Rakenteellinen sosiaalityö vammaispalveluissa

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.

Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (380/1987).

Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä

Mitä on rakenteellinen sosiaalityö vammaispalveluissa?

Rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalihuollon lakisääteinen tehtävä. Se kuuluu jokaiselle sosiaalityöntekijälle osana ammatillista perustehtävää.

Rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistämistä sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemistä ja poistamista vaikuttamalla rakenteisiin. Tämä velvoite koskee myös vammaispalvelujen sosiaalityötä.

Rakenteellinen sosiaalityö ei ole erillinen tehtävä asiakastyön rinnalla, vaan se toteutuu jokaisessa asiakaskohtaamisessa, tiimityössä, palvelujen kehittämisessä ja alueellisessa päätöksenteossa. Sosiaalityön ammattieettiset ohjeet korostavat velvollisuutta tunnistaa ja haastaa eriarvoisuutta tuottavia rakenteita.

Vammaispalveluissa rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on tehdä näkyväksi vammaisten henkilöiden elinoloja, palvelujen toteutumista sekä yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen vaikuttavia rakenteita ja muuttaa niitä tarvittaessa.

Vammaispalvelut sosiaalihuollon rakenteena

Vammaispalvelut ovat osa suomalaista sosiaalihuoltojärjestelmää, jonka tehtävänä on turvata yksilön oikeudet, osallisuus ja toimintamahdollisuudet. Asiakastyön painopiste on yksilökohtaisessa työssä, mutta sosiaalityön ydin ei rajoitu yksittäisen palveluratkaisun järjestämiseen.

Rakenteellinen sosiaalityö on kiinnostunut tapauskohtaista sosiaalityötä laajemmista yhteiskunnallisista toimintamahdollisuuksista. Yksilöiden ja yhteisöjen rinnalla huomiota kiinnitetään rakenteisiin, joilla tarkoitetaan esimerkiksi yhteiskunnassa vakiintuneiksi muodostuneita ideologioita, instituutioita, toimintakäytäntöjä ja asenneilmapiiriä. Vammaisten ihmisten kohtaaman syrjinnän ja esteiden juurisyynä ovat usein yhteiskunnan rakenteet.

Palvelujärjestelmä voi tuottaa eriarvoisuutta, joka voi ilmetä esimerkiksi

• alueellisina eroina myöntämiskäytännöissä, jos käytännöt eivät vastaa asiakkaiden yksilölliseen palvelutarpeeseen
• osallistumista rajoittavina palveluiden rajauksina
• esteellisinä tai vaikeasti saavutettavina prosesseina tai
• ratkaisuina, jotka ohjaavat segregaatioon yhteisössä elämisen sijaan.

Rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on tunnistaa tällaiset ilmiöt ja vaikuttaa niiden muuttamiseen.

Vaikuttavien vammaispalvelujen tavoitteeksi ei siis riitä ainoastaan se, että kompensoidaan toimintarajoitetta. Vammaispalvelujen sosiaalityön tulee vaikuttaa myös ympäristöön, rakenteisiin ja käytäntöihin, jotka tuottavat osallisuuden esteitä.

Vammaisen henkilön oikeuksien toteutuminen edellyttää

• yhdenvertaisia käytäntöjä
• esteettömiä palveluprosesseja
• osallistumisen ja osallisuuden edistämistä sekä
• oikeusturvan varmistamista.

Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena ei ole ainoastaan ratkaista yksittäisen asiakkaan tilannetta, vaan ehkäistä vastaavien ongelmien toistuminen.

Vammaispalvelujen asiakasprosessi rakenteena

Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen tarkoituksena on toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä, tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

(Vammaispalvelulaki 1 §)

Vammaispalvelujen asiakasprosessi perustuu lakiin, joka mahdollistaa vammaispalveluja hakevalle henkilölle eettisesti kestävän tavan saada oma asiansa käsitellyksi viranomaisessa. Se luo myös yhdenvertaisuutta. Asiakasprosessi on samalla osa laajempaa palvelujärjestelmää.

Toimiva ja laadukas asiakasprosessi turvaa

• asiakkaan oikeusturvan
• yhdenvertaisen kohtelun sekä
• mahdollisuuden tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös.

Rakenteellisen sosiaalityön prosessi

Sosiaalihuoltolain 7 §:n mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistämistä sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemistä ja poistamista vaikuttamalla rakenteisiin.

Rakenteellisesta ilmiöstä on kyse esimerkiksi silloin, kun asiakasprosessissa on toistuvia viiveitä, epäyhtenäisiä käytäntöjä tai vaikeasti saavutettavia käytäntöjä.

Sosiaalityön ydin on ihmisarvon, oikeuksien ja osallisuuden vahvistaminen. Vammaispalveluissa tämä tarkoittaa siirtymistä kompensoivasta ajattelusta oikeusperustaiseen lähestymistapaan.

Rakenteellinen sosiaalityö

• tekee näkyväksi palvelujärjestelmän vaikutukset
• tunnistaa eriarvoisuutta tuottavat rakenteet ja vaikuttaa niiden muuttamiseen sekä
• ehkäisee ongelmien toistumista.

Kyse ei ole vain yksittäisen asiakkaan tilanteen ratkaisemisesta, vaan oikeuksien toteutumisen varmistamisesta laajemmin.

Rakenteellisen sosiaalityön osa-alueet vammaispalveluissa

Tietotyö – tiedon tuottaminen, kokoaminen ja analysointi

Rakenteellisessa sosiaalityössä tarvittava tieto syntyy yksilötyössä. Tietotyö on asiakastyöhön perustuvan tiedon systemaattista tuottamista, kokoamista ja analysointia siten, että osallisuuden esteet, yhdenvertaisuuden ongelmat ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet tulevat näkyviksi ja muutettaviksi. Asiakaskohtaamisten käytännöt ovat puolestaan riippuvaisia yhteiskunnallisesta ajattelusta, palveluista ja päätöksenteosta.

