Tälle sivulle on koottu arviointityökaluja, jotka tukevat osallisuutta, hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien kehittämishankkeiden onnistunutta toimintaa. Työkalut ovat hyödyksi myös hankkeita suunniteltaessa ja usein sovellettavissa myös hanketoiminnan ulkopuolella.
Sivulta löydät ohjeet osallisuusindikaattorin käyttöön.
Työkalut on koostanut Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio ja kannustamme ESR+-osallisuushankkeita niiden käyttöön.
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio suosittelee, että osallisuutta edistävän toiminnan vaikutuksia arvioidaan osallisuusindikaattorilla toiminnan alussa ja lopussa sekä laadullisella haastattelumenetelmällä, jolla selvitetään osallisuusindikaattorilla havaittuihin muutoksiin vaikuttaneita mekanismeja. Tällainen laadullinen menetelmä on esimerkiksi Pienet onnistumistarinat -arviointityökalu.
Osallisuusindikaattorin alku- ja loppumittauksen tulokset voidaan syöttää taloudellisten hyötyjen työkaluun, joka laskee toiminnan suuntaa antavia julkistaloudellisia hyötyjä.
Osallisuuden 24 apukysymystä
Apukysymykset auttavat hahmottamaan ja sanoittamaan sitä, miten toiminta tarkalleen ottaen edistää osallisuutta. Apukysymykset on jaoteltu kolmen osallisuuden osa-alueen mukaan: osallisuus omassa elämässä, osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä osallisuus yhteisestä hyvästä. Kysymykset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella laadittuun osallisuuden tieteelliseen viitekehykseen.
Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (Julkari)
Osallisuuden 24 apukysymystä (Innokylä)
Hyvinvointialueille ja kunnille räätälöidyt apukysymykset löydät osallisuusohjelman laadinnan ohjeesta (ks. ohje kohta 3):
Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko (Innokylä)
Havainnointimalli luovaan ryhmätoimintaan
Havainnointimallilla voidaan tuottaa systemaattisia havaintoja luovan ryhmätoiminnan vaikutusten todentamiseksi. Se on sovellettavissa muunlaisenkin ryhmätoiminnan arviointiin. Mallissa toimintaa havainnoidaan kiinnittämällä huomio systemaattisesti neljään näkökulmaan: luovan toiminnan tavat ja välineet, ohjaaminen, yksittäisten osallistujien olemisen ja tekemisen tavat sekä ryhmän vuorovaikutus.
Systemaattisista havainnoista vaikutusten todentamiseen. Havainnointimalli luovaan ryhmätoimintaan (Julkari)
Tasa-arvon tarkistuslista hankkeille
Työkalu auttaa hanketoimijoita, kuten hakijaa, hankepäällikköä ja rahoittavaa viranomaista huomioimaan sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta hankkeessa. Työkalu tukee toimijoita tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien huomioon ottamisessa hankkeen kaikissa vaiheissa, kuten hankehakemuksessa, hankkeen toteutuksessa ja hankkeen arvioinnissa.
Tasa-arvon tarkistuslista hankkeelle (Innokylä)
Vaikutusten ennakkoarviointi
Sivustolla on tietoa päätösten, palvelujen tai toiminnan erilaisista vaikutusten ennakkoarvioinnin tavoista kuten sukupuolivaikutuksen arvioinnista, sosiaalisten vaikutusten arvioinnista, yhdenvertaisuuden arvioinnista ja kielellisten vaikutusten arvioinnista. Ennakkoarvioinnissa on tärkeää tunnistaa vaikutuksia ihmisiin ja erityisesti tarkastella intersektionaalisesti väestöryhmiä, joille vaikutukset voivat kasaantua.
