Lasten rokotuskattavuus on Suomessa korkea, mutta tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen kattavuudessa laskua
Kuusivuotiaille annettavien tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteiden (MPR) toisten annosten kattavuudessa on laskua, mikä lisää tuhkarokkoepidemian riskiä. Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kuitenkin aiempaa suurempi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tilaston mukaan vain noin 91 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen (MPR) toisen annoksen. Rokote annetaan kansallisessa rokotusohjelmassa kuusivuotiaille.
Kaksi MPR-rokoteannosta saaneita tulisi olla yli 95 prosenttia väestöstä, jotta tuhkarokon tartuntaketjut katkeaisivat ja syntyisi laumasuoja tautia vastaan.
Tuhkarokko on koko kehon tulehdustila eli yleisinfektio, jolla on vaikeita jälkitauteja. Se voi olla vakava sairaus iästä riippumatta kenelle tahansa, jolla ei ole sairastetun taudin tai rokotusten antamaa suojaa.
“Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi. Mitä herkemmin tauti tarttuu, sitä suuremman osan väestöstä on oltava rokotettu. Jopa yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta suojaamattomasta henkilöstä saa tartunnan”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Rokotuskattavuus on MPR-rokotteen toisen annoksen osalta valtakunnallisesti hieman matalampi jo toisena vuonna peräkkäin ja usealla hyvinvointialueella kattavuus on jopa jyrkässä laskussa. Kattavuuden laskun syitä ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä.
Sama kehitys näkyy myös kansainvälisesti. Missään maassa ei olla päästy tuhkarokkorokotusten osalta koronapandemiaa edeltäviin kattavuuslukemiin ja epidemiat ovat lisääntyneet myös korkean tulotason maissa.
“Maailman tuhkarokkotilanteen vuoksi MPR-rokotusten kattavuutta on saatava nostettua Suomessa. Vain siten voimme vähentää epidemiariskiä”, Kontio sanoo.
Rokotuskattavuuksissa on eroja hyvinvointialueiden välillä
Lapsille vuoden iässä annettavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen osalta jo yksitoista hyvinvointialuetta jää alle 95 prosentin kattavuuden. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella rokotuskattavuus on sen osalta laskenut jyrkimmin.
MPR-rokotteen toisen annoksen osalta yli 95 prosentin kattavuuteen pääsee vain kaksi hyvinvointialuetta, Pohjois- ja Etelä-Savo.
Erityisen huolestuttava tilanne on rekisteritietojen mukaan Etelä-Karjalan, Länsi-Uudenmaan, Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa kattavuus jää alle 90 prosentin. Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella MPR-rokotteen toisen annoksen kattavuus on vuonna 2017 syntyneillä 81 prosenttia, kun se 2013 syntyneillä oli vielä lähes 95 prosenttia.
Alueelliset erot ovat Suomessa kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna pieniä.
“Monien matalampien kattavuuksien alueilla on tehty pitkäjänteistä työtä rokotusmyönteisyyden lisäämiseksi, ja erot rokotuskattavuuksissa hyvinvointialueiden välillä ovatkin usean rokotteen osalta kaventumassa”, Kontio sanoo.
Muiden kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien lasten rokotusten kattavuudet hyvällä tasolla
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat maksuttomia. Ne annetaan lapsille neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai omalla terveysasemalla.
MPR-rokotteen toista annosta lukuun ottamatta muiden kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien lasten rokotusten kattavuudet ovat hyvällä tasolla. THL:n tuoreessa tilastossa kattavuuksia tarkasteltiin vuosina 2017 ja 2022 syntyneiden lasten osalta.
Lähes 98 prosentille vuonna 2022 syntyneistä lapsista aloitettiin viitosrokotussarja, joka suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta.
Lisäksi lähes 97 prosentilla samanikäisistä lapsista aloitettiin PCV-rokotussarja, joka suojaa pneumokokkibakteerin aiheuttamilta taudeilta. Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaava MPR-rokotussarja aloitettiin 95 prosentilla vuonna 2022 syntyneistä.
Vesirokkorokotteen kattavuus on ollut kasvussa joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa. Vuonna 2022 syntyneillä lapsilla rokotuskattavuus vesirokkorokotteen osalta on 89 prosenttia.
Vuonna 2017 syntyneistä lapsista yli 95 prosenttia on saanut nelosrokotteen, joka suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä ja poliolta. Nelosrokotteen kattavuus on noussut kaikilla hyvinvointialueilla edellisvuoteen verrattuna.
Täysin rokottamattomia vuonna 2022 syntyneistä lapsista on 1,9 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin aiemmissa ikäluokissa. Rokotuksia täydennetään jonkin verran rokotusohjelmassa suositellun iän jälkeen. Vuonna 2017 syntyneissä lapsissa rokottamattomien osuus on 0,9 prosenttia.
Tiedot rokotuskattavuuksista perustuvat valtakunnallisen rokotusrekisterin ajantasaisiin tietoihin, jotka saadaan potilastietojärjestelmistä. Rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi todelliset rokotuskattavuudet ovat todennäköisesti rokotusrekisterin lukuja korkeampia.
Lisätietoja
Rokotusohjelma lapsille ja aikuisille (THL)
Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 8365
etunimi.sukunimi@thl.fi
Camilla Jordman
asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anni Koivisto
asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
