Vankien terveys ja hyvinvointi (Wattu IV) on tutkimushanke väestöryhmässä, joka ei näy perinteisissä väestötutkimuksissa.
Ensimmäinen laaja vankilaan saapuvien vankien terveyttä, työkykyä ja hoidontarvetta selvittävä tutkimus julkaistiin vuonna 1985 (Wattu I), joka samalla oli lajissaan ensimmäinen maailmassa. Jatkotutkimukset julkaistiin 1990-luvun alussa (Wattu II) ja vuonna 2010 (Wattu III). Wattu IV -tutkimukselle myönnettiin "International Corrections and Prisons Association (ICPA) Research Excellence Award" vuonna 2025.
Vankeusaika on harvinainen mahdollisuus tutkia monimutkaisia ongelmia, kuten hoitamattomia sairauksia, syrjäytymistä tai mielenterveyttä. Monialainen yhteistyö helpottuu vankien kotikunnissa, kun terveystarpeita tunnistetaan vankeusaikana. Parhaimmillaan vankitutkimus voi ennaltaehkäistä rikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.
Tavoitteet
Tiedonkeruun tavoite oli perinteisten väestötutkimusten tapaan saada tietoa terveydentilasta ja ehkäistä ennalta sairauksia, mutta vankiväestössä tavoite laajeni koskemaan vaikeiden sosiaalisten ongelmien kasautumista.
Vaikuttavimmillaan tutkimus auttaa ehkäisemään vankeuteen päätymistä ja vähentämään rikollisuutta. Lisäksi haluttiin tunnistaa keinoja hoito- ja palvelupolkujen jatkuvuuden vahvistamiseksi ja tuottaa tietoa vankiterveydenhuollon palveluiden ja vankeinhoidon kehittämisen tueksi.
Tarkoituksena on hyödyntää vankiväestötietoa jatkotutkimuksissa monitieteisesti, jotta kokonaiskuva kansalaisten palvelutarpeista täydentyy ja jotta voidaan edistää haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia.
Toteutus
Tiedonkeruu ajalla 11/2020–12/2022 koostui kaikille annettavasta kyselylomakkeesta, tutkimushoitajan tekemästä haastattelusta ja terveystarkastuksesta, alaotoksille tehdyistä laboratoriotutkimuksista, suun terveystarkastuksesta, suun panoraamaröntgenkuvasta sekä mielenterveyden häiriöitä kartoittavista haastatteluista. Lisäksi jaettiin anonyymisti palautettava kyselylomake.
Tutkimus toteutettiin sekä suljetuissa vankiloissa (Helsinki, Riihimäki, Hämeenlinna ja Turku) että avovankiloissa (Suomenlinna, Ojoinen, Vanaja ja Huittinen). VTH:n työntekijät vastasivat tutkittavien rekrytoinnista, terveystarkastuksesta, haastattelusta ja verinäytteen otosta. Suun terveystarkastuksen tekivät VTH:n hammaslääkärit ja -hoitajat, ja mielenterveyshaastatteluista vastasivat VTH:n psykiatriset hoitajat sekä Risen psykologit. Tutkimushoitajat koulutettiin menetelmien käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) väestötutkimusasiantuntijoiden avulla.
Tutkimusotos muodostui 403 miehestä ja 126 naisesta. Kieltäytyneitä oli 17,5 %. Tutkimusotoksen vangit ovat taustoiltaan vertailukelpoisia kuvaamaan tiettynä päivänä suljetuissa vankiloissa paikalla olevia vankeusvankeja. Otos edustaa noin neljännestä kaikista vankeusvangeista Suomessa. Työssä hyödynnettiin THL:n väestötutkimusmenetelmiä. Tämä mahdollistaa vankien terveydentilan vertailun yleisväestöön. Rekisteritutkimusvaiheen voidaan arvioida kestävän noin 20 vuotta. Kerätty aineisto kuuluu THL:n tietovarantoon, jota on mahdollista hyödyntää THL:n tietolupamenettelyjen mukaisesti.
Rahoitus
Rikosseuraamuslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vankiterveydenhuollon yksikkö
Yhteistyökumppanit
Rikosseuraamuslaitos, Vankiterveydenhuollon yksikkö
Yhteystiedot
Päivitetty: