Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä rokotusohje on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille. THL toimii tartuntatautien torjunnan kansallisena asiantuntijalaitoksena ja laatii ohjeita kansallisen rokotusohjelman ja muiden yleisten rokotusten toteutukseen. THL:n antamat ohjeet eivät ole juridisesti velvoittavia.
Mikä on rabiesrokote?
Rabies- eli vesikauhurokote antaa suojaa rabiesta eli vesikauhua vastaan. Rabiesvirus tarttuu ihmiseen syljen välityksellä sairastuneen nisäkkään puremasta, joskus haavan tai limakalvon nuolaisusta. Kun oireet ovat puhjenneet, rabies johtaa aina kuolemaan.
Kenelle rokote annetaan?
Rabiesaltistuksen jälkeen annettava rokotussarja
Jos epäillään, että henkilö on altistunut rabiekselle, pitää arvioida heti vasta-aineen eli rabiesimmunoglobuliinin tarve ja aloittaa rokotussarja. Lääkäri tekee päätöksen altistusepäilyn jälkeisestä hoidosta.
Ennaltaehkäisevä rabiesrokotussarja kaikille työssään tai työharjoitteluissa altistuville
Ennaltaehkäisevää rabiesrokotussarjaa suositellaan Suomessa kaikille henkilöille, jotka mahdollisesti altistuvat rabiesvirukselle työssään tai opintoihin liittyvissä työharjoitteluissa.
Ennaltaehkäisevä rokotussarja matkailijalle
Lisäksi rokotusta voidaan tapauskohtaisesti harkita ennen ulkomaan matkaa henkilöille, jotka saattavat altistua rabiekselle harrastuksensa tai ulkomailla työskentelyn tai tavallista turistimatkaa pitemmän oleskelun vuoksi.
Matkailijan ennaltaehkäisevät rabiesrokotukset (Matkailijan terveysopas)
Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan
- Matkailija maksaa itse ennaltaehkäisevän rokotussuojan. Henkilö, joka muuttaa endeemiselle alueelle, maksaa rokotukset itse, ellei kyseessä ole työnantajan velvollisuudesta suojata työntekijäänsä.
- Työnantajat maksavat työntekijöidensä rokotukset silloin, kun heillä on riski altistua vesikauhuviruksille työtehtävissään tai työmatkallaan.
Suomessa hoitava taho maksaa altistuksen jälkeisen hoidon eli rokotukset ja immunoglobuliinin. Näin myös silloin kun ulkomailla aloitettu rokotussarja jatkuu Suomessa matkalta paluun jälkeen.
Mitä rokotetta käytetään ja mitä se sisältää?
Suomessa käytetään Verorab-rokotetta. Aiemmin Suomessa on käytetty myös Rabies-Imovax-rokotetta, joka on samankaltainen kuin Verorab-valmiste.
Rokotteet vastaavat immunologisesti toisiaan. Jos rokotussarja on aloitettu Rabies-Imovaxilla tai muulla rabiesrokotevalmisteella, sitä voidaan jatkaa Verorabilla.
- Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia.
- Vaikuttavina aineina on tapettuja kokonaisia rabiesviruksia.
- Apuaineena Verorabissa on maltoosia, vitamiineja, aminohappoja, suoloja ja vettä.
- Rokote ei sisällä tehosteaineita tai säilytysaineita.
Katso tarkemmat ohjeet rokotteen käyttövalmiiksi saattamisesta:
Verorab (Lääkeinfo.fi)
Rokotusohjeet
Anna rokote aikuiselle olkavarren hartialihakseen ja imeväisikäiselle reisilihaksen etu-yläosaan (IM).