Vaikutusten ennakkoarviointi (Innokylä)
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arviointikysymykset
Arviointikysymyspatterit, joita voi käyttää arvioimaan sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kehittämishankkeissa tai palveluissa. Kysymysten avulla voidaan kerätä tietoa kahdesta eri näkökulmasta: osallistujien ja palvelun käyttäjien kokemukset sekä toteuttajien näkemykset.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arviointikysymykset (Innokylä)
Yhteiskunnallisten innovaatioiden arviointityökalu
Kaksiosainen arviointilomake, jonka ensimmäisen osion täyttää innovaation kehittäjä ja toisen sen arvioija. Työkalun avulla voidaan koota sosiaalisiin innovaatioihin eli yhteiskunnallisten ongelmien uusiin ratkaisuihin liittyvää tietoa järjestelmällisesti, ja innovaatioiden toimivuutta arvioivat saavat sen avulla keskeiset tiedot tiiviisti. Kehittäjät voivat myös kirkastaa työkalulla omaa ideaansa.
Yhteiskunnallisten innovaatioiden arviointityökalu (Innokylä)
Vaikuttava projekti -sivusto
Sivusto tarjoaa tukea sosiaaliseen innovaatioon tähtäävän projektin suunnitteluun. Se sisältää ohjeita ja tietoa hankkeen hakuvaiheesta aina tulosten juurruttamiseen valtavirtaistamiseen ja arvioimiseen asti. Siten sivusto toimii myös projektinhallinnan ja -arvioinnin työkaluna.
Vaikuttava projekti (Metropolia)
Lupaavan käytännön kriteerit
Lomake, jonka kysymyksiin vastaamalla arvioidaan, sisältääkö osallisuutta edistävä toimintamalli ("osallisuuden palanen") lupaavan käytännön ominaisuuksia ja osa-alueita. Näitä ovat tarve- ja kysyntälähtöisyys, innovatiivisuus, toimivuus ja tuloksellisuus, mallinnettavuus ja tuotteistaminen sekä siirrettävyys ja levitettävyys. Kriteerit on julkaistu Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa -työpaperissa.
Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (liite 2, sivu 67, Julkari)
Tunnista ja kuvaa hyvä toimintamalli
Hankkeen alasivulla annetaan vinkkejä hyvien toimintamallien tunnistamiseen ja kuvaamiseen erityisesti osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta, mutta sivu on myös hyvä yleisohje. Toiminnan mallintaminen haastaa ajattelua ja tukee kehittämistyötä. Sivustolla annetaan myös ohjeita toimintamallien julkaisuun Innokylässä.
Tunnista ja kuvaa hyvä toimintamalli
Kartta, kompassi ja kalenteri – projektiarvioinnin opas
Opas tarjoaa työkaluja ja käytännön vinkkejä hankkeiden toiminnan arviointiin ja esittelee projektiarvioinnin 3x3-mallin. Malli on yksinkertaistettu kuvaus arviointiprosessista, jossa projektin kuluessa toteutetaan kolme arviointiaskelta, ja jokainen askel sisältää kolme työvaihetta. Malli on suunniteltu erityisesti Euroopan rakennerahastojen hankkeiden käyttöön.
Kartta, kompassi ja kalenteri – projektiarvioinnin opas (THESEUS)
Jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin prosessi
Arviointikehikon avulla hankkeet voivat tehdä systemaattista kirjaamista ja arviointia toimintansa aikana. Systemaattisessa arvioinnissa on kuusi näkökulmaa: tavoite, kohderyhmä, toiminta, näkemys, mittari ja verrokki.
Hanketyön arviointi sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutuksen ja työllisyydenhoidon kehittämisessä (Hallinnon Tutkimus)
Vertaisarviointi
Vertaisarvioinnissa toimintaa arvioi joku samanlaista hanketta tai palvelua aikaisemmin toteuttanut ulkopuolinen henkilö, jolla on näkemystä ja kokemusta toiminnan kehittämiseksi. Innokylän liitteessä vertaisarvioinnista on koottu tietoa, menetelmiä ja oppaita vertaisarvioinnin toteuttamiseksi.
