Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.
Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987).
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä
Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.
Huomioi soveltamisala
Vammaispalvelulain 2 §:ssä säädetään lain soveltamisalasta ja suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Vammaispalvelulakia sovelletaan lain 2 §:ssä määriteltyyn vammaiseen henkilöön. Oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on henkilöllä, joka täyttää kaikki 2 §:ssä mainitut edellytykset.
Lisäksi laissa on säädetty palvelukohtaisia myöntämisedellytyksiä. Vammaisen henkilön on täytettävä myös palvelukohtaiset myöntämisedellytykset, jotta hän on oikeutettu palveluun.
Vammaisen henkilön oikeus valmennukseen
Valmennus kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada valmennusta, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta.
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada valmennusta, jos hän tarvitsee tukea:
- oppiakseen uusia tai vahvistaakseen olemassa olevia itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja tai
- toimiakseen elämässään tapahtuvassa muutostilanteessa tai valmistautuakseen tällaiseen tilanteeseen.
Edellytyksenä on lisäksi, että vastaavaa valmennusta ei ole mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena.
(Vammaispalvelulaki 7 §)
Valmennusta myönnetään, jos vammaisella henkilöllä ei ole vammaispalvelulaissa tarkoitettuja itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja tai taidot ovat puutteelliset. Valmennusta on myös oikeus saada, jos taitoja pitää harjoitella käyttämään uudessa toimintaympäristössä. Taidoilla tarkoitetaan myös viittomakielen taitoa ja puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön taitoa.
Tuen tarpeen arviointi
Valmennus vastaa tuen tarpeeseen, joka ei ole pysyvä tai pitkäaikainen. Pysyvään tai pitkäaikaiseen tuen tarpeeseen tulee vastata muilla palveluilla kuin valmennuksella.
Henkilöllä voi olla useita erilaisia tuen tarpeita, jotka voivat olla osaksi tilapäisiä tai myös jatkuvia tai toistuvia. Valmennuksella on tarkoitus ehkäistä pidempiaikaista tuen tarvetta. Tarve valmennukselle todetaan yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa tehtävässä palvelutarpeen arvioinnissa. Arvioinnissa tunnistetaan tavoitteita, joiden saavuttamisessa vammainen henkilö tarvitsee tukea.
Valmennuksen suhde muihin palveluihin
Valmennusta on mahdollista saada yhtä aikaa useiden eri taitojen opettelemiseen ja harjoittelemiseen. Valmennus täydentää sosiaalihuoltolain 17 §:n mukaista sosiaalista kuntoutusta.
Sosiaalista kuntoutusta täydennetään tilanteissa, joissa sen avulla ei voida järjestää vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden sopivia palveluita. Tällaisia tarpeita voivat olla esimerkiksi kognitiivisista syistä johtuva valmennuksen tarve arjen hallinnassa, liikkumistaidon ohjauksen ja viittomakielen opetuksen tai kommunikaation ohjauksen tarve.
Työllistymisen tukeen liittyviä palveluita myönnetään vanhan, osittain edelleen voimassa olevan sosiaalihuoltolain (710/1982) perusteella. Kehitysvammaisille henkilöille voidaan myös myöntää vammaispalvelulain mukaista kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa.
Vammaispalvelulainsäädännön tavoitteena on ollut, että jokainen vammainen henkilö saa sellaisen palvelukokonaisuuden, joka parhaiten vastaa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Siksi arvioitaessa oikeutta saada valmennusta erillisenä palveluna voidaan ottaa huomioon mahdollisuus opetella vastaavia taitoja muiden joko yleis- tai erityispalveluiden yhteydessä. Esimerkiksi asumisen tuen osana on mahdollista opetella erilaisia taitoja, mutta silloin on varattava siihen riittävästi resursseja.
Valmennuksen tarkoitus ja sisältö
Valmennuksen tarkoitus on vahvistaa vammaisen henkilön itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja ja parantaa vammaisen henkilön toimintakykyä elämän muutostilanteissa.
(Vammaispalvelulaki 7 §)
Valmennuksen avulla on esimerkiksi mahdollista harjoitella itsenäistä asumista tai julkisen joukkoliikenteen käyttöä tavoitteena itsenäinen liikkuminen. Valmennuksella voidaan myös lisätä valmiuksia henkilökohtaisen avun käyttämiseen.
Valmennus on tavoitteellinen ja määräaikainen palvelu, johon sisältyy:
- tiedollisten ja toiminnallisten taitojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoittelu;
- viittomakielen opetus tai puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus;
- vammaisen henkilön toimintakyvyn, toimintaympäristön tai perhetilanteen muuttuessa taikka muissa vastaavissa elämän muutostilanteissa annettava tuki.
(Vammaispalvelulaki 7 §)
Valmennusta voidaan antaa joko yhdelle tai useammalle edellä mainituista valmennuksen kolmesta osa-alueesta.
Annettavan valmennuksen sisältö voi vaihdella joustavasti asiakkaan tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan.
Tiedollisten, toiminnallisten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taitojen harjoittelu
Tiedolliset, toiminnalliset ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot ovat itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja.
Tiedollisilla taidoilla tarkoitetaan tiedon vastaanottamiseen, tiedon käsittelemiseen ja muokkaamiseen (ajatteluun ja kieleen) sekä muistiin ja ongelmanratkaisuun liittyviä toimintoja.
Tiedollisilla taidoilla tarkoitetaan myös näkövammaisten henkilöiden luku- ja kirjoitustaidon mahdollistavan pistekirjoituksen opetusta silloin, kun sitä ei olisi mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena. Pistekirjoituksen opetus sisältää ohjaussuunnitelman, opetuksen toteuttamisen sekä tarvittavan materiaalin ja apuvälineiden hankkimisen.