- Verorab-rokotteen pakkauksen mukana tulevaa esitäytettyä, kiinteällä neulalla varustettua ruiskua saa käyttää ainoastaan rokotteen käyttövalmiiksi saattamiseen. Kun olet valmistellut rokotteen käyttövalmiiksi pakkauksen ohjeen mukaisesti, vedä rokote steriilillä neulalla steriiliin ruiskuun rokotteen antamista varten. Ennen rokotteen antamista vaihda rokotteen ottamiseen käytetty neula uuteen neulaan, joka sopii injektion antamiseen lihakseen tai ihon sisään.
- Rokotetta ei saa pistää pakaraseutuun, sillä tämä heikentää rokotteen suojatehoa oleellisesti. Pakaran alueelle pistettäessä on suurempi riski sille, että rokoteaine ei mene lihakseen asti.
- Jos annat samanaikaisesti rabiesimmunoglobuliinin, pistä rokote toiselle puolelle kehoa eri ruiskulla
Annostus ja aikataulu
Verorab: Annos on 0, 5 ml. Lasten ja aikuisten rokoteannos on sama.
Toisella rabiesrokotteella aloitettua rokotussarjaa voit jatkaa toisella valmisteella.
Ennalta ehkäisevä perussarja
- Yhteensä kaksi pistosta päivinä 0 ja 7.
- Kaksi rokotusta saanut ei rutiininomaisesti tarvitse tehosterokotuksia.
Altistuksen jälkeinen hoito
Kun epäillään rabiesaltistusta, puremakohta täytyy pestä heti runsaalla saippuavedellä 15 minuutin ajan ja sen jälkeen huuhdella 70 % alkoholilla (esimerkiksi käsihuuhteella).
Sen jälkeen infektiolääkärin konsultaation perusteella aloitetaan mahdollinen rokottaminen ja immunogobuliinihoito.
Rabiesimmunoglobuliinin tarve ja annettavien rokoteannosten määrä riippuu
- altistuksen laadusta
- henkilön aiemmasta rokotussuojasta
- mahdollisista vastustuskykyä heikentävistä sairauksista ja hoidoista
Julkisessa terveydenhuollossa hoitava taho maksaa altistustilanteessa hoidon, eli vasta-aineen ja rokotukset.
Mitkä ovat rabiesrokotteen vasta-aiheet ja varotoimet?
Rabies eli vesikauhu on tappava tauti. Altistuksen jälkeisiä vesikauhurokotuksia ei voi jättää antamatta, vaikka rokotettavalla olisi vasta-aihe rokotteen antamiselle.
- Tarvittaessa anna rokote vakavan allergisen reaktion hoitovalmiudessa ja pidennä rokottamisen jälkeistä seuranta-aikaa kahteen tuntiin.
- Rokotteessa voi olla häviävän vähäisiä jäämiä rokotteen tuotantovaiheessa käytetystä neomysiinistä, polymyksiini B:stä tai streptomysiinistä. Altistustilanteessa rokote annetaan mahdollisesta antibioottiallergiasta huolimatta. Useimmiten antibiootille allergisen voi muutenkin rokottaa aivan normaalisti.
Ennaltaehkäisevää rokotesarja voidaan antaa raskaana oleville, jos altistumisriski arvioidaan merkittäväksi esimerkiksi työn tai matkan vuoksi. Altistusepäilytilanteissa myös raskaana oleva rokotetaan.
Siirrä ennaltaehkäisevän rokotesarjan aloitusta, jos rokotettavalla on kuume tai kuumeinen infektiotauti.
Mitä haittaa rabiesrokotteesta voi olla?
Rokotuksen jälkeen voi ilmetä lieviä paikallisia reaktioita, kuten rokotuskohdan kipua, punoitusta ja turvotusta.
Ohimenevät yleisoireet, kuten lämmönnousu, päänsärky, pahoinvointi, huimaus, vatsakipu, sairauden tunne, ihottuma ja lihas- tai nivelsärky, ovat mahdollisia.
Allergisia reaktioita, seerumisairauden typpisiä reaktioita ja neurologisia oireita on kuvattu, mutta ne ovat harvinaisia.