Vertaisarviointi (pdf 177 kt, Innokylä)
Asiakasarviointi
Asiakasarvioinnissa jonkin hankkeen tai palvelun osallistujat tai asiakkaat pääsevät itse tekemään arviointia ja lausumaan oman näkemyksensä sen toiminnasta ja tuloksista. Innokylän liitteessä asiakasarvioinnista on koottu tietoa, toimintamalleja ja oppaita asiakasarvioinnin toteuttamisen tueksi.
Asiakasarviointi (pdf 125 kt, Innokylä)
Itsearviointi
Itsearvioinnissa hankkeen tai palvelun toteuttajat itse pohtivat ja selvittävät, tehdäänkö asioita oikein tai ovatko toiminnan tulokset sellaisia kuin haluttiin. Itsearviointi edellyttää kykyä asettaa oma toiminta kriittisen tarkastelun kohteeksi. Innokylän liitteessä itsearvioinnista on kerätty mentelmiä, oppaita ja tietoa itsearvioinnin toteuttamiseksi.
Itsearviointi (pdf 145 kt, Innokylä)
Kykyviisari®-itsearviointikysely
Itsearviointikyselyn avulla työikäinen henkilö voi arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Seurantakyselynä sillä voi arvioida myös työ- ja toimintakykyä edistävän palvelun tai hankkeen vaikutuksia. Kykyviisari-kyselyä voi kokeilla Työterveyslaitoksen (TTL) sivustolla tai työvoimapalveluiden Työmarkkinatorilla. Kykyviisari on Työterveyslaitoksen kehittämä Euroopan sosiaalirahaston tuella.
Kykyviisari-itsearviointikysely (Työterveyslaitos)
Kykyviisari-kysely (Työmarkkinatori)
AVAIN-mittarin käyttö aikuissosiaalityössä
Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittaria hyödynnetään laadittaessa työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa. Se rakentuu neljästä komponentista, joita ovat asiakkaan tavoitteet ja niitä tukevat tai estävät tilannetekijät, sosiaalityön menetelmät ja palvelut, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Avain-mittarilla saadaan tietoa siitä, millaisilla asioilla sosiaalityössä voidaan vaikuttaa asiakkaan tilanteeseen.
AVAIN-mittarin käyttö aikuissosiaalityössä (Julkari)
Osallisuusindikaattori koostuu 10 väittämästä, jotka mittaavat osallisuuden kokemusta, kuten kokemusta merkityksellisyydestä, uskoa toimintamahdollisuuksiin, uskoa vaikutusmahdollisuuksiin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen laatua. Kokevatko ihmiset, että he voivat halutessaan vaikuttaa asioihin, että heidän tekemisillään on merkitystä ja että he ovat päässeet osaksi yhteisöä?
Tutkimukset osoittavat, että osallisuuden kokemus on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Heikko osallisuuden kokemus lisää riskiä erilaisten ongelmien kasaantumiselle, pitkittymiselle ja kärjistymiselle. Osallisuuden kokemus suojaa ahdistukselta, vahvistaa resilienssiä, ennustaa mielen terveyttä ja on yhteydessä toiveikkaampaan tulevaisuuteen. Vahvistuvan osallisuuden kokemuksen myötä piilossa olevat voimavarat tulevat näkyväksi ja muuttuvat todelliseksi toimintakyvyksi, mitä kielteisen kehän katkaisu ja muutos parempaan vaatii.
Mittaria voi käyttää väestötutkimuksissa, kyselyissä ja toiminnan arvioinneissa.
- Indikaattoria tulee käyttää sen virallisessa, validoidussa muodossa. Väittämiä ei saa muuttaa tai muokata.
- Väittämiä voidaan käyttää ryhmäkeskusteluissa yleisellä tasolla keskustelun pohjana ja ajatusten herättäjänä. Älkää kuitenkaan samassa yhteydessä täyttäkö mittaria tai keskustelko siitä, mitä kukin vastaisi väittämiin, ellei ihminen kerro sitä oma-aloitteisesti. Ryhmäkeskustelu ei saa olla piilotettu arviointi (ks. seuraava kohta). Keskusteluun osallistumisen tulee olla vapaaehtoista.