Tietotyö – mitä tapahtuu?

Tietotyössä tuotetaan, kootaan ja analysoidaan asiakastyöhön perustuvaa ilmiötietoa.

Keskeistä ovat

• asiakastyössä tehtävät havainnot
• toistuvien osallisuuden esteiden tunnistaminen
• kokemustiedon kerääminen (asiakkaat, läheiset, verkostot)
• ilmiöiden kokoaminen ja jäsentäminen teemoiksi
• juurisyiden analysointi (ohjeet, prosessit, resurssit, tulkinnat, asenteet)
• vaikutusten arviointi osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen.

Tietotyön tuloksena syntyy ilmiökuvauksia, analyyseja ja kehittämistarpeita koskevaa aineistoa päätöksenteon tueksi. Tietotyön tavoitteena ei ole vain dokumentointi, vaan analyysi.

Inkluusiotyö – osallisuuden ja esteettömän yhteiskunnan rakentaminen

Inkluusiotyö tarkoittaa sitä, että sosiaalityö vaikuttaa palvelurakenteisiin ja yhteiskuntaan siten, että vammaisten henkilöiden osallisuus ja osallistuminen toteutuvat täysimääräisesti.

Rakenteellisen sosiaalityön inkluusiotyö vammaispalveluissa on asiakastyöhön perustuvaa, oikeusperustaista ja systemaattista toimintaa, jolla tunnistetaan ja puretaan osallisuuden esteitä, ehkäistään segregaatiota ja muutetaan palvelurakenteita yhdenvertaisuutta tukeviksi.

Vammaisten ihmisten oma tieto on välttämätöntä palveluiden kehittämisessä ja rakenteiden muuttamisessa. Sosiaalisen raportoinnin kautta voidaan nostaa esiin myös toimivia malleja ja käytäntöjä, jolloin ne voidaan juurruttaa laajemmalle.

Inkluusiotyö – miten osallisuus estyy tai toteutuu?

Inkluusiotyössä tarkastellaan, lisäävätkö palveluratkaisut yhteisöön kuulumista vai vahvistavatko ne erillisyyttä. Inkluusiotyö on myös asennetyötä. Vammaisyleissopimus velvoittaa lisäämään tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista ja torjumaan stereotypioita. Sosiaalityön tehtävänä on toimia tässä ammatillisena suunnannäyttäjänä.

Keskeistä ovat

• osallisuuden esteiden nimeäminen (ympäristö, palvelut, asenteet, digitaalisuus)
• segregaatiota tuottavien käytäntöjen tunnistaminen
• saavutettavuuden ja kohtuullisten mukautusten varmistaminen
• yhteisöön kiinnittymisen tukeminen (asuminen, opiskelu, työ, vapaa-aika).

Oikeudenmukaisuustyö – yhdenvertaisuuden ja oikeuksien edistäminen

Rakenteellisen sosiaalityön oikeudenmukaisuustyö vammaispalveluissa on tavoitteellista vaikuttamista, jolla tunnistetaan ja korjataan palvelujärjestelmän tuottamaa eriarvoisuutta ja varmistetaan, että vammaisten henkilöiden oikeudet, osallisuus ja yhdenvertaisuus toteutuvat käytännössä.

Oikeudenmukaisuustyö – onko tämä reilua ja yhdenvertaista?

Oikeudenmukaisuustyössä arvioidaan, toteutuvatko vammaisten henkilöiden oikeudet käytännössä ja tuottavatko soveltamiskäytännöt epäsuoraa syrjintää. Epäsuora syrjintä voi ilmetä näennäisesti neutraalina käytäntönä, joka tosiasiallisesti asettaa vammaiset henkilöt epäedulliseen asemaan.

Keskeistä ovat

• epäsuoran syrjinnän tunnistaminen
• yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
• päätösten läpinäkyvyyden ja perustelujen selkeyden varmistaminen
• oikeusturvan toteutumisen seuranta
• alueellisen vaihtelun ja epäyhtenäisten käytäntöjen tunnistaminen.

Ratkaisuja peilataan perus- ja ihmisoikeuksiin sekä vammaisyleissopimuksen periaatteisiin.

Strategiatyö – vaikuttaminen rakenteisiin, palvelujärjestelmään ja päätöksentekoon

Rakenteellinen strategiatyö on sosiaalityön asiantuntijavaikuttamista palvelujärjestelmään ja päätöksentekoon. Vammaisyleissopimus edellyttää, että vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt osallistuvat päätöksentekoon. Rakenteellinen sosiaalityö mahdollistaa tämän osallistumisen käytännössä.

Strategiatyö – miten muutetaan rakenteita?

Strategiatyössä asiakastyössä syntynyt ilmiötieto viedään päätöksentekoon ja palvelurakenteiden kehittämiseen.

Keskeistä ovat

• ilmiötiedon kokoaminen selkeäksi muistio- tai esitysmuodoksi
• konkreettisten muutosehdotusten laatiminen (prosessi, ohje, työnjako, resurssi, yhteistyö)
• tiedon vieminen esihenkilöille, johdolle ja strategiseen valmisteluun
• vaikutusten seuranta ja jatkuvuuden varmistaminen.

Lähteet

Talentian ammattieettiset ohjeet (talentia.fi)

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)

Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 (Finlex)

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus (27/2016) (Finlex)

Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomukset eduskunnalle (yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi)