Synnyttäneen äidin äitiyden selvittäminen

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Ohje on tarkoitettu lastenvalvojille, joiden tehtävänä on vanhemmuuden selvittäminen vanhemmuuslain 775/2022 mukaisesti. Lisäksi on huomioitava oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta koskevan lain 378/2005 säännökset sekä muu mahdollinen lainsäädäntö.

Ohjeen tarkoituksena on kuvata perusprosessi, joka koskee synnyttäneen äidin äitiyden selvittämistä, kun lapsella ei ole selvittämisen alkaessa yhtään oikeudellista vanhempaa. 

Prosessissa tulee käyttää asiakirjoja, joiden kaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vahvistanut (laki 775/2022 69 §, laki 378/2005 24 §, asetus 169/2024 1 §, 3 §). THL on vanhemmuustutkimuksen tekijä (laki 378/2005 3 §).

Prosessissa käytettävät asiakirjat

Asiakirjat laaditaan ensisijaisesti lastenvalvojien käyttämissä asiakastietojärjestelmissä. Sosmetassa on julkaistu THL:n vahvistaman kaavan mukaiset asiakirjarakenteet, joiden perusteella asiakastietojärjestelmät on toteutettu.

Pdf-muotoisia asiakirjoja käytetään varajärjestelynä tilanteissa, joissa lastenvalvojalla ei ole tilapäisesti käytössään asiakastietojärjestelmää.
Asiakirjat ovat saatavilla sivulta: Vanhemmuuden selvittämisessä käytettävät asiakirjat

Äitiyden selvittämisen aloittaminen 

Lastenvalvoja voi selvittää synnyttäneen äidin äitiyttä tilanteessa, jossa äiti-lapsisuhteesta ei ole merkintää väestötietojärjestelmässä, eikä kyseisestä suhteesta voida esittää luotettavaa asiakirjaa.

Äitiyden selvittämiseen voidaan edetä vasta sitten, kun on osoitettu, ettei luotettavaa asiakirjaa voida kohtuudella saada. Kohtuuttomuusedellytys ei täyty mm. tilanteessa, jossa luotettavan asiakirjan saamiseen kuluu useampia kuukausia tai asiakirjan hankkimisesta aiheutuu jonkin verran kustannuksia. 

Kohtuuttomuutta arvioitaessa voidaan huomioida muun muassa otaksutun synnyttäneen äidin esittämä selvitys siitä, mitä toimenpiteitä viranomaiset maassa, josta asiakirjoja yritetään hankkia, ovat edellyttäneet asiakirjojen hankkimiseksi ja mitä toimenpiteitä henkilö on jo tehnyt saadakseen asiakirjat hankituksi. Kohtuuspykälä ei ole tarkoitettu ohituskaistaksi, vaan lähtökohtana on, että henkilön pitää hankkia tarpeelliset asiakirjat ja niihin mahdollisesti tarvittavat laillistukset ja käännökset, jos se on kohtuudella mahdollista.

Lue lisää: Siviilisäädyn selvittäminen ja asiakirjan hankkiminen äiti-lapsisuhteesta

Äitiyden selvittämistä koskevat neuvottelut

Osallistujat

Äitiyden selvittämistä koskevaan neuvotteluun kutsutaan

• otaksuttu synnyttänyt äiti
• lapsi, jos hän on täyttänyt 15 vuotta. Huomaa, että synnyttäneen äidin äitiyden selvittäminen ei voi koskea täysi-ikäistä lasta.
• lapsen mahdollinen toinen vanhempi (jos mahdollista) 
• tarvittaessa lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja

Koska oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus on tässä prosessissa pakollinen, myös alle 15-vuotias lapsi tuodaan lastenvalvojatapaamiseen näytteenottoa varten.

Jos väestötietojärjestelmään on merkitty äidin avioliitto, aviomies merkitään lapselle isäksi ja huoltajaksi äitiyden vahvistamisen yhteydessä, jos avioliitto on ollut voimassa lapsen syntymän aikaan. Tästä syystä neuvotteluun pyritään kutsumaan myös aviomies, jotta hänelle voidaan kertoa vanhemmuus- ja huoltajamerkinnästä seuraavat oikeusvaikutukset. 

Neuvottelun tarkoitus

Neuvottelussa pyritään saamaan ne tiedot, joiden avulla vanhemmuus voidaan selvittää. Neuvottelun aluksi lastenvalvojan tulee selostaa vanhemmuuden selvittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset.
Lue lisää: Vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset 

Otaksutun synnyttäneen äidin tai lapsen laillisen edustajan neuvotteluasiakirja äitiyden selvittämiseksi 

Neuvotteluasiakirjaan VSAK-02B kirjataan mm. seuraavat tiedot

• otaksutun synnyttäneen äidin sekä lapsen tiedot
• lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan tiedot, jos tällainen on
• tulkin käyttö
• henkilöllisyyden toteamisessa käytetty asiakirja
  • lue lisää: Henkilöllisyyden toteamiseksi hyväksyttävät asiakirjat vanhemmuusasiassa
  • katso tarvittaessa tältä sivulta kohta "Vanhemmuuslain 29 §:n 2 momentin tilanteet"
• tiedot synnyttäneen äidin äitiyden selvittämiseksi
• mahdollista hedelmöityshoitoa koskevat tiedot
• suostumukset oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen. Lue lisää tältä sivulta kohdasta Äitiyden selvittäminen oikeusgeneettisellä vanhemmuustutkimuksella

Vanhemmuuslain 29 §:n 2 momentin tilanteet

Vanhemmuus voidaan vahvistaa, vaikka otaksutun synnyttäneen äidin henkilöllisyyttä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset, jos lisäselvitystä ei kohtuudella ole saatavissa ja vanhemmuuden selvittäminen ja oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus osoittavat vanhemmuuden. 