- Tällä hetkellä emme suosittele osallisuusindikaattorin käyttöä asiakkaan yksilöarvioinnissa osana yksilötason asiakasohjausta, koska asiaa ei ole tutkittu tarpeeksi. Jos suunnittelet tutkimusta osallisuusindikaattorin käytöstä asiakasohjauksessa, ota meihin yhteyttä.
Jos tarvitset apua tai erikielisiä versioita, ole yhteydessä yhteen alla luetelluista tutkijoista. Osallisuusindikaattori on saatavilla 20 kieliversiona.
Osallisuusindikaattorin suomenkielinen versio on tieteellisesti validoitu erinomaisin tuloksin. Mittarin on kehittänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Euroopan unionin osarahoituksella.
Osallisuusindikaattori on mukana useissa THL:n väestötutkimuksissa, kuten Terve Suomi -tutkimus, Kouluterveyskysely, FinSote 2019 -tutkimus, MoniSuomi-tutkimus, Vankien terveys, työkyky ja hoidon tarve -tutkimus ja Yksinasuvien mielen hyvinvointi -tutkimus. Mittaria on käytetty myös muiden organisaatioiden tutkimuksissa, kuten Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyssä, Vantaan kaupungin osallisuuskyselyssä, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvointikyselyssä ja yliopistoissa.
Sadat organisaatiot ja hankkeet ovat tähän mennessä käyttäneet osallisuusindikaattoria vaikutustensa arviointiin.
Tutustu osallisuusindikaattoriin ja ohjeisiin
Osallisuuden edistäjän opas (Julkari)
- Yleinen kuvaus sivulla 44
- Väittämien perustelut ja tausta sivulla 45
- Käyttöohjeet, pisteytys ja summapisteen laskeminen sivulla 47.
Pääkysymys, väittämät ja vastausvaihtoehdot
Jos otat osallisuusindikaattorin käyttöön, sitä on tärkeää käyttää juuri tässä muodossa ja noudattaa yllä mainittuja tarkempia ohjeita. Osallisuusindikaattorin yhteydessä on mainittava tekijänoikeuslauseke: © Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019, all rights reserved.
Voit liittää osallisuusindikaattorin pääkysymyksen, väittämät ja vastausvaihtoehdot suoraan omaan verkko- tai paperilomakkeeseesi. Katso malliksi kysymyksen asettelu Osallisuuden edistäjän oppaan sivulta 48. Arvioinnissa osallisuusindikaattoria voi käyttää myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ylläpitämässä Hyviö-vaikuttavuussovelluksessa.
Osallisuuden edistäjän opas (Julkari)
Osallisuusindikaattorin pääkysymys on: "Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Merkitse jokaisen väittämän kohdalla se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten omaa kokemustasi".
Osallisuusindikaattorin väittämät ovat:
- Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
- Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
- Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
- Olen tarpeellinen muille ihmisille
- Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
- Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
- Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
- Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
- Koen, että minuun luotetaan
- Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin.
Vastausvaihtoehdot ovat 1) täysin eri mieltä, 2) jokseenkin eri mieltä, 3) ei samaa eikä eri mieltä, 4) jokseenkin samaa mieltä, 5) täysin samaa mieltä. Kunkin väittämän vastaukselle annetaan pisteet asteikolla 1–5.
Osallisuuden kokemusta kuvaava summapisteindikaattori tuotetaan laskemalla yhteen väittämien pisteet, ja summa muunnetaan asteikolle 0–100 (ohje summapisteen laskemiseen: Osallisuuden edistäjän opas). Suurempi pistemäärä tarkoittaa vahvempaa osallisuuden kokemusta. Osallisuuden kokemus voidaan raportoida jatkuvana muuttujana tai käyttää katkaisukohtaa. Erittäin heikon osallisuuden kokemuksen rajaksi on määritelty alle 50 pistettä. Tätä katkaisupistettä käytetään esimerkiksi Sotkanet-tilastopalvelussa.
