittämisen vaiheet sellaisen lapsen osalta, jolla selvittämisen alkaessa oli vain yksi oikeudellinen vanhempi, synnyttänyt äiti. 

Pöytäkirjaan kirjataan tieto, onko oikeusgeneettisiä vanhemmuustutkimuksia tehty sekä lastenvalvojan tekemä johtopäätös kunkin mahdollisena vanhempana pidetyn henkilön vanhemmuuden suhteen. Lisäksi pöytäkirjaan tulee kirjata, milloin oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa tutkittavina olleet ovat saaneet tiedon tutkimustuloksesta. Jos oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa on tutkittu mahdollisen isän (tai synnyttäneen äidin sijaan) sukulaisia tai oikeudenomistajat ovat antaneet suostumuksensa vainajan näytteen tutkimiseksi, myös heille ilmoitetaan oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tulos. Tämä tiedoksianto kirjataan Lisätiedot-kohtaan.

Pöytäkirjassa on lisäksi tiedot siitä, onko vanhemmuus tunnustettu ja kenen toimesta tai onko haastehakemus toimitettu käräjäoikeuteen vanhemmuuden vahvistamiseksi.  

Jos vanhemmuuden selvittäminen ja oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus tai hedelmöityshoitotodistus ovat osoittaneet kuolleen henkilön olevan lapsen vanhempi, oikeudenomistajat ovat voineet antaa suostumuksensa, että vanhemmuus vahvistetaan ilman oikeudenkäyntiä DVV:n päätöksellä. Jos oikeudenomistajat eivät ole antaneet suostumustaan vanhemmuuden vahvistamiseen DVV:n päätöksellä tai oikeudenomistajissa on esimerkiksi alaikäisiä henkilöitä, jotka eivät voi antaa suostumusta vahvistamiseen ilman oikeudenkäyntiä, lastenvalvojan tulee nostaa kanne vanhemmuuden vahvistamiseksi tuomioistuimessa.

Pöytäkirjan lopussa olevaan liitelistaan merkitään, mitkä muut asiakirjat liittyvät kyseiseen vanhemmuuden selvittämiseen.

Vanhemmuuslain 15 §:n 2 momentin mukaisesti synnyttäneellä äidillä, 15 vuotta täyttäneellä lapsella ja sillä, jolla on 32 tai 33 §:ssä säädetty kanneoikeus on pyynnöstä oikeus saada tiedot vanhemmuuden selvittämispöytäkirjasta kokonaisuudessaan siitä riippumatta, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään. 

Virka-apupyyntö ulkomaille

Kun vanhemmuusasiaan osallinen asuu ulkomailla, lastenvalvoja voi pyytää ulkoministeriöltä virka-apua henkilön tapaamiseksi ulkomailla.

Vanhemmuuslain mukaan tunnustamislausuman, tunnustamisen johdosta kuulemisen sekä hyväksymislausuman voi ulkomailla ottaa vastaan sellainen Suomen edustustossa palveleva henkilö, joka voi konsulipalvelulain (498/1999) 33 §:n mukaan antaa edustuston toimipiirissä notaaripalveluja.

Lisäksi Suomen edustustossa palveleva henkilö voivat antaa virka-apua vanhemmuuden selvittämistä varten toimitettavan neuvottelun järjestämiseksi sekä valvoa vanhemmuustutkimusnäytteen ottamisen. 

Lue lisää: Lastenvalvojan virka-apupyyntö ulkomaille vanhemmuusasiassa

Vanhemmuuden vahvistaminen

Katso vanhemmuuden vahvistamista koskevat tiedot sivulta: Vanhemmuuden vahvistaminen 

Yhteystiedot

Marjo Avela

johtava asiantuntija 
puh. 029 524 8723
[email protected]