Itsenäisessä elämässä tarvittavat taidot
Itsenäisessä elämässä tarvittavilla taidoilla tarkoitetaan taitoja, joita henkilö tarvitsee
- kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa
- teknisten laitteiden ja digisovellusten käytössä
- ympäristön hahmottamisessa ja liikkumisessa erilaisissa toimintaympäristöissä
- ajan hahmottamisessa
- kodinhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa
- asioinnissa
- rahankäytössä
- tai muissa vastaavissa toiminnoissa.
(Vammaispalvelulaki 7 §)
Kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa tarvittavat taidot
Kommunikaatiolla tarkoitetaan taitoa välittää ja vastaanottaa viestejä, ilmaista itseään ja esittää mielipiteitä. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan vastavuoroista yhdessä kommunikoimista, ajatusten vaihtamista toisten ihmisten kanssa.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoittelua järjestetään osana itsenäisessä elämässä tarvittavien taitojen harjoittelua vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan.
Teknisten laitteiden ja digisovellusten käyttötaidot
Teknisten laitteiden ja digisovellusten käytön valmennus voi sisältää ohjausta ja tukea esimerkiksi tietokoneen tai älypuhelimen käyttämiseen ja näiden laitteiden käytön harjoittelua. Erilaiset tekniset laitteet ja digisovellukset kuuluvat tavanomaiseen elämään.
Ympäristön hahmottamisessa ja erilaisissa toimintaympäristöissä liikkumisessa tarvittavat taidot
Ympäristön hahmottaminen ja liikkuminen erilaisissa toimintaympäristöissä voi sisältää ohjausta, tukea ja harjoittelua toimimiseen vieraassa ympäristössä, esimerkiksi oikean paikan löytämisessä. Valmennus voi sisältää julkisen joukkoliikenteen käyttämisen opettelua tai harjoittelua. Liikkumistaidon ohjaus on yksi valmennuksen muoto.
Ajan hahmottaminen, kodinhoidon suunnittelu ja toteutus, asiointi ja rahankäyttö
- Valmennus ajan hahmottamiseen voi olla esimerkiksi kellonaikojen opettelua tai tukea ajan kulumisen ymmärtämisessä.
- Valmennus kodinhoitoon voi liittyä esimerkiksi ruoan laiton tai siivoamisen harjoittelemiseen sekä näiden toimien suunnittelemiseen ja toteuttamiseen suunnitelmallisesti.
- Asiointiin järjestettävä valmennus voi puolestaan liittyä esimerkiksi kaupassa käymiseen tai viranomaisten kanssa asiointiin.
- Valmennus rahankäyttöön voi liittyä rahan arvon hahmottamiseen, omien tulojen ja menojen hahmottamiseen ja rahankäytön suunnittelemiseen.
Viittomakielen opetus tai puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus
Puhetta tukevalla ja korvaavalla kommunikoinnilla tarkoitetaan viestintää, jossa käytetään esimerkiksi kuvia tai tukiviittomia. Viittomakielen opetus sekä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus voi olla valmennusta, kun se ei kuulu terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulle.
Viittomakielen opetuksen sekä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön ohjauksen tavoitteena on, että kuurolla, kuulo-, kuulonäkö- tai puhevammaisella henkilöllä ja hänen perheellään ja muilla läheisillä on yhteinen kieli ja kommunikointikeino.
Puhevammaiselle henkilölle, hänen perheelleen ja muille läheisille voidaan myöntää kommunikaatio-ohjausta valmennuksena pääsääntöisesti sen jälkeen, kun vammaiselle henkilölle on lääkinnällisenä kuntoutuksena määritelty soveltuva kommunikaatiokeino tai kommunikoinnin apuväline.
Valmennuksena annettava kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus ei korvaa puheterapeutin antamaa puheterapiaa tai ohjausta. Valmennus ei korvaa lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaa kommunikoinnin apuvälinearviointia tai apuvälinepalveluita.
Elämänmuutostilanteet
Valmennus elämänmuutostilanteissa voi liittyä useisiin eri tilanteisiin. Näitä ovat:
- vammaisen henkilön toimintakyvyn muuttuminen: esimerkiksi tilanne, jossa henkilö on juuri vammautunut ja hän tarvitsee valmennusta toimiakseen arjessaan muuttuneen toimintakyvyn kanssa
- muutos toimintaympäristössä tai perhetilanteessa
- muu vastaava elämän muutostilanne: esimerkiksi päiväkodin, koulun tai opiskelun aloittaminen tai lopettaminen tai muutto uuteen kotiin.
Tarkoitus on tukea vammaista henkilöä, jotta hän pystyisi valmistautumaan tulevaan muutokseen tai toimimaan muuttuneessa tilanteessa. Tuki voi liittyä esimerkiksi uuden ympäristön hahmottamiseen tai siellä liikkumisen harjoitteluun. Lisäksi tuki voi liittyä esimerkiksi muuton tai uuden asunnon sisustamisen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen.
Valmennuksen järjestäminen lapselle
Vammaisella lapsella on oikeus saada valmennusta silloin, kun kyseessä ei ole lapsen ikään ja kehitysvaiheeseen liittyvä tavanomainen taitojen opettelu tai kun näiden taitojen oppiminen on viivästynyt lapsen vamman vuoksi.
Valmennuksen avulla lapsi tai nuori voi esimerkiksi harjoitella itsenäistymiseen tarvittavia taitoja, joiden oppimiseen hän tarvitsee vammansa vuoksi ikä- tai kehitysvaiheeseensa nähden olennaisesti tavanomaista enemmän tukea. Edellytyksenä on tällöin, ettei vammainen henkilö voi muissa käyttämissään palveluissa saada tätä tukea.
Lähteet
Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (Finlex)