Osallisuuden edistäjän opas (Julkari)
Hyödynnä ja tulkitse osallisuusindikaattorituloksia
- Osallisuusindikaattorilla kerättyä tietoa osallisuuden kokemuksen muutoksista voi hyödyntää taloudellisten hyötyjen työkalussa (Excel-työkalu julkaisun liitteessä):
Taloudellisten hyötyjen työkalu työllisyys- ja osallisuustoimien arviointiin (Julkari) - Osallisuuden kokemuksen yhteydet hyvinvointiin ja kansantalouteen:
Osallisuuden edistäjän opas (sivu 27, Julkari) - Osallisuusindikaattoritiedon lisäksi arvioinneissa kannattaa hyödyntää laadullista aineistoa. Esimerkiksi toiminnan koettuja vaikutusmekanismeja voi kartoittaa osallistujien pienillä onnistumistarinoilla.
Hyödynnä osallisuusindikaattorilla jo tuotettua tietoa
Aikuisväestön osalta voit tarkastella koko väestön tietoja iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan. Koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden osalta voit tehdä lisäksi alueellisia ja kuntakohtaisia tarkasteluja. Löydät osuudet vapaasanahaulla "erittäin heikko osallisuuden kokemus" tai yllä olevan linkin kautta.
Erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osuudet Sotkanet-tilastopalvelussa (Sotkanet)
Tuloksista kertovia julkaisuja ja raportteja
Osallisuuden edistäjän opas (Julkari)
Terve Suomi 2022–2023:
- Yksinäisyys, osallisuus ja syrjintäkokemukset, ilmiöraportti
- Erittäin heikko osallisuuden kokemus (%), tulokset hyvinvointialueittain
MoniSuomi 2022:
- Osallisuus, MoniSuomi 2022 ilmiöraportti
- Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista – MoniSuomi 2022 -tutkimus. Keskeisiä havaintoja päätöksenteon tueksi (Julkari)
Kouluterveyskysely:
- The Protective Role of Social Inclusion: Loneliness as a Mediator Between Excessive Internet Use and Depressive Symptoms in Adolescents (Dovepress)
- School belonging and depressive symptoms: the mediating roles of social inclusion and loneliness (Taylor & Francis Online)
Wattu IV -vankiväestötutkimus:
Vankien terveys ja hyvinvointi 2023. Wattu IV -vankiväestötutkimus (Julkari)
Tuettujen lomien tutkimuksessa havaittiin, että osallisuuden kokemus on muutosvoima, joka muutti vanhempien piilossa olleet voimavarat todelliseksi toimintakyvyksi:
- Lue tutkimustuloksia tiivistävä THL:n LinkedIn-päivitys
- Activating Dormant Capabilities on the Social Holidays – the Experience of Social Inclusion as a Conversion Factor (Taylor & Francis Online)
- Lomalle yhdenvertaisuuteen. Lomatoiminnan osallisuusvaikutusten arviointi (Julkari)
Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen hankkeen alasivulla:
Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen
Lue lisää
Osallisuuskysely on kaksiosainen kysely, jonka avulla voidaan mitata toimintaan osallistuvan ihmisen osallisuuden kokemusta ja sen muutosta. Osallisuuden kokemusta mittaavan osallisuusindikaattorin lisäksi kysely sisältää kysymyksiä, jotka ovat yhteydessä osallisuuden kokemukseen.
Osallisuuskyselyn kyselylomakkeet voit pyytää arviointiasiantuntija Marko Nousiaiselta ([email protected]). Älä käytä suoraan lähetettäviä lomakkeita, vaan poimi kysymykset omaan kyselypohjaasi. Lomakkeiden kysymykset on päivitetty talvella 2023–2024.
Sekä osallisuusindikaattori että osallisuuskysely on kehitetty THL:ssä Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokrassa (2014–2023). Lue lisää osallisuusindikaattorista ylempänä tällä sivulla.
