Toipumisorientaatio asiakastyössä

Kenelle ohje on tarkoitettu?

Viitekehyksen mukainen työskentely sopii lähes kaikkeen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyöhön, mutta on yleisimmin käytetty mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluissa. Ohjetta voivat hyödyntää kaikki palveluissa työskentelevät ja asiakkaita tai potilaita kohtaavat ammattiryhmät kuten hoitajat, sosiaalityöntekijät ja lääkärit.

Mitä toipumisorientaatio on?

Toipumisorientaatio tarkoittaa ajattelutapaa ja työotetta, jossa korostuu yksilön oikeus määritellä mikä omassa elämässä on merkityksellistä ja minkälaisia tavoitteita haluaa itselleen asettaa. Työskentely perustuu siihen, että ihminen nähdään kokonaisena, ei pelkästään diagnoosinsa kautta. 

Keskeisiä arvoja ovat yksilöllisyys, osallisuus, itsemääräämisoikeus, toivo ja merkityksellisyyden kokemus. Toipuminen ei ole pelkkää oireiden poistumista, vaan prosessi, jossa ihminen rakentaa mielekästä elämää mahdollisista sairauden rajoituksista huolimatta. Toipumisorientaation mukaisessa työskentelyssä ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus perustuu keskinäiseen kunnioittamiseen ja luottamukseen. Asiakkaan ymmärrystä omasta tilanteestaan pidetään ammattilaisen osaamisen rinnalla yhtä tärkeänä.

Käytännön toteutus 

Kohtaamisessa ammattilainen kuuntelee asiakkaan tavoitteita ja arvostaa hänen näkemyksiään. Keskustelu rakentuu toivon vahvistamiseen, siinä tuetaan asiakkaan tiedollista ymmärrystä ja omaa osaamista sekä vahvistetaan sosiaalista verkostoa. Työskentelyssä voidaan hyödyntää CHIME-mallia (Leamy et al 2011), jonka mukaan toipuminen mahdollistuu, kun siinä huomioidaan viisi eri osa-aluetta: 

• Kumppanuus
• Toivo 
• Identiteetti
• Merkityksellisyys
• Voimaantuminen 

Näitä hyödynnetään siten, että tuetaan asiakkaan yhteiskunnallista osallisuutta, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi työllistymistä, osallistumista harrastuksiin ja erilaisiin sosiaalisiin rooleihin. Työskentelyssä tunnistetaan ja lujitetaan asiakkaan vahvuuksia. Luottamus ja avoin vuoropuhelu ovat keskiössä. Työskentely perustuu asiakkaan tavoitteisiin sekä yhdessä tehtyyn hoito/asiakassuunnitelmaan. 

Vinkkejä kohtaamiseen

Asiakkaan tai potilaan kohtaaminen voi olla ennalta sovitun tapaamisen lisäksi hyvin lyhytkestoinen tai sattumalta tapahtuva. Kaikissa tilanteissa tulee ottaa huomioon kunnioittava ja arvostava vuorovaikutus. 
Kuuntele aidosti ja kunnioita asiakkaan identiteettiä.

• Käytä positiivista ja kannustavaa kieltä.
• Vahvista toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.
• Kysy asiakkaalta hänen omat tavoitteensa.

Asiakastyössä voidaan pohtia ja suunnitella yhdessä: mikä estää, mikä tukee, mitä uutta voisi omaksua, mikä olisi pienin mahdollinen askel eteenpäin pääsemiseen. Yhdessä voidaan kokeilla, tutkia ja ottaa turvallisia riskejä sekä mahdollistetaan uusia kokemuksia, joissa voidaan ylittää mukavuusrajoja puolin ja toisin. 

Itsearviointi

Työntekijä voi arvioida omaa työskentelyään kysymällä esimerkiksi: 

• Lujittiko tapaaminen asiakkaan vahvuuksia ja lisäsikö se toivoa? 
• Kannustinko asiakasta ongelmien hallintaan esimerkiksi antamalla tietoa tai vahvistamalla olemassa olevia hallintastrategioita?
• Annoinko sellaisia omiin tai asiakkaiden kokemuksiin liittyviä esimerkkejä, jotka herättävät ja vahvistavat toivoa?
• Ilmaisinko kunnioittavan asenteeni asiakasta kohtaan ja toinko esille haluni tasavertaiseen kumppanuuteen yhdessä työskenneltäessä?
• Auttoiko työskentely asiakasta tunnistamaan tavoitteensa?

Näiden kysymysten lisäksi voi pohtia sitä, miten tein näitä asioita. Teemoista on hyvä keskustella myös yhdessä työyhteisössä. Itsenäisen ja yhteisen pohdinnan avulla työote kehittyy ja pysyy toipumisorientaation mukaisena. 

Sanojen valinta

Asiakastyössä käytetty kieli vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee mahdollisuutensa toipumiseen. Leimaavat termit korvataan sanoilla, jotka vahvistavat toivoa ja osallisuutta. Asiakkaan oma tarina saa tilaa, ja ammattilainen arvostaa sen merkitystä. Sanojen valinta on hyvä huomioida myös kirjaamisessa, jotta tekstissä tulee esille niin haasteet kuin voimavaratkin. Esimerkiksi puhutaanko ihmisestä skitsofreenikkona vai hänen omalla nimellä, kerrotaanko ihmisen kärsivän mielenterveyssairaudesta vai elävän mielenterveyssairauden kanssa. 

Organisaation rooli 

Organisaatio luo rakenteet, jotka tukevat toipumisorientaatiota. Koulutus ja työnohjaus varmistavat, että henkilöstö ymmärtää periaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännössä. Palveluiden kehittäminen perustuu asiakkaiden kokemuksiin, ei pelkästään kliinisiin mittareihin.

Toipumisorientaation käyttöönotossa on hyvä huomioida seuraavat seikat:

• Monipuolisen tiedon käyttö
• Yhteistyö eri toimijoiden välillä
• Sitoutuminen toimintatapaan
• Suunnittelu ja rakenteet
• Aikaa työskentelylle ja kehittämiselle
• Perehdytyksen varmistaminen ja osaamisen jatkuvuuden turvaaminen
• Johtamisessa huomioonotettava työtä helpottavat ja vaikeuttavat tekijät esimerkiksi liiallinen muodollisuus tai hierarkia.

Lista toipumisorientaation kouluttajista 

Listalla olevilla kouluttajilla on laaja ja monipuolinen työkokemus toipumisorientaatiosta. Listan avulla voi löytää eri tilanteisiin ja tarkoituksiin sopivan kouluttajan. 

Lähettämällä sähköpostia projektipäällikkö Saara Rapelille ([email protected]), voit tilata listan kouluttajista. Tietosuojasyistä listaa ei voida julkaista tällä sivustolla.

Oletko itse toipumisorientaation kouluttaja? Kouluttajalista päivittyy ja täyttämällä oheisen lomakkeen voit päästä myös mukaan listalle.
Toipumisorientaation kouluttajakysely