Kriisinkestävä yhteiskunta edellyttää hyvinvoivia ja toisiaan tukevia ihmisiä
Kriisinkestävä yhteiskunta rakentuu hyvinvoivista, sopeutumiskykyisistä ja toisiaan tukevista ihmisistä sekä järjestelmistä, jotka vahvistavat väestön terveyttä ja hyvinvointia. THL:n tuoreen raportin mukaan suurin osa suomalaisista kokee elämänsä turvalliseksi ja luottaa yhteiskunnan toimijoihin ja läheisiinsä, mutta luottamus esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon ja terveydenhuoltojärjestelmään on viime vuosina heikentynyt. Myös turvattomuuden kokemus on yleistynyt, erityisesti ikääntyneillä.
”Luottamus on sekä sosiaalisen kestävyyden että henkisen kriisinkestävyyden ytimessä. Suomessa luottamus on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla. Tämä perusta uhkaa kuitenkin murentua, jos eriarvoisuus ja osattomuus lisääntyvät, kertoo johtava tutkija Laura Kestilä THL:stä.
”Geopoliittisen epävarmuuden ja monikriisin aikana yhteiskunnallinen keskustelu on usein sävyltään kovaa. Väestön hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kysymykset jäävät helposti varjoon, vaikka juuri niistä olisi tärkeä puhua”, Kestilä jatkaa.
THL:n pääjohtaja Mika Salminen painottaa, että väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja henkisestä kriisinkestävyydestä huolehtiminen on olennainen osa kokonaisturvallisuutta.
“Otamme THL:ssä meille säädöksissä annetut tehtävät vakavasti. Kuitenkin ainoa ideologia, joka meitä ohjaa, on ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja arjen turvan puolustaminen. Siksi tuomme rohkeasti esiin tietoon pohjautuvat arviomme, jotka eivät ole riippuvaisia päivänpolitiikassa vallitsevista tuulista”, Salminen sanoo.
Tuore Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025 -julkaisu on noin sadan asiantuntijan yhdessä laatima, tutkimustietoon perustuva kuvaus Suomen ajankohtaisista ongelmista. THL:n yhdessä Kelan ja Suomen Syöpärekisterin kanssa laatima julkaisu sisältää 116 käytännöllistä yhteiskuntapoliittista suositusta, joilla ongelmia voidaan ratkoa ja näin vahvistaa sosiaalista kestävyyttä.
Toimeentulon ongelmat lisääntyneet
Raportti korostaa, että hyvinvointia tuetaan tehokkaimmin huolehtimalla siitä, että elämisen puitteet, palvelut ja arjen turva ovat kunnossa. Toimenpiteisiin on nostettu esimerkiksi se, että sosiaaliturvaan tehtävien ja jo tehtyjen tarkistusten köyhyysvaikutukset tulisi arvioida kokonaisuutena, joka sisältää kerrannaisvaikutukset sekä perheille että yhteiskunnalle.
”Toimeentulon ongelmat ovat yleistyneet selvästi. Valtion, alueiden ja kuntien on vältettävä toimia, jotka nakertavat elämän perusteita. Elämään tyytyväisyyden heikentyminen ei voi jatkua”, toteaa tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
Eriarvoisuus näkyy paitsi terveyden alueellisina, etnisinä, sukupuolten välisinä ja sosioekonomisen aseman mukaisina eroina, myös osattomuutena: köyhyytenä, asunnottomuutena, yksinäisyytenä ja syrjintänä. Yksinäisyyttä kokee joka kymmenes aikuinen, samoin heikkoa osallisuutta.
”Eriarvoisuudesta puhutaan usein oikeudenmukaisuuden kannalta. Kuitenkin yhä paremmin ymmärretään, että kyse on myös kustannuksista. Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan, jos terveydellistä ja sosiaalista eriarvoisuutta voitaisiin ehkäistä ennalta”, Karvonen sanoo.
Sote-kustannusten hallitsemattomalle kasvulle on vaihtoehtoja
Väestön palvelutarpeet kasvavat ja muuttuvat väestön ikääntyessä ja elämäntapojen monimuotoistuessa, mikä asettaa uusia vaatimuksia palvelujärjestelmälle.
”Laaja raporttimme osoittaa, että melko suoraviivaisilla toimilla olisi mahdollista vähentää sairastavuutta ja saada miljardiluokan kustannussäästöjä. Paljon voidaan tehdä, jos tarvittavat toimet nostetaan yhteiskunnan arvoasteikossa etusijalle ja jos päättäjät uskaltavat tehdä rohkeita ratkaisuja”, Salminen toteaa.
Jos esimerkiksi lihavuuden yleistyminen saadaan pysäytettyä, terveyspalvelu- ja reseptilääkemenoista säästyy 1,5 miljardia euroa kymmenessä vuodessa aikuisväestöllä. Tämä edellyttää konkreettisia toimia, jotka tekevät terveellisistä valinnoista helpompia ja saavutettavampia. Raportti suosittelee esimerkiksi terveysperusteista hintapolitiikkaa, kävelyä ja pyöräilyä tukevia yhdyskuntarakenteita sekä julkisten ruokapalveluiden riittävän resurssoinnin varmistamista.
Tutustu julkaisuun: Ratkaisuja kestävään yhteiskuntaan. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025.
Lisätietoja:
Mika Salminen
pääjohtaja, THL
puh. 029 524 6001
[email protected]
Laura Kestilä
johtava tutkija, THL
puh. 029 524 8795
[email protected]
Sakari Karvonen
tutkimusprofessori, THL
puh. 029 524 7449
[email protected]