Pidäthän huolta, että kyselysi toteutus noudattaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja Suomen tietosuojalainsäädäntöä. Tutustu myös osallisuusindikaattorin käyttöohjeisiin.
Osallisuuskyselyyn vastaaminen
Tarkoitus on, että kaksiosaiseen osallisuuskyselyyn vastattaisiin toimintaan osallistumisen alussa ja lopussa.
- Aloituslomake ja seurantalomake
- Lomakkeissa 14–15 kysymystä
- Vastaaminen kestää noin 10–15 minuuttia
- On tärkeää vastata kumpaankin kyselyyn, jotta vaikutus voidaan todentaa.
Osallisuuskysely sopii erilaisissa tilanteissa ja asemissa oleville vastaajille, eikä sitä ole rajattu mihinkään kohderyhmään tai palveluun. Vastaamisen edellytyksenä on luku- ja kirjoitustaito, mutta tarvittaessa työntekijä voi täyttää lomakkeen vastaajan kanssa keskustelemalla. Kysely on saatavissa tällä hetkellä vain suomeksi.
Mihin kyselyä voi käyttää?
Osallisuuskyselyn avulla saa tietoa siitä, miten osallistujien osallisuuden kokemus muuttuu toiminnan aikana. Voitte käyttää kertyvää tietoa esimerkiksi hankkeen arvioinnissa ja osoittaa toiminnan vaikutuksia esimerkiksi kuntapäättäjille ja rahoittajille.
Emme suosittele osallisuuskyselyä eikä sen sisältämää osallisuusindikaattoria käytettäväksi yksilöarvioinnissa osana yksilötason asiakasohjausta, koska asiaa ei ole tutkittu tarpeeksi.
Osallisuuskyselyn sisältö
- Osallisuusindikaattorin 10 väittämää, jotka mittaavat osallisuuden kokemusta. Indikaattori on tieteellisesti validoitu. Lue lisää osallisuusindikaattorista ja sen käytöstä ylempää tältä sivulta.
- Kysymyksiä terveydestä ja hyvinvoinnista: Sosiaaliset suhteet, terveydentila, elämänlaatu, yksinäisyyden kokemus, taloudellinen tilanne ja työmarkkina-asema
- Kysymyksiä hankkeen toiminnasta: Osallistumisessa koetut hyödyt ja mahdollisuus vaikuttaa toimintaan.
Tutkimusetiikan huomioiminen on kyselyn toteuttajan vastuulla
Osallisuuskyselyyn vastaamisen tulisi olla täysin vapaaehtoista. Vastaajaa tulee informoida kyselystä ja tukea tarvittaessa vastaamistilanteessa.
Osallisuuskysely on tulossa osaksi Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation arviointimittaristoa
Osallisuuskysely tulee osaksi Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation sähköistä arviointimittaristoa.
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio
Syrjintäkysely on kysely, jonka ESR+ 4.3 -hankkeet voivat toteuttaa osallistujilleen ja saada anonyymin koosteen vastauksista. Kyselyyn vastataan Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation ylläpitämässä sähköisessä arviointimittaristossa.
Syrjintäkyselyn avulla hankkeet saavat tietää:
- Kuinka paljon hankkeisiin osallistuvat kokevat syrjintää erilaisissa palveluissa ja tilanteissa (esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, työ, julkiset paikat, sosiaalinen media)?
- Millaista syrjivää toimintaa ihmiset kokevat?
- Välttelevätkö ihmiset eri paikkoja ja tilanteita, koska pelkäävät tulevansa syrjityksi?
- Havaitsevatko ihmiset yleisesti syrjintää yhteiskunnan eri palveluissa ja tilanteissa?
- Keihin syrjintä yleisesti yhteiskunnassa vastaajien mielestä kohdistuu?
