Hyvinvointialueilla on keskeinen vastuu väkivallan ehkäisyssä – velvoitteet tulevat kansainvälisistä sopimuksista

Väkivallan ehkäisy ei ole vain suositus, vaan lakisääteisiin velvoitteisiin perustuva tehtävä myös hyvinvointialueille. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset, kuten Istanbulin sopimus ja Lanzaroten sopimus velvoittavat Suomea ehkäisemään väkivaltaa systemaattisesti. Lisäksi EU:n uusi direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta (ns. NKV-direktiivi) tuo entistä yksityiskohtaisempia velvoitteita viranomaisille. Tämä korostaa väkivallan ehkäisyn koordinaation, johtamisen ja riittävien resurssien merkitystä hyvinvointialueilla. 

Hyvinvointialueiden rooli vahvistuu 

Istanbulin sopimuksen uusin kansallinen toimeenpanosuunnitelma nostaa hyvinvointialueet ensimmäistä kertaa keskeiseen vastuurooliin sen toimeenpanossa. 

Toimeenpanosuunnitelma sisältää laajan kirjon toimenpiteitä, joissa hyvinvointialueet toimivat päävastuutahoina, vastuutahoina yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai keskeisinä yhteistyökumppaneina. 

Tämä tarkoittaa sitä, että väkivallan ehkäisy ei ole erillinen kokonaisuus, vaan sisältyy suoraan hyvinvointialueiden ydintoimintaan eli palvelujen suunnitteluun, järjestämiseen ja kehittämiseen. Väkivallan ehkäisy on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä.  

EU-direktiivi tuo uusia konkreettisia velvoitteita 

EU:n NKV-direktiivi tuo mukanaan aiempaa tarkempia velvoitteita esimerkiksi palvelujen saatavuuteen, uhrien tunnistamiseen ja tukemiseen, viranomaisten yhteistyöhön sekä ennaltaehkäisevään työhön. 

Hyvinvointialueiden näkökulmasta tämä tarkoittaa, että väkivallan ehkäisyn rakenteiden, ammattilaisten osaamisen ja palveluketjujen on oltava kunnossa. 

Väkivallan ehkäisyn rakenteissa on edelleen merkittäviä haasteita 

THL:n kartoituksen mukaan alueiden välillä on edelleen merkittäviä eroja. Erityisesti väkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden heikentyminen ja tekijöille suunnattujen palveluketjujen puute uhkaavat työn vaikuttavuutta ja jatkuvuutta. 

Samaan aikaan on tapahtunut edistystä. Erityisesti uhrien palvelupolkuja on kehitetty ja myös muita palveluketjuja kehitetään parhaillaan. Lisäksi lähisuhdeväkivallan puheeksiottamisen ja riskinarvioinnin menetelmät ovat laajemmin käytössä.  

Vaikuttava työ vaatii kokonaisuuden hallintaa

Väkivallan ehkäisy edellyttää kokonaisvaltaista, sukupuolisensitiivistä ja tutkimukseen perustuvaa lähestymistapaa, jossa huomioidaan sekä väkivallan kokijat, tekijät että lähipiiri. Vaikuttava työ rakentuu toimivista palvelupoluista, järjestelmällisestä riskinarvioinnista, riittävistä resursseista, vahvasta koordinaatiosta ja johtamisesta.   

Tulevaisuudessa keskeistä on vahvistaa erityisesti tekijöille suunnattuja interventioita, kehittää riskienhallintaa sekä varmistaa, että hyvinvointialueilla on pysyvät rakenteet ja osaaminen vastata väkivallasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen.

Väkivallan ehkäisy on paitsi inhimillinen velvollisuus, myös keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä. THL ehdottaa hallitusohjelmaratkaisuissaan, että väkivallan ehkäisyn eri toimijoiden roolit ja vastuut kirjataan lakiin. 

Mahdollisuus vaikuttavaan työhön 

Vaikka velvoitteet ovat merkittäviä, ne tarjoavat samalla hyvinvointialueille mahdollisuuden rakentaa entistä vaikuttavampaa ja yhtenäisempää väkivallan ehkäisyn kokonaisuutta. 

Keskeistä on tunnistaa, että väkivallan ehkäisy: 

• parantaa väestön hyvinvointia ja turvallisuutta 
• vähentää raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta 
• tukee hyvinvointialueiden lakisääteistä tehtävää terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä 

Nyt on oikea hetki varmistaa, että väkivallan ehkäisy on strategisesti johdettua, resursoitua ja kiinteä osa hyvinvointialueen toimintaa. 

Lue lisää

Tilannekuva väkivallan ehkäisyn rakenteista hyvinvointialueilla: Väkivaltakoordinaattorien verkostolle toteutetun kyselyn tuloksia (Julkari)

THL:n hallitusohjelmaratkaisut: Tulevaisuuteen luottava väestö on kriisinkestävä (Julkari)

Väkivallan ehkäisy vahvistunut hyvinvointialueilla – rakenteissa edelleen merkittäviä haasteita