Jos henkilön henkilöllisyyttä ei voida todeta asetuksessa 168/2024 säädetyistä henkilöllisyysasiakirjoista, neuvotteluasiakirjassa ilmoitetaan, pystyikö henkilö esittämään henkilöllisyyden todentamiseksi jonkinlaisen asiakirjan tai muun selvityksen (esimerkiksi vastaanottokeskuksen asiakaskortin, muun kuin Suomen myöntämän muukalaispassin jne.). 

Nimi- ja syntymäaikatietojen kirjauksessa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta, kun henkilön tietoja ei ole Suomen väestörekisterissä. Jos mahdollista, henkilöllisyyden todentamiseksi esitystä asiakirjasta otetaan kopio, joka toimitetaan vanhemmuuden selvittämisasiakirjojen kanssa Digi- ja väestötietovirastoon (DVV), jotta nimien kirjoitusasu voidaan vielä tarkistaa ennen vanhemmuustiedon kirjaamista.

Hedelmöityshoito

Jos otaksutulle synnyttäneelle äidille on annettu hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 1 §:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, tiedot annetusta hedelmöityshoidosta tulee täyttää neuvotteluasiakirjassa olevaan taulukkoon. Jos hedelmöityshoidossa on käytetty luovutettua munasolua, oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus äitiyden selvittämiseksi ei ole mahdollinen, eikä DVV voi vahvistaa äitiyttä.

Äitiyden selvittäminen oikeusgeneettisellä vanhemmuustutkimuksella

Synnyttäneen äidin äitiyden selvittämiseen liittyy aina oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus. Otaksutulta synnyttäneeltä äidiltä tiedustellaan kantaa ja suostumusta tutkimukseen. Jos henkilö ei suostu tutkimukseen, DVV ei voi vahvistaa äitiyttä. 

Jos lapsella on huoltaja tai muu laillinen edustaja, häneltä tiedustellaan suostumusta tutkimukseen, jos lapsi ei voi itse antaa suostumusta. Lue myös "Alle 15-vuotiaan lapsen suostumus oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen".

Lastenvalvoja tilaa tutkimuksen, jos tarvittavat suostumukset on saatu.
Lue lisää: Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus

Alle 15-vuotiaan lapsen suostumus oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen

Jos lapsi ymmärtää tutkimuksen merkityksen, tämä tieto merkitään otaksutun synnyttäneen äidin neuvotteluasiakirjaan VSAK-02B. Tällöin lapsi itse allekirjoittaa vanhemmuustutkimuksen näytteenottoasiakirjan VSAK-15. 

Jos lapsi ei voi antaa itse suostumustaan oikeusgeneettiseen vanhemmuustutkimukseen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella, eikä hänellä ole huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, joka voisi antaa suostumuksen lapsen puolesta, näyte voidaan ottaa ilman suostumusta lastenvalvojan valvonnassa vanhemmuuden selvittämistä varten, jollei se, jonka vanhemmuuden selvittämisestä on kyse, tätä vastusta.

Kuuleminen vanhemmuuden selvittämisestä

Jos lapsella on huoltaja tai muu laillinen edustaja, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi selvittämisestä ennen vanhemmuuden selvittämisestä laadittavan pöytäkirjan laatimista. Samoin kuullaan otaksutun synnyttäneen äidin aviomiestä. Kuuleminen kirjataan kuulemisasiakirjalle VSAK-05.

Pöytäkirja äitiyden selvittämisestä

Äitiyden selvittämisestä laaditaan pöytäkirja VSAK-06B. DVV vahvistaa äitiyden äitiyden selvittämisen perusteella. Lastenvalvojan tulee kirjata joko neuvotteluasiakirjaan tai pöytäkirjaan selvitys siitä, miksi äiti-lapsisuhteesta ei ollut mahdollista saada luotettavaa asiakirjaa.

Isyyden selvittäminen samanaikaisesti

Jos samanaikaisesti selvitetään myös isyyttä, mahdollisen isän neuvottelu kirjataan asiakirjalle VSAK-02, vanhemmuuden tunnustaminen asiakirjalle VSAK-04 ja selvittämispöytäkirja asiakirjalle VSAK-06.
Katso prosessi: Vanhemmuuden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

Vanhemmuuden vahvistaminen

Katso vanhemmuuden vahvistamista koskevat tiedot sivulta: Vanhemmuuden vahvistaminen

Huoltajamerkinnät

Kun DVV äitiyden selvittämisen jälkeen vahvistaa äitiyden, äiti merkitään samanaikaisesti lapsen huoltajaksi. Jos äiti on ollut avioliitossa lapsen syntymän aikaan, aviomies merkitään sekä isäksi että huoltajaksi äitiyden vahvistamisen yhteydessä. Tämä edellyttää avioliittomerkintää väestötietojärjestelmässä.