Syrjintäkysely on Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation kehittämä kysely ja sen kysymyksiä on käytetty THL:n väestötutkimuksissa. Väestökyselyiden tulokset osoittavat, että yhteiskunnassa esiintyy syrjintää, joka kohdentuu eri tavoin eri ryhmiin.
Syrjintä heikentää sen kohteeksi joutuvan terveyttä ja hyvinvointia sekä yleisesti elämänlaatua. Syrjintä vaikuttaa ihmisen turvallisuuden tunteeseen ja estää osallistumista yhteiskuntaan.
Hanke voi ottaa syrjintäkyselyn käyttöön missä tahansa hankkeen vaiheessa
Mitä enemmän ihmisiä saadaan vastaamaan kyselyyn, sitä luotettavampaa ja hyödyllisempää tietoa ihmisten syrjinnän kokemuksista, syrjinnän vaikutuksista ja havainnoista syrjinnästä yhteiskunnassa pystytään antamaan.
Vaikka ihmisiä on tärkeä saada osallistumaan ja vastaamisen kannustetaan, on vastaaminen kaikille vapaaehtoista.
Kyselyn tuloksia voidaan käyttää osana hankkeiden arviointia. Syrjintäkyselyn avulla hankkeet saavat tärkeää tietoa myös siitä, onko hankkeisiin saatu osallistumaan henkilöitä, jotka joutuvat kokemaan syrjintää.
Syrjintäkyselyn rakenne
- Syrjinnän muodot
- Tilanteiden ja paikkojen välttely syrjinnän pelon vuoksi
- Havainnot syrjinnästä yhteiskunnassa
- Kehen syrjintä kohdistuu havaintojen perusteella
Vastaajien anonymiteetti varmistetaan tulosten raportoinnissa
Kyselyssä ei kysytä vastaajien tunnistetietoja. Kyselyn tulokset tullaan raportoimaan hankkeille siten, että ilmoitamme syrjintää kokeneiden osuudet kaikkien syrjintää viimeisen 12 kuukauden aikana kokeneiden osalta eri palveluissa ja tilanteissa aina kun mahdollista.
Anonymiteettisuojan varmistamiseksi niitä tuloksia ei raportoida, joissa vastaajamäärä jää pieneksi. Tarvittaessa eri paikkoja ja tilanteita voidaan yhdistää, jotta vastaajamäärä riittää tulosten raportintiin.
Syvennä tietoa muilla kyselyillä
Syrjintäkyselyn tietoihin on hyvä yhdistää myös täydentäviä tietoja, kuten ottamalla käyttöön Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arviointikysymykset. Arviointikysymyksiä voidaan käyttää:
- arvioitaessa osallistujien tai palvelun käyttäjien kokemuksia toiminnasta
- arvioitaessa toteuttajien näkemyksiä hankkeesta.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arviointikysymykset (Innokylä)
Lue lisää
Pienet onnistumistarinat on laadullinen arviointityökalu, joka on tarkoitettu osallisuutta edistävän toiminnan arviointiin. Arviointityökalun avulla voidaan selvittää, miten toiminta on onnistunut edistämään osallistujien osallisuuden kokemusta ja mikä on vaikuttanut, eli vaikutusmekanismeja. Sitä voidaan käyttää myös kuvaamaan, mitä osallisuuden kokemuksen vahvistuminen osallistujille merkitsee. Kertyvä tieto on ensiarvoisen tärkeää, kun halutaan tietää, millaiset toimet ovat vaikuttavia.
Työkalun ideana on haastatella toimintaan osallistuneita eli niitä, joiden osallisuutta interventio pyrkii edistämään. Siinä tunnistetaan pieniä onnistumistarinoita eli yksittäisiä osallisuutta vahvistaneita kokemuksia. Haastateltavien kertomukset antavat ensi käden tietoa positiivisista vaikutuksista osallistujaan ja tuovat osallistujien oman äänen kuuluville.
Haastattelut ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, ja niitä voivat toteuttaa esimerkiksi hanketyöntekijä, opinnäytteen tekijä tai muu arviointia tekevä henkilö. Työkalun hyödyntäjällä tulee olla kykyä käyttää laadullista menetelmää ja tulkita tavoitteita, tuloksia ja vaikutuksia. Haastattelut tulisi toteuttaa haastateltavan ja haastattelijan yhteisellä kielellä, kahden kesken rauhallisessa tilassa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä.
Ohjeet ja haastattelurunko
Osallisuuden edistäjän oppaassa sivulla 50:
Osallisuuden edistäjän opas (Julkari)
Käytä Pieniä onnistumistarinoita yhdessä osallisuusindikaattorin kanssa
Suosittelemme, että osallisuutta edistävän toiminnan vaikutuksia arvioidaan toiminnan alussa ja lopussa osallisuusindikaattorilla. Laadullinen tieto – kuten Pienet onnistumistarinat – syventävät ymmärrystä osallisuusindikaattorilla havaittuihin muutoksiin vaikuttaneista mekanismeista, muista toiminnan onnistumiseen vaikuttaneista tekijöistä sekä muutosten merkityksestä osallistujille.
Lisätietoja hankkeen alasivulla:
Katsauksia osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen
Taloudellisten hyötyjen työkalun avulla voi arvioida työllisyyttä ja osallisuutta edistävän toiminnan julkistaloudellisia hyötyjä. Työkalu on kehitetty ajatellen erityisesti kaikista heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville suunnattua toimintaa.
Työkalu laskee osallisuuden kokemuksen vahvistumisille, työllistymisille ja opiskelemaan siirtymisille suuntaa antavat julkistaloudelliset hyödyt, ja visualisoi ne graafeiksi. Työkalun oppaassa kerrotaan, millaisiin vaikutusketjuihin ja oletuksiin laskelmat perustuvat.
Excel-pohjainen työkalu ja opas ovat vapaasti kaikkien käytössä, ja kannustamme hyvinvointialueita ja kuntia niiden hyödyntämiseen. Erityistä tukea työkalun käyttöön tarjotaan ESR+ 4.3 -hankkeille.
Jos otat työkalun käyttöön, kuulemme siitä mielellämme: Laita sähköpostia erikoissuunnittelija Lotta Virrankarille ([email protected]) ja kerro, missä hankkeessa tai organisaatiossa työkalua käytetään. Voit myös kertoa käyttökokemuksia. Erityisen kiinnostuneita olemme käytöstä ESR+ 4.3 -hankkeissa.
Opas ja Excel-työkalu liitteenä:
Taloudellisten hyötyjen työkalu työllisyys- ja osallisuustoimien arviointiin -opas (Julkari)
Työkalun käyttö lyhyesti
- Käyttäjä täyttää toimintakohtaiset tiedot
Kohderyhmän lukumäärä, työllistymiset, opiskelemaan siirtymiset, osallisuusindikaattorin muutokset (osallisuusindikaattori aloitus- ja seurantakyselyssä, esim. osallisuuskyselyssä, ks. yllä), arvio osallistujien työllistymismahdollisuuksista vuosi toiminnan päättymisestä, arvio osallistujien saamista tarpeenmukaisista palveluista toimintaan tullessa sekä toiminnan kustannukset. - Toimintakohtaiset tiedot päivittyvät automaattisesti laskentakaavoihin
Laskelmat sisältävät suuntaa antavat arviot sosiaalietuuksien, sosiaali-, päihde- ja mielenterveys- sekä työllisyyspalvelujen kustannuksista, valtion tuloveroista ja kunnallisveroista sekä vapaaehtoistoimintaan siirtymisen julkistaloudellisista hyödyistä. - Kokoavat graafit, jotka havainnollistavat esimerkiksi:
toiminnan aikaansaamia vähentyneitä kustannuksia, verotuloja ja muita hyötyjä kunnan, hyvinvointialueen ja valtion tasoilla sekä toiminnan taloudellisia hyötyjä suhteessa sen järjestämisen kustannuksiin.